Vain parin euron ympäristöinvestointi

Kuoret ja siemenkodat sujahtavat paperiseen pussiin, kun Elina Ahola ja Harri Haapaniemi pilkkovat keittiössään oman kotipihan omenoita kuivattaviksi. Pian on aika lähteä iltalenkille Pilvi- ja Miisa-koirien kanssa. Samalla on hyvä hetki tipauttaa täysi pussukka portinpielen biojäteroskikseen.

Pariskunta on asunut omakotitalossa Nokialla reilut kolme vuotta, ja yhtä pitkään heillä on ollut oma biojäteastia. Sen hankkiminen oli Elinan ja Harrin mukaan helppo päätös.
– Ei olisi tullut mieleenkään lopettaa biojätteiden lajittelemista omakotitaloon muuttamisen jälkeen. Kierrättämisestä oli jo tullut rutiinia aiemmin kerrostalossa asuessa.

”Keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta.”

Biojätteen lisäksi Elina ja Harri lajittelevat metalli-, lasi-, kartonki- ja paperiroskat.
– Kaikille eri lajeille ei mahdu isoa astiaa tähän keittiön jätevaunuun. Lasi ja kartonki vievät eniten tilaa, joten niitä varastoimme kellariin odottamaan jätepisteeseen viemistä. Mutta keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta, Elina sanoo.

Keittiön biojätepussi täyttyy keskimäärin kolmesti viikossa hedelmien ja vihannesten kuorista, kahvinporoista sekä muusta arkisesta biojätteestä. Lisäksi omaan keräysastiaan mahtuu mukavasti rikkaruohoja ja muuta pihatöissä kertyvää puutarhajätettä.
– Isommat risu- ja lehtikuormat viemme sitten pari kertaa vuodessa Koukkujärven jätekeskukseen. Tonttimme on sellainen, ettei kompostille oikein ole riittävän suojaista nurkkaa. Ylipäänsä on huolettomampaa, ettei tarvitse seurata oman kompostorin toimimista, Elina toteaa.

Sujuu jokaiselta

Biojätteen suuri osuus kotitalouksien sekajätteen joukossa kuulostaa Harrin mielestä yllättävältä ja jopa surulliselta.
– Mitään vaikeaahan lajitteleminen ei ainakaan ole. Jos vaikka viikon verran uhraa asian opettelemiseen vähän ajatuksia, homma alkaa sujua ihan itsestään.

Myös ennakkoluulo omakotiasujan oman biojäteastian korkeista kustannuksista on pariskunnan mielestä väärä.
– Pari euroa tyhjentämisestä on mitätön summa asumisen muihin kuluihin verrattuna. Mieluusti maksamme sen verran siitä, että biojätteemme päätyvät näin vaivattomasti hyvään käyttöön. Sitä paitsi lajittelemisen ansiosta sekajätettä syntyy tosi vähän, ja se on kesäkuumallakin hajutonta, Harri pohtii.

Nokialla neljän osallistujan biokimpassa 140-litraisen astian yhden tyhjennyksen hinta on 1,04 euroa per osallistuja.

Elinan mielestä lajitteleminen on helppo matalan kynnyksen keino toimia ympäristön hyväksi. Tuntuu mukavalta tietää, että omasta jätteestä syntyy biokaasua ja muita hyödyllisiä tuotteita.
– Vaikkapa päästöttömän auton hankkiminen ei ole kaikille mahdollista. Mutta omat roskat voi jokainen lajitella, ja palkkioksi saa heti hyvää mieltä.

Ensi vuonna voimaan tulevaan biojätteiden keräämisvelvoitteeseen Elina ja Harri toivovat kaikkien omakotiasujien suhtautuvan avoimin ja positiivisin mielin.
– Pidetään yhdessä huolta tästä meidän hienosta luonnosta.

Pieni vaiva, iso hyöty

Tsempattavaa riittää edelleen. Näin kertovat Pirkanmaan Jätehuollon viimeisimmän lajittelututkimuksen tulokset.

– Kotitalouksien sekajätteessä on yhä keskimäärin 37,7 painoprosenttia biojätettä. Siitä merkittävä osa on syystä tai toisesta syömättä jäänyttä hävikkiruokaa, laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta kertoo.

Biojätteen lajittelemiseen on monta erinomaista syytä. Koukkujärven Biomyllyssä jätteestä valmistetaan muun muassa luomukelpoisia lannoitteita viljelijöiden käyttöön ja biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.
– Jos lajittelee vain yhden asian, kannattaa valita nimenomaan biojäte. Pieni vaiva tuo ison hyödyn koko yhteiskunnalle, kun ravinteet kiertävät käyttöön, Saana Ojala tähdentää.

Biomyllystä saadaan vuosittain 500–1 000 peltohehtaarin luomukelpoiset lannoitteet.

Ensimmäinen ja tärkein teko on pyrkiä vähentämään omaa ruokahävikkiä. Tähän voi pyrkiä miettimällä, mikä omassa taloudessa pääsee vanhenemaan helpoimmin: leivät, hedelmät, valmistetun ruoan rippeet vai jokin muu.

Seuraava askel on järjestää biojätteen kerääminen kotona mahdollisimman vaivattomaksi.
– Ellei roskiskaapissa ole tilaa, tiskipöydällä voi pitää pientä kannellista keräysrasiaa. Tavaksi voi ottaa viedä sanomalehteen käärityt biojätteet vaikka päivittäin ulos lähtiessä, Saana Ojala antaa esimerkkejä.

Omakotitaloissa asuvien velvoite järjestää biojätteen kerääminen tulee Pirkanmaalla voimaan 1.9.2023. Se koskee kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvia. Saana Ojalan mukaan nyt onkin hyvä hetki viritellä biojätekimppaa naapureiden kanssa.
– Muutaman talouden yhteinen astia on helppo ja edullinen. Kulut eritellään valmiiksi jokaisen laskulle.

Uutta on niin ikään kompostointi-ilmoitus, joka on tehtävä keittiössä syntyvän biojätteen kompostoimisesta. Velvollisuus koskee myös vapaa-ajan asuntoja ja haja-asutusalueita. Puutarhajätteen kompostoimisesta ei tarvitse täyttää ilmoitusta.
– Ilmoitukset jätetään alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle, Saana Ojala kertoo.

Lue myös: Mihin lajiteltu jäte päätyy?

Julkaistu 26.10.2022