Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius
Asukasraati yksimielisenä:
Vehreydestä ei tingitä!
Edelläkävijä, ajassa kiinni ja freesi. Tällaisena lempääläinen Anu Salminen näkee Tampereen kaupunkiseudun vuonna 2040. Hän kuului asukasraatiin, jonka toiveesta vehreyttäminen nousi seudun kehittämisstrategiassa paalupaikalle.
— Onko minulla mitään omaperäistä annettavaa ja osaanko sanoittaa kehitysideoitani ymmärrettävästi, Anu Salminen pähkäili perisuomalaisen vaatimattomasti huomatessaan seutustrategiatyöhön liittyneen asukasraatihaun. Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista opiskelevaa Salmista raatiin veti erityisesti uteliaisuus tulevista suunnitelmista sekä halu oppia kehittämistyöstä käytännössä.
— En ole alkuunkaan yhden tai kahden asian ajaja. Kiinnostun kokonaisuuksista ja pohdin asioita mahdollisimman monelta kantilta. Olinkin aluksi epävarma, voinko näin analyyttisenä ihmisenä edes hakea ryhmään, Salminen myhäilee.
Raatiin valittiin viime marraskuussa eri puolilta kaupunkiseutua kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Aluksi ryhmä tutustui kuntayhtymän toimintaan, osallistui seudun tulevaisuuskyselyyn sekä Seutufoorumiin. Kokoontumisissaan raatilaiset keskustelivat seutusuunnittelijoiden alustamista aiheista ja kommentoivat strategialuonnosta.
— Kiinnostuksenkohteemme olivat paljolti samoja ja meitä yhdisti into jutella niistä. Esimerkiksi vehreyttä pidimme kaikki seudun ehdottomana timanttina. Se nostettiin jopa vision kuvaavaan nimeen, Vehreä metropoli. Olimme tavallaan sparraajia ideariihimäisissä tapaamisissa. Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.
”Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.”
Myös seutujohtaja Päivi Nurminen kiittelee asukkaiden osallistamiskokeilun antoisuutta.
— Asukkaillehan tätä kaupunkiseutua teemme. Ehdottomasti raatilaisten yksituumaisuus vahvisti strategiamme metropolirakentamisen sinivihreää tähtäintä.
Raiteilla molempiin suuntiin
Anu Salminen tunnustaa mieltyneensä strategian pääkohtien kunnianhimoisiin sanoituksiin: ”Lumoava arki”, ”Fiksu kasvu” ja ”Maailmalle auki”.
— Oma arkeni lumoutuu lähiluonnosta aktiviteetteineen sekä raideliikenteestä. En osaa ajatella asuvani enää muualla kuin raiteiden lähellä. Esikoisen syntymän jälkeen muutimme Lempäälän Hauralaan. Harrastuksia ja palveluja löytyy hyvin kotikulmilta, mutta opiskelumatkat hurautan pyörän ja junan yhdistelmällä reilussa vartissa. Voin asua raikkaalla maaseudulla ja kuitenkin kaikki oleellinen on helposti saavutettavissa.
Salminen on innoissaan rajattoman kaupunkiseudun kehittämisestä.
— Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä. Kuntien tapahtumien ja palveluiden parempi ristiinmarkkinointi opettaisi meitä innostumaan koko seudun helmistä. Junat kulkevat molempiin suuntiin ja toivottavasti joskus jäsenkuntien välilläkin.
”Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä.”
Kaikki hyötyvät, kun yksi hyötyy
Päivi Nurminen niputtaa seudun lumovoiman keskiöön raiteiden lisäksi ympäri kaupunkiseutua risteilevät pyöräilyn pääväylät sekä puuston ja viherrakenteiden lisäämisen.
— Visiomme metropoli tarkoittaa useamman kunnan aluetta, jossa talous ja toiminta ulottuvat yli kuntarajojen. Seutu houkuttelee, kun sieltä etsitään tulijoille sija yhteisvoimin. Joukkoliikenteen kehälinjojen aika koittaa, kun kuntien välillä on riittävästi erityisesti työpaikkakysyntää.
— Maailmalle avaudumme esimerkiksi suorien kansainvälisten lentoyhteyksien, englanninkielisen kasvatus- ja koulupolun, monikielisen viestinnän sekä kotoutumista edistävien harrastusryhmien avulla.
— On siistiä asua täällä, missä halutaan kehittyä ja katsotaan vahvasti eteenpäin, Salminen lisää.
Seutustrategia ei ole vain liuta ilmaan heitettyjä suunnitelmia, vaan niiden toteutumista tarkastellaan vuosittain seututasolla, valtuustojen itsearvioinneissa ja jatkossa kenties myös asukaskyselyin.
Salminen seuraa lähikuntien kehitysviestintää Instagramista ja paikallismedioista. Parhaillaan hän mallailee strategiatyössä esiin nousseita kysymyksiä opinnäytetyönsä aiheeksi.
— Valmistuttuani haluan ehdottomasti paremman arjen tekijäksi johonkin seutumme kuntaan. Arvostan paljon kuntien kehittäjiä ja erityisesti suunnitelmien toteuttajia.
Tällainen on Heidi Seutulainen, keskiverto kaupunkiseutulainen:
- Hänen kotoaan on lähimpään metsään matkaa 176 metriä ja lähin vesistö lainehtii 622 metrin päässä.
- Hän työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Työpaikka on noin 20 minuutin päässä kotoa, ehkä naapurikunnankin puolella.
- Hän asuu 88 neliön kolmiossa, on tyytyväinen kaupunkimaiseen asuinalueeseen, jossa voi elää mukavasti sekä keskustan palvelujen että luonnon tuntumassa.
- Vuosittain Heidille kertyy runsaat 600 automatkaa. Hän käyttää joukkoliikenteen palveluja noin 100 kertaa, kävelee lähes 440 ja pyöräilee 280 kilometriä.
- Hän on ympäristötietoinen.
- Ei halua muuttaa seudulta mihinkään.
Lue lisää seutupaneelista ja ilmoittaudu mukaan!
Julkaistu 26.10.2022