Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Vauhdilla vihertyvä, huoleton ratkaisu
Milla ja Olli katselevat asuinympäristöään Kiinanmuurin ikkunoista. Se on 1960-lukulainen miljöö – ja samalta aikakaudelta on kaukolämpökin. Kaukolämpö syntyi kaupungistumisen myötä 1960-luvulla.
Ennen kaukolämpöä asukkaat hoitivat lämmityksen omilla uuneillaan. Näin tehtiin aluksi myös Tampereen Kalevassa, Kiinanmuurin korttelin viidessä vuosina 1955–60 rakennetussa taloyhtiössä. Lämmittäjä-talonmiesten ympärivuorokautinen koksin lappaminen vaihtui 1960-luvun puolivälissä raskaan polttoöljyn polttamiseen, mutta 1970-luvulla öljykriisi sai kaukolämpöön liittymisen näyttämään varsin houkuttelevalta.
Aluksi vanhaan kattilahuoneeseen asennettu iso lämmönvaihdin jakoi kaukolämpöä kaikille pihapiirin taloille. Vuonna 2002 taloyhtiöt liitettiin kaukolämpöön omina yhtiöinään.
– Taloyhtiö- ja asuntokohtainen lämpötilan säätömahdollisuus pienensi hukkalämmön määrää ja toisaalta lämmityskuluja, kuvailee Kalevankartano 1:n hallituksen puheenjohtaja Milla Törmä.
Kaukolämpö hybridienkin pohjana
Nykyisin kiinteistön- ja jätehuollosta vastaa Kiinanmuurin taloyhtiöiden perustama Tasalämpö Oy, joka omistaa korttelissa Sammonkadun varrella olevat liikehuoneistot.
– Keskustelemme tänne soveltuvista lämmitysmuodoita aika ajoin. Viiden vuoden sisällä puntaroimme maalämmön tai aurinkopaneelien hankkimista kaukolämmön rinnalle, kertoo Tasalämmön hallituksen jäsen Olli Virtanen.
Liikesiipemme tarjoaa oivan mahdollisuuden uuden lämmitysmuodon pilotointiin. Hyvien kokemusten myötä se olisi sitten kätevä laajentaa taloyhtiöihin joko yhtiökohtaisesti tai yhteisesti. Hybridiratkaisua puoltaisi kustannussäästöjen lisäksi huoltovarmuus, Virtanen jatkaa.
Hybridiratkaisulla tarkoitetaan kahden tai useamman lämmitysmuodon vuorottelua esimerkiksi vuoden- tai vuorokaudenajan mukaisesti.
Puolivälin rajapyykki saavutettu
Tampereen Sähkölaitos on laittanut töpinäksi vähentääkseen tuotantonsa hiilidioksipäästöjä 95 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa 90 prosenttiin. Puolivälin rajapyykki on jo saavutettu, ja tahtia kiihdyttää vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 -voimalaitos, jossa sähköä ja lämpöä on mahdollista tuottaa 100-prosenttisesti biopolttoaineilla.
Lämmitysmarkkinoilla on nyt poikkeuksellista vilskettä. Siksi kaukolämpöalallakin mietitään hehkulangat punaisina ilmastoystävällisiä tuotantotapoja ja mahdollisimman energiatehokkaita palveluja.
Biolämpöä Naistenlahdesta Naistenlahden voimalaitoksen tontilla alkaa tulevana kesänä tapahtua, kun käyttöikänsä ehtoopuolta elävä kaukolämpöverkon solmukohta saneerataan vuosien 2020–2022 aikana tulevaisuuden tarpeisiin.
Uuden Naistenlahti 3 -voimalaitosyksikön kiertoleijukattilalla tulemme alittamaan tiukentuneet päästöraja-arvot sekä käyttämään monipuolisesti ja joustavasti erilaisia polttoaineita, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen strategisten hankkeiden johtaja Antti-Jussi Halminen.
Puuperäisten biomassojen ja muiden erilaisten uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö lisääntyy uuden voimalaitosyksikön myötä merkittävästi.
– Samalla parannamme toimitusvarmuutta entisestään, Halminen sanoo.
Vielä muutaman vuoden ajan Naistenlahdessa palaa puun ja turpeen sekoitus. Turpeen antaessa puulle tietä vahvistuu paikallisen Lähisähkön ja Lähilämmön tuotanto. Halminen korostaa kaukolämpötuotantoon käytettävän kiinteän polttoaineen olevan jo nyt paikallista. Muutokset Naistenlahdessa tukevat siten myös maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja.
Hinta vakaana vuodesta 2013
Tamperelaisten kaukolämmön hinta ei ole hievahtanutkaan sitten vuoden 2013. Tämä on saattanut jäädä monelta asiakkaalta huomaamatta lämmityskustannusten kätkeytyessä vuokriin ja vastikkeisiin.
– Polttoainevalinnoilla pystymme jatkossakin pitämään hinnan vakaana ja kaukolämmön kilpailukykyisenä. Onnistuimme tekemään energiakäänteen ja panostamaan uusiutuviin energialähteisiin juuri oikeaan aikaan, Antti- Jussi Halminen summaa tyytyväisenä.
Naistenlahti 3
- Kaukolämpöä ja sähköä tuottava yhteistuotantolaitos.
- Korvaa nykyisen Naistenlahti 2 -voimalaitosyksikön.
- Uusi CFB-kiertoleijukattila on 9 prosenttia vanhaa kattilaa suurempi.
- Mahdollistaa 100-prosenttisesti puun ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön.
- Pienentää savukaasupäästöjä.
- Voimalaitoksen sisäinen jäähdytysjärjestelmä hyödyntää prosessien hukkalämpöä.
- Investointibudjetti noin 160 miljoonaa euroa.
Kestävä Tampere 2030
- Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030.
- Tavoitteeseen päästään yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa.
- Sulkavuoren keskuspuhdistamo on yksi hanke, joka vauhdittaa tavoitteen toteutumista.
Julkaistu 14.4.2020