Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Vihreää viileyttä Näsijärven syvänteistä
Viime kesien tukalat hellejaksot ovat muistuttaneet, että Suomessakin tarvitaan kodeissa viilennystä. Tampereella Näsijärven kylmyys viilentää jo monia asuntoja ja toimistotiloja.
Ranta-Tampellaan kivenheiton päästä muuttaneet Tuula ja Juha Niemelä seurasivat tiiviisti alueen suunnittelua ja rakentamista, sillä he halusivat kodin Näsijärven aaltojen tuntumasta. Asunnon jonotuksessa onnisti ja he muuttivat seitsemännen kerroksen maisemakotiinsa keväällä 2019.
Toiveensa viileästä asunnosta Niemelät muistavat sinetöityineen hellekesänä 2018, jolloin he pakenivat viilennetylle mökilleen pätsiksi kuumenneesta kodistaan.
– Ostovaiheessa Peabin asuntomyyjä kertoi meille lattiaviilennyksestä. Perehdyin siihen toki itsekin muun muassa erään diplomityön avulla, Juha Niemelä kertoo.
– Muutettuamme taulukoin huvikseni puolentoista vuoden ajan kotimme lämpö- ja kosteuslukemia. Seuranta vahvisti mututuntumaamme lattiaviilennyksen toimivuudesta ja riittävyydestä. Vaikka aurinko lämmittää asuntoamme aamusta iltaan, kuumimpina hellekausinakaan kotimme ei lämpiä yli 25-asteiseksi eli asumisviihtyisyys on taattu ympäri vuoden, Niemelä toteaa tyytyväisenä.
Vaikka aurinko lämmittää asuntoamme aamusta iltaan, kuumimpina hellekausinakaan kotimme ei lämpiä yli 25-asteiseksi.
Taloyhtiön automatiikka seuraa ulkolämpötilaa ja syöttää kesäkelien koittaessa viilentävää vettä Niemelöitä talviaikaan lämmittävän lattian putkistoon.
– Toisin kuin lämpöä, viileyttä emme voi itse juuri säätää, vaan automatiikka notkistelee ulkolämpötilan mukaan. Vesi kiertää asunnoissa korkeintaan 17-asteisena. Viileämmällä kierrolla vesi kondensoituisi rakenteisiin. Lattioiden viileys tuntuu meistä helteellä yhtä miellyttävältä kuin lämmitys talvella.
Työnteko luistaa helteelläkin
Silloin tällöin kotonakin etätyöskentelevä yrittäjäpariskunta kiittelee niin jäähdytetyn yrityksensä kuin vilpoisan kotinsa optimaalisia työskentelyoloja.
– Kun töihin pystyy keskittymään hyvin, kaikki ympärillä on kunnossa.
Peabin projektipäällikkö Marjo Jalonen uskoo etätöiden yleistymisen lisäävän kotien viilennysmahdollisuuden kysyntää.
– Toistaiseksi viilennys on linkitetty tukalien helteiden helpottajaksi, mutta varmasti viilennettyjen toimistojen työskentelymukavuutta kaivataan yhä enemmän myös kotioloissa. Punnitsemme jäähdytysmahdollisuutta aina, kun rakennamme kaukokylmän saatavuusalueella asuntoja, jotka ovat hintatasoltaan ja kohderyhmältään tähän sopivia.
Raikkaan viileästä sisäilmasta on tulossa asumisessa autojen ilmastoinnin kaltainen standardi.
Viilennys on selkeä myyntivaltti varsinkin arvokkaammissa asunnoissa ja sen rooli ostopäätöksissä korostuu koko ajan. Raikkaan viileästä sisäilmasta on tulossa asumisessa autojen ilmastoinnin kaltainen standardi. Viilennys myös nostaa asunnon arvoa.
Lähiviileyttä myös koteihin
Tampereen keskusta-alueen lähes 17 kilometrin pituinen kaukojäähdytysverkosto mukavoittaa oloja jo yli 50 rakennuksessa. Uusia asiakkaita verkkoon liittyy sitä mukaa kuin se laajenee.
Myyntipäällikkö Samu Lepistö Tampereen Sähkölaitokselta on tyytyväinen erinomaiseen kehityskäyrään.
Jäähdytys on otettu lähes kaikkiin keskustan uudiskohteisiin.
– Pääosin asiakkaamme ovat toimistotaloja, mutta verkon laajentuessa jäähdytyksen suosion nousu näkyy parhaiten asunnoissa. Jäähdytys on otettu lähes kaikkiin keskustan uudiskohteisiin. Olemassa oleviin kerrostaloihin sitä kysytään paljon erityisesti linjasaneerausten yhteydessä.
Riittävän isot tilaajat vauhdittavat verkoston laajentamista eri suuntiin. Toiminnan alkuvaiheessa Taysin jäähdytyskilpailutuksen voitto ja alueen isot remontit poikivat sille suunnalle lukuisia liittymiä. Keskustassa kosken itäpuolella verkoston kattavuus on jo kohtalaisen hyvä. Klingendahlin jäähdytys toi verkon myös länsipuolen yritysten ja taloyhtiöiden saataville.
– Hiljattain verkosto laajeni Hatanpään sairaalalle, joka liitetään mukaan vaiheittain. Tuo linja mahdollistaa myös nykyisen jätevedenpuhdistuslaitoksen alueelle kaavaillun asuinalueen jäähdyttämisen.
Toinen merkittävä kehityssuunta on Hämeenpuisto, jonka myötä verkosto tulee Särkänniemen ja Hämeenkadun pohjois- ja eteläpuolen ulottuville.
Pinninkadun ja Kullervonkadun akselille rakennettava putki tarjoaa jäähdytystä Tammelantorin ympäristön täydennysrakentamiskohteille.
Parhaillaan verkkoon liitetään Kannen ja Areenan aluetta ympäröivine kiinteistöineen.
Luontoa ja energiaa säästäen
Noin 85 prosenttia tamperelaisten viilennyksestä on peräisin 20 metrin syvyydestä Näsinselältä. Viileä vesi virtaa kilometrin pituisessa putkessa Kaupinojan jäähdytyslaitokseen, jossa se luovuttaa kylmäenergiansa vapaajäähdytyssiirtimellä jäähdytysverkkoon. Lämmennyt vesi palaa lämmönsiirtimeltä takaisin järveen.
Vapaajäähdytyksessä järvivesi ei missään vaiheessa sekoitu jäähdytysverkon veteen. Vain energia siirretään lämmönvaihtimien välityksellä.
Purkuputkessa kulkevaa hukkaenergiaa on hyödynnetty ensin esimerkiksi lämmittämällä sillä Kalevan uintikeskusta.
– Asiakkaille 8-asteisena lähtenyt vesi palaa 16-asteisena takaisin Kaupinojalle, jossa se taas jäähdytetään ja lähetetään uudelleen verkostoon. Toki purkuputkessa kulkevaa hukkaenergiaa on hyödynnetty ensin esimerkiksi lämmittämällä sillä Kalevan uintikeskusta.
Näsijärven kylmyys riittää lämpimimpiä kesäpäiviä lukuun ottamatta hoitamaan verkoston jäähdytyksen. Tarvittaessa jäähdytysverkostossa kiertävää vettä lisäviilennetään sähkökompressoreilla.
Kun Tamperetta kehitetään vinhasti ja jäähdytyksen kysyntä kasvaa, riittääkö vuonna 2016 käyttöön otetun Euroopan suurimman järvivettä hyödyntävän jäähdytyslaitoksen kapasiteetti? Lepistön mukaan raja ei tule ihan kohta vastaan.
– Kaupinoja on 40 megawatin laitos, ja viime kesänä sen maksimiteho oli noin 14 megawattia. Jäljelle jäävällä 26 MW:lla jäähdytetään 450 kerrostaloa, 45 isoa toimistorakennusta tai vaikka 10 areenaa.
Päästötön kaukojäähdytys
Kiinteistöihin viileyttä saadaan kolmella konstilla: keskitetyllä tuloilman jäähdytyksellä, puhallinkonvektoreilla tai kuten Niemelöillä, lattiaviilennyksellä. Lähellä tuotetun, päästöttömän kaukojäähdytyksen ehdottomia etuja ovat varmatoimisuus ja vähäiset huoltokustannukset.
Lepistö korostaa järjestelmän pitkäikäisyyden tuovan merkittävää etua jäähdytinten elinkaarikustannusvertailuissa.
– Koska ulkoisia äänekkäitä ja rumentavia lauhdutinyksikköjä ei tarvita, tämä soveltuu myös suojeltujen rakennusten jäähdyttämiseen. Hellettä on mahdollista suitsia myös jäähdytysverkoston ulkopuolella.
– Mikäli kohde on riittävän iso ja sijaitsee sopivassa kaukolämpöverkon kohdassa, tarjoamme CHC-jäähdytystä. Kiinteistö jäähdytetään ja ylilämpö napataan talteen. Tämä ”jäte-energia” hyödynnetään nostamalla sen lämpötila lämpöpumpulla riittävän korkeaksi, jotta se voidaan ajaa kaukolämpöverkkoon seuraavalle asiakkaalle. Nerokkaan energiakierrätyksen ensimmäinen CHC-liittymä rakennetaan ensi kesänä Kalevan uuteen liikekeskukseen.
Tasajako Kaupinojalla
Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kilometrin pituinen yhteisputki Näsijärvessä on hyvä esimerkki infratoimijoiden saumattomasta yhteistyöstä.
Halkaisijaltaan 1,4-metrinen putki kyyditsee raikasta vettä 20 metrin syvyydestä jopa 700 litraa sekunnissa.
Kaupinojalta vesi jatkaa matkaansa joko talousvedeksi tai kaukojäähdyttäjäksi. Yhteistoiminta on luontevaa, sillä suuresta järvestä melko tasalaatuisena ja viileänä virtaava vesi sopii molempien tarpeisiin.
Vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen yhtenä kulmakivenä oli raakaveden laatua merkittävästi parantava ottoputki. Syvällä esimerkiksi runsaiden leväkasvustojen, haju- ja makuhaittojen sekä hyydepatojen riski on paljon pienempi. Sähkölaitos puolestaan mieluili samalle tontille järvivedellä toimivaa kaukojäähdytyslaitosta. Yksi putki tuli edullisemmaksi, mutta sitäkin tärkeämpää oli ajansäästö rakennusvaiheessa. Tamperelaisten talousvedestä noin 70 prosenttia tuotetaan järvivedestä ja loput pohjavedestä.
Jatkossa pääosa Tampereen ja Pirkkalan vesitarjonnasta on peräisin Kaupinojan ja Ruskon laitoksilta. Niitä ajetaan lähivuosina rinnakkain, sillä veden tuottaminen kulutuspisteiden lähellä on energiatehokasta.
Tampereen Vesi pumppaa vettä verkkoon keskimäärin 52 000 kuutiota päivässä. Määrä vastaa paria uima-altaallista tunnissa tai noin 60 ämpärillistä joka sekunti.
Julkaistu 13.4.2021