Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Marjaana Malkamäki

Biojäte kiertää polttoaineeksi

Kotikeittiöstä hedelmänkuoret ja muut biojätteet kulkevat kaasuauton kyydissä käsiteltäväksi hyötykäyttöön. Jätteestä syntyy muun muassa biokaasua.

Elina Tiira ja Soini Särkilahti seisovat biokaasukäyttöisen biojätteenkeräysauton edessä. Rami Saari istuu autossa kuljettajan paikalla.
Tekninen päällikkö Elina Tiira, biojäteauton kuljettaja Rami Saari ja tamperelainen perheenisä Soini Särkilahti antavat kaikki oman panoksensa biokaasun syntyyn.

Soini Särkilahden kotikeittiössä Tampereen Tammelassa täyttyy keskimäärin pari biojätepussillista viikossa.

– Meillä kahden lapsen perheessä hedelmänkuorista tulee ihan selkeästi eniten biojätettä. Ruokahävikkiä yritämme välttää. Mutta jos tähteitä jää, Täpläkoira yleensä popsii ne, tamperelainen perheenisä toteaa.

Kuivuneet leivätkin menevät tallille hevosille.

Soini Särkilahden mukaan erilaisten jätteiden lajittelu sujuu perheessä jo monen vuoden rutiinilla. Hän ei koe askaretta mitenkään työlääksi.

Lajitteluhan pikemminkin vähentää vaivaa. Jos kaikki tavara menisi samaan sekajätepussiin, roskis täyttyisi hetkessä.

– Lajitteluhan pikemminkin vähentää vaivaa. Jos kaikki tavara menisi samaan sekajätepussiin, roskis täyttyisi hetkessä ja alkaisi haista. En näe kyllä ainoaakaan järkevää perustetta, miksei kannattaisi lajitella.

Soini Särkilahdella on konkreettinen käsitys siitä, mitä kaikkea hyödyllistä biojätteestä syntyy. Perheessä on nimittäin ollut kaasuauto jo muutaman vuoden.

Seitsenpaikkaisen kaasuauton kimppakyydissä muun muassa kuskataan kuutta jalkapallojunioria treeneihin kolmesti viikossa.

– Mielestäni kaasuautoilu on halvin, joustavin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto.

Osa hyvää ketjua

Rami Saari Kipox Oy:stä ajaa työssään nykyään yksinomaan biokaasukäyttöistä biojäteautoa. Aiemmin hän keräsi sekajätettä perinteisellä dieselkäyttöisellä jäteautolla.

– Uusi kaasuauto on toiminut tosi hyvin. Etukäteen vähän jännitti, miten talven kovimmilla pakkasilla käy. Mutta mitään ongelmia ei ole ollut.

Tyypillinen työpäivä on Rami Saaren mukaan muuttunut hieman aiemmasta. Kaasuauton tankillinen riittää keskimäärin yhden työpäivän ajoihin, joten tankkaukset täytyy suunnitella etukäteen jonkin verran tarkemmin kuin ennen.

– Oikein odotan, että päästään hoitamaan tankkaukset tulevaisuudessa uudella biolaitoksella, Rami Saari sanoo.

Hänen mielestään on mukava tietää, että oma työ on hyödyksi ympäristölle.

– Asia on minulle tärkeä ihan siviilielämässäkin. Yritän esimerkiksi vapaalla vähentää turhaa autoilua, vaikka ajan työkseni.

Kaikkia seudun asukkaita Rami Saari kannustaa lajittelemaan biojätteitä.

– Kaikki menee taatusti hyvään käyttöön.

Biomylly käynnistyy

Rami Saaren ja muiden biojätekuskien matka kulkee pian Nokian Koukkujärvelle. Pirkanmaan Jätehuollon tekninen päällikkö Elina Tiira valmistautuu parhaillaan muun tiimin tavoin uuden biolaitoksen koeajoihin ja varsinaiseen käyttöönottoon.

Koronaepidemia on hankaloittanut tarvittavan teknologian toimituksia eri puolilta maailmaa ja lykännyt aloitusta hieman suunnitellusta. Biomyllyksi nimetyn laitoksen yksi tärkeä tuote on nimenomaan BIG-biokaasu – paikallinen ja uusiutuva energianlähde. Tulevaisuudessa laitoksen tankkauspiste palvelee sekä yksityis- että ammattiautoilijoita.

Jo nyt Pirkanmaalla kiertää 11 kaasukäyttöistä jäteautoa, ja määrä lisääntyy.

– Lisäksi Biomylly tuottaa nestemäistä ravinnetta maanviljelyn käyttöön. Kiinteä aine puolestaan soveltuu esimerkiksi maanparannustöihin. Prosessissa syntyvälle hiilidioksidille etsitään parhaillaan käyttökohdetta, Elina Tiira kertoo.

Hän korostaa, että seudun jokaisen talouden biojätteillä on merkitystä.

– Lajitteleminen on helppo mutta vaikuttava teko, jonka jokainen meistä voi tehdä välittömästi ympäristön hyväksi

Infograafi, joka osoittaa, miten yksi lajiteltu biojätepussi tuottaa biokaasua, jolla henkilöauto voi ajaa neljä kilometriä tai ravinnetta, jolla voidaan tuottaa 400 grammaa ruisleipää.

Lajittelussa yhä parannettavaa

  • Pirkanmaan Jätehuollon tekemän tutkimuksen mukaan sekajätteen joukossa on jopa 38 prosenttia biojätettä. Osuus on suunnilleen sama kaikenlaisilla asuinalueilla.
  • Vuodessa biojätettä kerättiin kiertoon 39 kiloa asukasta kohden.
  • Tänä vuonna käynnistyvä Koukkujärven Biomylly kykenee käsittelemään alueen 17 kunnan biojätteet myös lajitteluinnostuksen noustessa.

www.pjhoy.fi/bio

Julkaistu 14.4.2021