Kolumni: Eihän lasta voi kasvattaa kerrostalossa!
Parhaita lapsuusmuistojani ovat kesäpäivät, joina juoksentelimme naapurin lehmiä pakoon.
Metsässä kilpajuoksu oli turvallisempaa, mutta metsän takana levittyvä suo silmäkkeineen teki leikistä jännittävän. Jos isäntä oli oikein hyvällä tuulella, saimme ulkoiluttaa eläkkeelle jäänyttä ravuria ja salaa kavuta sen selkään.
Kun ensimmäinen lapseni ilmoitti tulostaan, sekosin. Asuimme puolisoni kanssa Tampereen keskustassa, pikkuruisessa vuokrayksiössä, ja perheenlisäys herätti voimakkaan tarpeen muuttaa maalle.
Kiersimme vaaleanpunaiset lasit silmillämme purkukuntoisia rintamamiestaloja ja kuvittelimme itsemme omenapuiden katveeseen tarjoilemaan oman pihan viinimarjamehua.
Lopulta päädyimme rivitaloon, jota ympäröivät sekä lähiö- että maalaismaisema.
Kuukaudet ja vuodet kuluivat, ja mehumaija nökötti yksinäisenä varastossa. En nauttinut takapihalta alkavasta pururadasta tai vienyt jälkikasvuani ihastelemaan hevosia. Häntä koipien välissä palasimme takaisin keskustaan.
Neljän vuoden aikana olen juurtunut Iidesrantaan. Vitsailen usein saavani puutaloidyllin parhaat puolet. Asun modernissa kerrostalossa, jonka parvekkeelta avautuu näkymä pitsihuviloihin ja kaupungin upeimmalle lintujärvelle.
Usein meiltä kysytään, että eikö meitä ahdista asua niin tiiviisti. Vaikka syksyisin kaipaan kuraeteistä, en voisi koskaan luopua kaupungista, olohuoneestamme. Kesäisin kotimme laajenee Tammelantorille ja Rauhaniemeen, talvisin vietämme aikaa kirjastoissa ja kahviloissa.
Keskustassa voimme elää arvojemme mukaista elämää. Suosia pienyrittäjiä, kasvattaa lapsista kulinaristeja ja luopua yksityisautoilusta.
Sunnuntaisin on meidän seikkailupäivämme. Pakkaammeko kuumaa kaakaota mukaan ja pyöräilemme Arboretumiin, vai hyppäämmekö bussiin ja vietämme päivän Lastenkulttuurikeskus Rullassa?
Ennen lapsia olin vakuuttunut, ettei lapsia voi kasvattaa kerrostalossa. Onneksi nykyään tiedän paremmin.
Emmi Nuorgam on tamperelainen yrittäjä ja Tampereen ruokalähettiläs, joka rakastaa kauniita vintagemekkoja ja pitkiä illallisia.