Lukiota käyvän Siru Albrechtin, 17, tuttuihin rutiineihin kuuluu monesti viikonlopun alkaessa ajaa ratikalla rautatieasemalle, vaihtaa siellä junaan ja hurauttaa lapsuudenkotiin Juupajoelle.
− Muutin tänne Tampereelle koulun perässä. Ensimmäisen lukuvuoden kuljin junalla päivittäin Juupajoelta, mutta se kävi vähän turhan rankaksi, Albrecht kertoo.

Päivittäiset lyhyet matkat hän sanoo taittavansa enimmäkseen kävellen ja pidemmät ratikalla tai bussilla.

Juuri näin monipuolisesti Tampereen kaupunkiseudulla liikutaan nyt ja tulevaisuudessa. Käytössä ovat monet eri kulkutavat: oma auto, bussit, ratikka, lähijunat, käveleminen, pyörät, sähköpyörät ja sähköpotkulaudat.

Kaikkien liikkumismuotojen solmukohdaksi rakentuu Asemakeskuksen alue. Nokia Arena on jo valmis ja aloittanut toimintansa. Seuraavaksi alueelle nousee tornitaloja asumis- ja liikekäyttöön. Rautatieaseman edustalle tulee puistoalue, ja Itsenäisyydenkadun alikulku muuttuu uudeksi matkaterminaaliksi. Niin ikään pysäköintilaitos P-Hämppi laajenee.

− Asemakeskuksesta syntyy Tampereelle uusi sydän. Se on myös käyntikortti, jonka kaupunkiin muualta Suomesta saapuvat näkevät ensimmäiseksi, luonnehtii kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT Oyj:stä.

YIT on yksi Asemakeskus-hankkeen pääyhteistyökumppaneista Finnpark Oy:n ja Tampereen kaupungin rinnalla. YIT ja Finnpark allekirjoittivat Asemakeskuksen hankesopimuksen helmikuussa. Juha Kostiaisen mukaan hanke on myös YIT:lle yksi tulevien vuosien lippulaivaprojekteista.

”Asemakeskuksesta tulee tärkeä liikkumisen, asioinnin ja viihtymisen keskittymä mutta myös asuinalue.”

− On valtavan innostavaa päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan hanketta, joka on valtakunnallisestikin näin merkittävä. Asemakeskuksesta tulee tärkeä tulevaisuuden liikkumisen, asioinnin ja viihtymisen keskittymä mutta myös asuinalue, jonka tornitalot tuovat ihan uuden keskusta-asumisen vaihtoehdon Tampereelle, Kostiainen kertoo.

Keskusta laajenee

Toimitusjohtaja Antti Marttila Finnparkista arvioi, että Asemakeskus-hankkeen myötä Tampereen keskusta laajenee maantieteellisesti, mutta myös ihmisten mielikuvissa.
− Tämähän on loogista nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä kaupunkiseudulla: tarvitaan lisää asiointi-, liikkumis- ja ajanviettomahdollisuuksia. Samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta niin sanotun vanhan keskustan elinvoimasta, Antti Marttila pohtii.

Liikenteellisesti Asemakeskuksesta muotoutuu hänen mukaansa ennen kaikkea paikka, jossa on helppoa vaihtaa liikkumistavasta toiseen.
− Omalla autolla pystyy jatkossakin lähestymään kaupunkia ja asioimaan siellä, mutta ihan ydinkeskustassa ei ole tarpeen ajaa. P-Hämpin laajennus tuo mahdollisuuksia tähän, Antti Marttila toteaa.

Operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi Finnparkista lisää, että myös pyörille ja sähköpyörille tulee Asemakes- kuksen yhteyteen lisää turvallisia säilytys- ja latauspaikkoja.
− Jatkossa jokaisen meistä on yhä helpompaa suunnitella omat kulkemisemme siten, että yhteen matkaan sisältyy useita liikkumismuotoja, Tami Koivuniemi kertoo.

Tavoitteena on, että tulevaisuuden liikkuminen Tampereen seudulla on sujuvaa ja monimuotoista.

Maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan apulaisprofessori Miloš Mladenović Aalto-yliopistosta sanoo, että Tampereen seudulla on tehty täysin oikeansuuntaisia asioita liikkumisen muuttuvien tarpeiden näkökulmasta. Raitiotien rakentaminen oli iso päätös, joka vaikuttaa koko seudun kehittymiseen.
− Tulevaisuudessa liikkumismahdollisuuksien täytyy palvella mahdollisimman monia, ei vain pientä joukkoa. Lisäksi tulee päästä mahdollisimman lähelle täyttä päästöttömyyttä.

Miloš Mladenovićin mukaan yksi nouseva trendi on lisäksi, että osa fyysisestä paikasta toiseen matkaamisesta korvautuu virtuaalisilla siirtymillä.
− Eri toimijoiden hyvän yhteistyön avulla liikkuminen voi olla kaikkea tätä: kestävää, sujuvaa ja jokaisen tarpeisiin räätälöityä.

Lue myös: Lopulta arkiset teot ratkaisevat

Julkaistu 8.4.2022