Lataamme akut Pyhäjärvellä

Pyhäjärvi on Westerlingin perheelle melkoinen laturi ja muistojen sammio. Kalastamisen, uimisen, jäällä hiihtämisen ja retkiluistelun lisäksi on välillä mukava kaivaa esille vanhoja videoita ravustustuokioista tai lasten luistelukiemuroista omaan rantaan auratulla pikkukentällä.

1960-luvun lopulla Tampereella Nalkalan kentän tuntumassa varttunut Pekka Westerling muistaa, ettei uimataitojen kartuttaminen luonnistunut likaisessa lähijärvessä, jonka kaikki rannat olivat uintikiellossa. Hän kertoo sittemmin huomanneensa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) historiikista varovaisen ennustuksen vuodelta 1972: saattaa olla, että jonain päivänä vielä Pyhäjärvessäkin uidaan. Toivonpilkahdus liittyi tuolloin rakennettuun Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon. Toiveet täyttyivätkin niin hyvin, että Westerlingien jälkikasvu sai uimaoppinsa hyvälaatuisessa kotijärvessä.

Järvinäkymä on arjen luksusta

Westerlingit ovat katselleet Pyhäjärveä monelta kantilta, ensin Villilänniemestä Tampereen puolelta, sittemmin Pirkkalan Niemenmaalta. Elina Westerling tuumaa, että Pyhäjärven päivä toisensa jälkeen uusiksi taiteilema huoneentaulu on arjen luksusta.

– Oma lempimaisemani on kovan pakkaspäivän utuinen näkymä, Pekalla se taitaa olla syksyn ruskan kuvastuminen tyynestä järven pinnasta. Myrskyt ovat tietenkin oma näytelmänsä.

Pekka Westerling tuntee maisemataulunsa myös pintaa syvemmältä, sillä hän on tarkkaillut sen tilaa vapaa-ajan kalastuksen lisäksi KVVY:n näytteenottajana ja kalastusmestarina jo 30 vuotta. Paitsi työn puolesta myös ranta-asujina luonnon monipuolinen havainnointi ja ympäristöseikat näkyvät perheen arjessa.

– Vaatteissa suosimme luonnonmateriaaleja, pesuaineissa biohajoavia ja matot pesemme matonpesupaikalla. On ollut huikea kaari nähdä järven puhdistuminen ja karuuntuminen 20 viime vuoden aikana. Sulkavuori jatkaa uudella tekniikallaan tuota hienoa tulevaisuuteen panostusta.

Jätevesien puhdistustekniikan paraneminen sekä metsä- ja paperiteollisuuden rakennemuutos välkehtivät Kokemäenjoen vesistön ja erityisesti Pyhäjärveä kirkkaissa laineissa. Kirkasvetiseksi, ravinnetasoltaan alhaiseksi kohentuneesta Näsijärvestä vettä laskeva Tammerkoski on laadultaan jopa erinomainen.

Pyhäjärvestä otetaan vuosittain satoja vesinäytteitä.

Sulkavuoren keskuspuhdistamo ei tuo Pyhäjärven yleistilaan mullistavaa muutosta, käsitelläänhän siihen johdettavat jätevedet korkeatasoisesti tälläkin hetkellä. Asumajätevesien sisältämästä fosforista poistetaan Tampereen puhdistamoilla jo nyt 97–98 prosenttia. Pyhäjärven ja ala- puolisen vesistön typpikuormitus sen sijaan tulee alenemaan vuositasolla 1 300 tonnista noin 400 tonniin.

– Jatkossa työsarkaa riittää varsinkin hajakuormituksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutoksen kasvattamien sademäärien hajakuormituslisä heikentää tilannetta. Tätä vastaan taistellaan kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla.

Tähän kuuluu esimerkiksi ojitusten ja ojavesiviipymien hyvä suunnittelu, jolloin pelloilta ja metsistä karkaava kiintoaines ravinteineen napataan kiinni ennen vesistöjä ja palautetaan huoltotoimin takaisin alkulähteilleen. Kaupunkialueen hulevesien käsittelyä tehostetaan puolestaan hiljattain valmistuneen tutkimuksen pohjalta, selvittää KVVY:n toimitusjohtaja, limnologi Jukka Mattila.

– Sulkavuoren keskuspuhdistamon tehokkaat ja vakaat puhdistusprosessit tulevat vähentämään vesistökuormitusta erityisesti ravinteiden ja hygieenisen tilan osalta.

Lisäksi purkuputki sijoitetaan parempiin laimenemisolosuhteisiin keskemmälle järveä, jolloin puhdistettu vesi sekoittuu järviveteen huomattavasti nykyistä paremmin.

Kunnossa tarkalla seurannalla

Tampereen seudun yhteistarkkailussa Pyhäjärvenkin tilaa on seurattu monipuolisesti vuodesta 1975 lähtien. Seurantojen aikasarjat ovat vesien tilan seurannan ja toimenpiteiden suunnittelun pohjana.

Tampereen alapuolista itäistä allasta tutkitaan Tammerkoskesta, kolmesta syvänteestä, Rajasalmen sillan kohdalta ja sen jälkeen useilta muilta näytepaikoilta. Syvin piste on 42 metrissä Pyynikillä.

– Syvänteiltä otetaan näytteitä pinnasta pohjaan neljästä seitsemään kertaa vuodessa eli niitä kertyy kymmeniä vuosittain. Tammerkosken ja Nokianvirran veden laatua tarkkaillaan kuukausittain, kertoo erityisasiantuntija Harri Perälä.

Perälä kuvailee tarkkailun kehittymistä vuosien mittaan: tärkeiden seurantaparametrien, kuten happitilanteen, ravinteiden määrän ja vesistön hygieenisen tilan rinnalle ovat tulleet ympäristötietoisuuden ja analyysitekniikan kehittymisen myötä erilaiset haitta-aineet sekä tutkimuspohjaisesti myös vedestä määritettävät hormonit ja lääkeaineetkin.

– Biologinen tarkkailu sisältää kalaston, pohjaeläimet, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden. Jätevesien myrkyllisyyttä on tutkittu muun muassa surviaissääsken toukkien epämuodostumien avulla. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään hormonien mahdollista vaikutusta Pyhäjärven kalojen lisääntymiseen.

Lääkejämät apteekkiin

Lääkeaineet vesistöissä ovat puhuttaneet vuosikymmeniä, eivätkä kertymät ole ainakaan vähenemässä kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen myötä. Erityisen haitallisia ympäristölle ovat hormoni- ja antibioottijäämät. Nykyisillä menetelmillä osa lääkkeistä, kuten ibuprofeeni, hajoaa hyvin. Osa taas, esimerkiksi diklofenaakki ja karbamatsepiini, ei hajoa juuri ollenkaan. Mattila muistuttaakin, että vesistö kiittää ja jäämätilastot parantuvat varmimmin, kun vanhat ja käyttämättömät lääkkeet viedään apteekkien keräyspisteisiin.

Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään hormonien mahdollista vaikutusta Pyhäjärven kalojen lisääntymiseen.

Yksi Suomen suurimmista jätevedenpuhdistamoinvestoinneista, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, etenee suunnitelluilla urilla. Sulkavuoressa louhintaurakka päättyy vuoden 2021 lopulla ja viemäritunneleissa kesällä 2022. Tämän syksyn aikana maaliin pääsee Nuolialantien siirtoviemärityömaa Valmetinkadun ja Leirintäkadun välillä. Raholan ja Haikan väliset putket asennetaan paikoilleen Pyhäjärven pohjaan vielä ennen jääpeitteen tuloa.

– Parhaillaan hiomme Sulkavuoren varsinaisten rakennus-, tekniikka- ja automaatiourakoiden kilpailutusmateriaaleja, jotta työt pääsevät alkamaan viiveettä louhintaosuuden valmistuttua. Valmistelussa ovat myös Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden tonteille tulevat isot jätevesipumppaamourakat, joiden rakennusvaihe kestää ensi vuoden loppupuoliskolta vuoden 2022 loppuun, summaa ajankohtaiskuulumisia Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen.

Hyvään kuntoon saadun Pyhäjärven tilaan Sulkavuori ei tuo merkittävää aistein havaittavaa muutosta.

– Jäteveden käsittelyn kehittyminen viime vuosikymmeninä on yksi yhteiskuntamme menestystarinoista – Pyhäjärvi on mainio esimerkki siitä. Uusi luku tuossa tarinassa on Sulkavuori, jonka nyt rakennettava kapasiteetti riittää varmuudella vuoteen 2040, todennäköisesti paljon pidempään. Tämän jälkeen potkua on mahdollista lisätä kohtuullisen vaivattomasti esimerkiksi kahden lisälinjan louhinnalla.

Sulkavuoressa puhdistetaan Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet kesästä 2025 lähtien.

→ keskuspuhdistamo.fi

Julkaistu 2.11.2020