Teksti: Tiina Laaninen / Kuvat: Marjaana Malkamäki ja Rami Marjamäki
Kohti viihtyisämpää keskustaa
Autojen kulkureittien ja pysäköinnin suunnittelu on olennainen osa kasvavan Tampereen kehittämistä. Tulevaisuuden keskustassa autot antavat tilaa viihtyisyydelle.
Koska Tampere kasvaa voimakkaasti, lukumäärällisesti autot tuskin vähenevät nykyisestä, päinvastoin. Tämän takia maankäytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota edelleen myös mahdollisimman sujuvaan autoiluun ja pysäköintiin. Esimerkiksi Finnpark huomioi tulevaisuuden kasvavat automäärät, kun se suunnittelee rakenteellista pysäköintiä.
– Tällä hetkellä kaavoitamme Hämpin laajennusta kohti areenaa. Ensimmäinen laajennus on noin 500 autoa. Kokonaisuudessaan Hämppiä on mahdollista laajentaa noin 2 000 paikalla, Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila kertoo.
Vuodenvaihteen tienoilla Finnpark avaa uuden 420-paikkaisen parkkialueen Kaupin alueelle. Uusiin parkkialueisiin varataan entistä enemmän tilaa myös pyöräparkeille sekä latauspisteitä sähköautoille.
– Kun katsomme vuosikymmenen tai kahden päähän, yksityisautoilu Tampereen keskustan alueella on siirtynyt yhä enemmän maanalaiseen verkostoon, Marttila ennakoi.
Tampereen keskusta-alueella on noin 34 000 autopaikkaa, joista julkisessa käytössä on 13 000.
Tiivistyvä keskusta
Tulevaisuudessa Tampereella liikutaan entistä enemmän pyörällä, kävellen ja joukkoliikennevälinein.
– Liikkuminen on murroksessa niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Tampere ja ympäristökunnat ovat sitoutuneet valtakunnallisiin päästövähennystavoitteisiin, ja tämä näkyy Tampereen seudun liikenteen kehittämisessä, sanoo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Tällä hetkellä Tampereen ja sen lähikuntien matkoista 55 prosenttia kuljetaan autoilla. Vuoteen 2030 mennessä osuuden pitäisi olla 40 prosenttia. Siksi kestävälle liikkumiselle tulee luoda edellytyksiä. Maankäytön suunnittelun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Tampereen keskustaalue tiivistyy entisestään, eikä siellä tulevaisuudessa juuri enää näe esimerkiksi autojen parkkialueita. Tilalla voi olla vaikkapa vehreitä kaupunkipuistoja, kuten esimerkiksi Tampereen kokoisessa Freiburgissa Saksassa.
Nyt noin 55 % Tampereen seudun matkoista kuljetaan autolla. 10 vuoden päästä luvun pitäisi olla alle 40 %.
Hyvät sijainnit ihmisten käyttöön
– Hyvät sijainnit kannattaa antaa ihmisten käyttöön. Keskustan parkkipaikat rakennetaan jo nyt keskitetysti pysäköintilaitoksiin, kuten esimerkiksi Tays Keskussairaalan ja aseman seudun alueilla on nähtävissä, Touru sanoo.
Hänen mukaansa maankäytön ja liikenteen suunnittelun keskiössä on entistä taloudellisempi, ekologisempi ja sosiaalisesti kestävämpi kaupunkiseutu. Osoituksia tästä ovat ratikan rakentaminen, pyöräreittien lisääminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen. Kulkutapojen yhdistämisessä pysäköinnillä on tärkeä rooli.
– On tavoiteltavaa, että yhä useammin oma auto jätettäisiin liityntäpysäköintiin eli esimerkiksi ympäristökunnan juna-asemalle tai keskusta-alueen ulkopuolelle ja ytimeen kuljettaisiin muuten, Touru toteaa.
Ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin luodaan viihtyisää kaupunkiympäristöä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä sekä niiden houkuttelevuutta vahvistamalla. Kävelypainotteisuutta voidaan lisätä, kun pysäköintiä siirretään maan alle ja pysäköintilaitoksiin.
Yhteispelillä sujuvasti
Lamminpäässä asuva Jari Lehtonen autoilee tai pyöräilee päivittäin töihin Tulli Business Parkiin. Työmatkaan kuluu suuntaansa tavallisesti vajaa puoli tuntia. Automatkojen sujuvuutta on lisännyt merkittävästi Rantatunneli.
– On hyvä, että Tampereella kehitetään pitkäjänteisesti eri tapoja liikkua. Esimerkiksi uusien pyöräreittien myötä pyörä on entistä useammalle aito vaihtoehto auton tai bussin tilalle.
Lehtola painottaa jokaisen liikkujan vastuuta liikenteessä. Liikennesäännöt ja maankäytön suunnittelu luovat liikkumiselle pohjan, mutta ratkaisevinta on tienkäyttäjien oma käytös.
– Kun huomioimme toisemme, matkanteko on turvallista ja mukavaa. Minusta tamperelaisilla on hyvä pelisilmä: omista oikeuksista ei pidetä härkäpäisesti kiinni, vaan liikenne nähdään kokonaisuutena.
Julkaistu 2.11.2020