Viime kesän rutikuivina viikkoinakin Tampereen Veden asiakaspalvelussa oli normaalin leppoisa tunnelma. Tästä voi päätellä, että kaupunkilaisilla on varsin luja luotto vesihuollon toimivuuteen. Toimitusjohtaja Petri Jokelan mielestä asiakkaiden huoleton suhtautuminen on parasta palautetta.
– Me mietimme vesihuoltoa joka päivä. Lähtökohtana on, että laadukasta vettä riittää aina, eikä asiakas hanansa luona edes huomaa mahdollista poikkeustilannetta.

Tamperelaisten vesi on peräisin kahdesta hyvälaatuisesta, toisistaan erillisestä vedenottovesistöstä – Roineesta ja Näsijärvestä. Ruskon ja Kaupinojan päävedenpuhdistuslaitosten lisäksi vettä saadaan viidestä pohjavedenottamosta, joiden yhteiskapasiteetti on vajaa kolmannes vedenkäytöstä.
– Tämän vuoden lopulla saneerauksesta valmistuvan Kaupinojan laitoksen kapasiteetti on suunniteltu niin, että se pystyy tarvittaessa korvaamaan Ruskon laitoksen ja vielä osan pohjavesilaitoksistakin. Normaalitilanteessa meillä on siis osa laitosten kapasiteetista käyttämättä, mitä hyödynnämme niin huolto- kuin poikkeustilanteissa. Vesitorneissamme on säilössä useamman tunnin vesivara. Vedenjakeluverkosto on rengasmainen, eli jos joku vesijohto jää tilapäisesti pois käytöstä, vesi kierrätetään kuluttajille toista kautta. Häiriöitä varten meillä on 24/7-varallaolo.

Prosessit valmiina

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, tulvat ja pitkittyvät kuivuuskaudet, vaikuttavat veden laatuun ja vesiluontoon monin tavoin. Vesistöjen lämpeneminen lisää bakteeri- ja leväpitoisuuksia sekä vaikuttaa veden happitilanteeseen ja sekoittumiseen. Rankkasateet ja tulvat puolestaan huuhtovat maata ja ravinteita vesistöihin. Ongelmaa pahentaa se, että lauhtuvina talvina sateet tulevat vetenä paljaaseen maahan. Kuivina kausina järviveden laatua heikentää virtaamien vähäisyys.

Tuotantojohtaja Riitta Kettusen mukaan pintavesien lisääntyvä käsittelytarve on huomioitu pitkäjänteisessä kehittämistyössä.
– Sään ääri-ilmiöihin varaudumme hyvin samanlaisin keinoin kuin muihinkin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tarvittavat vedenkäsittelyprosessit ovat siis jo olemassa. Meillä on ollut hyvin aikaa kehittää toimintavarmuuttamme, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmastonmuutos on lisännyt humuspitoisuuksia sekä sinilevä- ja mikrobimääriä varsin maltillisesti.
– Harjun sisällä virtaavien pohjavesien mahdollisiin laadunmuutoksiin on varauduttu tuplavarmistuksella eli UV-käsittelyllä ja kloorauksella. Aktiivihiilisuodatus on laitoksillamme mahdollisia levämyrkkyjä ja muita haitta-aineita varten.

Katse sadan vuoden päähän

Tampereen Veden strategisena hankkeena on korvata 50-vuotiaan Ruskon laitoksen pintavedentuotanto teko- pohjavedellä. 2020-luvun loppupuolella Kangasalan ja Pälkäneen harjualueelle valmistuvaan tekopohjavesilaitokseen virtaa tamperelaisille tuttua Roineen raakavettä.
– Se käsitellään harjuun imeyttämällä, jolloin se on luonnonmukaista ja vähemmän kemikaaleja sisältävää. Vesi on paremmin suojassa harjun sisässä ja veden 1–2 kuukauden viipymä sekä vesivarasto harjussa lisäävät toimintavarmuutta. Ruskoon rakennettava happamuudensäätö- ja desinfiointiyksikkö varmistaa esimerkiksi sen, etteivät vesijohdot ruostu eikä erinomainen vesi pilaannu putkistossa kulkiessaan, Jokela tiivistää suunnitelmia.
– Tekopohjaveden käyttö on myös ilmastoteko. Jos saneeraisimme Ruskon laitoksen ja toiminta jatkuisi nykyiseen malliin, hiilijalanjälki olisi seitsemänkertainen tekopohjaveteen verrattuna. Etenemme sadan vuoden päähän ulottuvissa suunnitelmissamme Tampereen hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti ja olemme siitä ylpeitä.

VETTÄ RIITTÄÄ AINA

• Tampereen Vesi tuottaa vettä noin 250 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa.
• Vesijohtovedestä pintavettä on noin 73 % ja pohjavettä noin 27 %.
• Keskimääräinen vedenkulutus on vuorokaudessa noin 140 litraa/asukas.
• Vettä käytetään eniten touko–kesäkuussa ja klo 21–22.

Julkaistu 1.11.2021