Teksti: Miika Kaukinen / Kuvat: Laura Vesa

Lämpimiä odotuksia

Minna Juuselan, Rami Heleniuksen ja Chili-koiran perheeseen odotetaan ensimmäistä vauvaa. Heidän lämpöisessä Armonkallion kodissaan eletään tänä keväänä ikimuistoisia hetkiä – samaan arkeen mahtuu myös kaikille meille yhteinen huoli ilmastonmuutoksesta.

Minna Juusela ja Rami Helenius asuvat Ihanakadulla Armonkalliolla. Ulko-oven sisä-puolella on Berliinin maratonilta matkaan tullut iso kyltti, jossa lukee ”Alles ist möglich”. Mikä kaikki on mahdollista?

– No vaikkapa tämä tuleva vauva, Minna sanoo.

– Työ hierojana ja pilates-ohjaajana. Ramin uusi työ lukkoseppänä. Ja tämä ihana kämppä lähellä keskustaa ja Kaupin lenkkipolkuja. Maratonit sen sijaan eivät taida olla kovin pian mahdollisia, hän nauraa.

– Kolme tuntia maratonkatsomossa on pitkä aika, Forssassa, Rami leukailee.

Kolme tuntia?

– Sen verran Minnalla menee. Kaupin poluilla on siis meille kaikille paljon käyttöä. Tykkäämme liikkua, Rami kertoo.

Minna Juusela ja Rami Helenius. kokkailemassa keittiössä. Kuva: Laura Vesa.
Minna Juusela ja Rami Helenius haluavat kantaa myös ruokailutottumuksillaan oman vastuunsa ilmaston edessä.

Kumpikin harrastaa oman kehon tuntemista. Minna tekee sen juosten, Rami joogaamalla, ja hetken kuluttua he tekevät sen vauvaperheen vanhempina. Minna ja Rami ovat nukkuneet aina niin hyvin, että energiavarastot ovat vauvaa varten valmiina. Myös ruuanlaitosta on muodostunut heille yhteinen tapa vaikuttaa kehon hyvinvointiin. Ruokailutottumuksillaan he haluavat kantaa oman vastuunsa myös ilmaston edessä.

– Emme tarvitse muotivillityksiä syödäksemme enemmän kasvista ja vähemmän lihaa. Elämme sen mukaan, mitä keho pyytää, Rami kertoo.

– Lisäksi meille on tulossa vauva. Media kyllä kertoo kaikki ilmastokurjuudet. Haluaisin pelastaa koko maailman, mutta kun en yksin voi, Minna miettii.

Joukkupeliä kehiin

Ramia ärsyttää ilmastokeskustelu, jossa on vastakkain ihminen, joka ajattelee pelkkää rahaa ja ihminen, joka ei ajattele rahaa lainkaan.

– Toinen syyllistää ja toinen viherpesee itseään. Kun se tehdään julkisesti, niin minä vaihdan kanavaa. Tämän pitäisi olla joukkuepeliä. Minnan mielestä on itsestään selvää, että Suomessa on iso hiilijalanjälki.

– Jos Suomessa on 30 astetta pakkasta, niin etelämpänä ei ole. Teemme voitavamme: syömme ekologisemmin, lajittelemme jätteet, kierrätämme, Minna luettelee.

Armonkallion asujille lämpö on enemmän kuin seinästä patteriin tuleva putki. Kaukolämpöä tuottava Naistenlahden voimalaitos on vieressä.

– Ilmastonsuojelun iso kuva tuntuu seisovan paikallaan. Niin kuin tuo savupiippu. Ihan varmasti jotain tehdään, mutta ei se ainakaan meille näy tai kuulu, Rami pohtii.

Hän toivoo, että uusia energiantuotantomuotoja otetaan kiireesti käyttöön.

– Ja vanhojakin järjestelmiä pitäisi pystyä entraamaan pienemmillä päivityksillä.

Rami Helenius ja Chili-koira sohvalla. Kuva: Laura Vesa.
Rami Helenius toivoo, että ilmastotyötä tehtäisiin paremmalla joukkuehengellä. Chili-koira on täysin samaa mieltä.

Kaukolämmön kilpajuoksu

Tampereen Sähkölaitoksen tuotepäällikkö Suvi Suojanen työkavereineen pohtii ilmastoa joka päivä. On nimittäin kiire. Hiilineutraali Tampere 2030 on vaativa tavoite. Suvi on kaukolämmön asiantuntija ja tietää, miten Ramin ja Minnan perheen asunto lämpiää tulevaisuudessa vähemmillä päästöillä.

– Itse asiassa heitä ei edes tarvitse häiritä. Vauvan kanssa on muutenkin puuhaa. Kyllä me täällä juoksemme hiilidioksiditonnien perässä, Suvi hymyilee.

Uudistusvauhti on kova. Tampereella lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten puuhakkeella ja jätteellä. Lisäksi verkossa kiertää jo asiakkailta talteen otettua hukkalämpöä.

Tulevaisuudessa Naistenlahti 2 -voimalaitokseen tulee 100-prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita hyödyntävä biokattila, jolloin turvetta tarvitaan vähemmän. Verkossa kiertää mahdollisesti myös geolämpöä, jota ostetaan seitsemän kilometriä syvästä lämpökaivosta.

Suvi Suojanen Tampereen Sähkölaitokselta. Kuva: Miika Kaukinen.
– Tarpeenmukainen lämmitys on ekoteko, sanoo tuotepäällikkö Suvi Suojanen Tampereen Sähkölaitokselta.

Energiaa säästyy

5 %

kun huonelämpötilaa lasketaan yksi aste

Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämmöstä

42 %

tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla

Päästöt pakkaselle

Sitten koittaa kipakka tammikuinen pakkasaamu. Ihmiset tekevät arkiaskareitaan kotona ja ilmanvaihdot räpsähtävät päälle. Kaukolämpöä kuluu paljon ja kulutuspiikkiin joudutaan vastaamaan käynnistämällä maakaasua ja öljyä käyttäviä lämpölaitoksia. Niiden käyttö halutaan minimoida.

– Älykäs kaukolämpö sisältää kolme olennaista kysymystä. Milloin energiaa käytetään? Kuinka paljon sitä käytetään juuri silloin – ja lopuksi, millä se energia on tehty? Ilmaston kannalta yhä tärkeämmäksi tulee tieto siitä, paljonko kulloinkin tarvitsemme energiaa, Suvi sanoo.

Infograafi Tampereen Sähkölaitoksen Älykäs kaukolämpö -palvelun toimintaperiaatteesta.

Ratkaisuna on tuotannon ja kulutuksen samanaikainen optimointi. Älykkäässä kaukolämmössä huippukulutusta madalletaan.

– Aamusuihkun viilentämisessä ei ole järkeä. Voimme sen sijaan madaltaa rakennuksen lämmitystä vähän ja niin pieneksi aikaa, ettei sitä huomaa. Kulutuspiikiltä katkaistaan kärki.

Miksi asiakkaat hyväksyisivät tämän?

– He tekevät ison ilmastoteon huomaamattaan. Asiakas säästää energiaa. Mekin säästämme, joten totta kai palkitsemme asiakkaan.

Tätä testataan jo. Kymmenen pilottikohteen asunnot on anturoitu seuraamaan huonelämpötilaa reaaliaikaisesti pienen laitteen välityksellä.

– Ei ole valituksia tullut. Päinvastoin, valitukset ovat vähentyneet. Automaatio pitää huolen samaan aikaan asumisviihtyvyydestä ja ilmastosta.

Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa on viiden prosentin säästö energiassa.

– Usein kerrostalon keskimääräinen sisälämpötila on korkeampi kuin luullaan. Tarpeenmukainen lämmitys on ekoteko.

Kohti hiilineutraalia kaukolämpöä

  • Lähes puolet Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä: puulla, hakkeella, pelletillä, jätteellä ja hukkalämmöllä.
  • Naistenlahti 2 -voimalaitos uudistetaan vuosina 2021–2022 niin, että laitos mahdollistaa sähkön ja lämmön tuottamisen 100-prosenttisesti biopolttoaineilla.
  • Hiedanrannassa aloitettiin hiilidioksidinegatiivisen kaukolämmön kaupallinen tuotanto vuonna 2018, ensimmäisenä Suomessa.
  • Geotermisen lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa on yksi mahdollisuus, josta Tampereen Sähkölaitos etsii ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi.
Minna Juusela ja Chil-koira. Kuva: Laura Vesa.
Ensimmäistä lastaan syntyväksi odottava Minna Juusela tietää, ettei ilmastotuska ainakaan helpota jälkikasvun myötä, päinvastoin. – Mutta teemme kaiken, minkä voimme, hän sanoo.