Minna Takala hyppää sähköpyöränsä selkään arkiaamuna ympäri vuoden. Noin 11 kilometrin työmatkaan Tampereen Kalevasta Pirkkalan Suupanniityn koululle kuluu hyvässä säässä puolisen tuntia. Lisäksi hän pyöräilee runsaasti vapaa-ajallaan.
− Kauppakassipyörälläni hoidan arkisia asiointeja. Maantiepyöräilyporukassa teemme yhdessä yli sadan kilometrin lenkkejä, ja maastopyörällä taas pääsee metsiin ja poluille. Minulle pyörä on siis käytännön kulkuneuvo ja harrastusväline.
Minna Takala kertoo rakastavansa pyöräilyä monista syistä. Hänelle pyöräileminen antaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
− Pidän siitä, miten pyöräillessä haistan, näen ja kuulen luonnon ihan eri tavalla kuin auton tai bussin kyydissä. Vuodenaikojen vaihtuminen tulee konkreettisesti iholle.

Pidän siitä, miten pyöräillessä haistan, näen ja kuulen luonnon ihan eri tavalla kuin auton tai bussin kyydissä. Vuodenaikojen vaihtuminen tulee konkreettisesti iholle.

Minna Takalalla on selkeä käsitys, miten yhä useampi Tampereen seudun kuntarajat päivittäin ylittävä kaupunkiseudun asukas saataisiin tekemään samanlainen valinta. Tärkein keino tähän ovat hyvät pyöräreitit kuntakeskusten välillä.

− Kunnon pyöräbaana on selkeästi merkitty, eikä reitillä ole vaarallisia kohtia. Ja totta kai kunnossapito ympäri vuoden on ihan ykkösjuttu. Monilla pyörä jää aamulla varastoon, jos tiedossa on liukastelua sohjossa.

Suunta on jo oikea

Muun muassa Minna Takalan kaltaisia työmatkapyöräilijöitä tarvitaan yhä enemmän, jotta Tampereen kaupunkiseutu voisi saavuttaa tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Eräs suuri haaste onnistumisen kannalta on seudun kasvava asukasmäärä.
− Maailma ympärillämme muuttuu ja vaatii joka tapauksessa uudenlaisia tekoja. Seutumme väestönkasvu vain korostaa muutosten tarvetta: yhä isomman ihmisjoukon pitäisi tuottaa entistä pienempi yhteenlaskettu päästömäärä. Näin jokaisen henkilökohtainen päästösiivu kapenee entisestään, liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru Tampereen Kaupunkiseudun kuntayhtymästä kertoo.

Toisaalta ratikan kaltaiset isot, kestäviä arjen valintoja mahdollistavat investoinnit ovat hänen mukaansa mahdollisia juuri siksi, että asukkaita on koko ajan enemmän. Kasvu on siis paitsi haaste, myös mahdollisuus edistää kestävää rakennetta.

Maailma ympärillämme muuttuu ja vaatii joka tapauksessa uudenlaisia tekoja.

Kehittämispäällikkö Antti Lippo lisää, että väestönkasvu vaikuttaa myös muuhun energiantarpeeseen kuin liikenteeseen. Isompi asukasjoukko tarvitsee yhä enemmän asuntoja ja niiden lämmitystä tai viilennystä, ruoantuotantoa, liiketiloja, harrastuspaikkoja ja niin edelleen.
− Vaikka rakennuksia ja tuotteita kehitetään yhä energiatehokkaammiksi, energiaa kuluu tietysti edelleen.
Aiemmin fossiilisiin energianlähteisiin perustuneen järjestelmämme on siis yksinkertaisesti pakko siirtyä päästöttömiin energiamuotoihin, Antti Lippo toteaa.

Hänen mukaansa rohkaiseva viesti kuitenkin kuuluu, että tämä muutos on jo vauhdissa ja itse asiassa pidemmällä kuin moni tietää.
− Kaupunkiseutumme päästöt ovat jo laskusuunnassa vuoden 2005 tasosta. Ja harva varmaan kokee, että olisimme tänä aikana joutuneet joustamaan liikaa jostakin itsellemme tärkeästä.

Kaupunkiseutumme päästöt ovat jo laskusuunnassa vuoden 2005 tasosta. Ja harva varmaan kokee, että olisimme tänä aikana joutuneet joustamaan liikaa.

Ei vain yhtä tapaa

Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Satu Kankkonen toteaa, että lopulta päästötavoitteeseen yltäminen riippuu jokaisen omista arkisista teoista.
− Seudun kunnat ja valtiovalta voivat rakentaa edellytyksiä kestäviin valintoihin. Mutta viimein ihminen itse päättää, minkä kulkuneuvon aamulla valitsee tai mitä lounaalla lautaselleen ottaa.

Kankkonen kannustaakin kaikkia asukkaita ravistelemaan sopivasti oman arjen rutiineja. Suuri osa valinnoista johtuu ennen kaikkea tottumuksesta, eikä niiden muuttaminen heikennä arjen miellyttävyyttä välttämättä lainkaan. Itse asiassa vaikutus voi olla päinvastainen.
− Totta kai esimerkiksi työmatkapyöräilyyn siirtyminen saattaa vaatia hieman miettimistä. Missä välissä käyn kaupassa? Kuinka lapset kulkevat harrastuksiin? Mutta vastaavasti palkintona voi saada paljon hyötyliikuntaa ja hyvän mielen, Satu Kankkonen huomauttaa.

Seudun kunnat ja valtiovalta voivat rakentaa edellytyksiä kestäviin valintoihin. Mutta viimein ihminen itse päättää, minkä kulkuneuvon aamulla valitsee tai mitä lounaalla lautaselleen ottaa.

Antti Lippo korostaa, ettei kaikilta seudun asukkailta tulevaisuudessakaan edellytetä yhtä, samanlaista elämäntapaa. Päästötavoitteisiin yltäminen muodostuu tavattoman monenlaisista palasista.
− Kaikkien ei siis suinkaan tarvitse ryhtyä vegaaneiksi ja alkaa kävellä joka paikkaan. Sen sijaan joku voi vaikka lisätä kala-aterioita viikkoon ja luopua omakotitalon öljylämmityksestä, Antti Lippo sanoo.

Minna Takala yhtyy ajatuksiin, että uudenlaiset valinnat myös antavat. Hänen mielestään työmatkapyöräily on kätevää, ekologista, taloudellista ja virkistävää. Lisäksi se muodostaa tärkeän rajan työ- ja vapaa-ajan välille.
− Koko päivä lähtee mukavammin käyntiin, kun sen aloittaa satulassa.

Julkaistu 28.10.2021