Elvi Lahtinen ja Samuel Kiviharju tuntevat Tampereen Multiojankadulla sijaitsevan taloyhtiönsä asiat hyvin. Molemmat ovat asuneet talossa pitkään ja kuuluvat taloyhtiön hallitukseen.

1970-luvulla rakennetun kerrostalon vesi- ja viemäriverkoston tonttiliittymä oli vuodelta 1976. Se uusittiin viime vuonna kaupungin suosituksesta. Hallitus oli saanut tiedon, että taloyhtiön parkkipaikan läpi rakennetaan uusi jäteveden siirtolinja, johon taloyhtiönkin jätevedet saadaan johdettua.

Tampereen Veden suuri urakka alkoi tammikuussa 2023. Se muutti taloyhtiön asukkaiden elämää moneksi viikoksi. Parkkipaikan läpi kaivettiin kevättalvella viemärilinja. Vuodesta 2025 alkaen sitä pitkin kulkevat uuteen Keskuspuhdistamoon niin Tampereen kuin Lempäälänkin jätevedet. Samaan kaivantoon asennettiin myös uudet vesiputket.
– Olimme keväällä monta viikkoa ilman parkkipaikkaa. Myös pääsy autotalleille oli estynyt, Kiviharju kertoo.

Elvi Lahtinen jätti oman autonsa kaivuutöiden ajaksi talliin ja liikkui sen ajan ystävänsä autolla. Kiviharju siirsi autonsa kadun päässä olevalle parkkipaikalle, jotta pystyi käyttämään sitä normaalisti myös poikkeusoloissa.

Taloyhtiön isännöitsijä Jarkko Teuho kertoo, että yleensä asukkaat ymmärtävät hyvin kunnallistekniikan rakennus- ja saneeraustöiden aiheuttamat poikkeusjärjestelyt.
– Tässä kohteessa pari asukasta kyseli, saako autopaikkamaksuista hyvitystä rakennustöiden ajalta. Kerroin, että kaikki saavat kuukauden hyvityksen, Teuho kertoo.

Kaikki samaan kaivantoon

Tampereen Veden rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä on laskenut, että Tampereen alueella vesijohtoja ja viemäreitä on rakennettava ja uusittava 6–10 kilometriä vuodessa, jotta vesihuolto säilyy toimintavarmana. Vuonna 2023 kohteita on noin 60.

Peltolammi–Sääksjärven siirtoviemärin rakentaminen on tänä vuonna kokoluokaltaan suurimman kolmanneksen joukossa. Linjaa tehdään koko vuosi ja se on pituudeltaan 1,25 kilometriä.
– Kerran rakennettu ei säily ikuisesti. Vesijohtojen kuntoa voimme arvioida esimerkiksi niiden iän perusteella. Jätevesiviemäreitä pystymme kuvaamaan kameralla sisäpuolelta ja arvioimaan videoiden avulla toimintavarmuutta, Palonperä kertoo.

Kun kaivinkoneet on tuotu paikalle ja alueen myllääminen alkaa, on takana pitkä rupeama suunnittelutyötä.
– Kun vesihuoltoa uudistetaan, mietimme mitä muuta pystytään tekemään samalla, jotta kaivuutöitä ei tarvitse tehdä moneen kertaan. Selvitämme, tarvitaanko kaivantoon tilaa hulevesi- tai teleputkille, sähkökaapeleille, kaukolämpöputkille tai vaikkapa liikennevalojen kaapeleille, Palonperä listaa.

Sukitus vähentää kaivamisen tarvetta

Työmaa-alueelle tehdään aina liikenteenohjaussuunnitelma. Siihen kuuluvat muun muassa heijastavat aidat ja merkinnät, jotka ohjaavat turvallisille väylille. Alueen käyttäjät saavat ennakkoon tiedon kaivuutöistä.

Suunnittelussa huomioidaan yhä enemmän myös ympäristöasioita.
– Kustannuksissa voidaan säästää, kun mietimme huolella kestävät ja ympäristöystävälliset materiaalit, minimoimme kuljetukset ja niin edelleen. Ympäristöasioiden huomioiminen ei tarkoita välttämättä kalliimpaa tekemistä.

Nykyään on käytössä myös menetelmiä, jotka eivät vaadi koko vesihuollon kaivamista auki. Sukitusmenetelmässä voidaan hyödyntää vajaan sadan metrin välein olevia kaivoja, joista jättimäinen sukka ujutetaan kaivojen välille. Kun sukkaan puhalletaan painetta, se laajenee täyttämään koko putken halkaisijan. Sukka kovetetaan vanhan putken sisäpintaan.
– Peltolammi–Sääksjärven siirtoviemärityömaalla emme voi tehdä sukitusta, koska sinne rakennetaan kokonaan uusi linja.

Vietto määrää paikan

Multiojankadulla sijaitsevan taloyhtiön parkkipaikalla vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen kesti noin puolitoista kuukautta. Asukkaat ihmettelivät aluksi, miksi linja täytyy vetää parkkipaikan läpi, vaikka vieressä olisi ollut vapaata tilaa. Syy selittyy painovoimalla, jonka avulla jätevesi kulkee puhdistamolle. Viereen ei olisi saatu tarvittavaa viettoa. Se on välttämätöntä, jotta vesi liikkuu oikeaan suuntaan.
– Jos viettoa ei saada tehtyä, joudutaan viemäriin rakentamaan pumppaamo, jonka pumput toimivat sähköllä. Sellainen ei ole tarkoituksenmukaista, jos viettoviemäri suinkin pystytään tekemään, Palonperä selittää.

Lahtisen ja Kiviharjun kotien alue on nyt vesi- ja viemärinverkoston osalta kokonaan uusittu. Uusia saneeraustarpeita tuskin tulee pitkään aikaan. Uudet tonttijohdot saadaan yhdistettyä valmiiseen siirtolinjaan vuoden 2023 lopussa. Siihenkin saakka hanasta tulee puhdasta vettä ja viemäri vetää.

Luontoarvot huomioidaan suunnittelussa

Peltolammi–Sääksjärven uusi siirtolinja kulkee noin 100 metriä Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella ja 150 metriä sen rajalla. Alueen luontoarvot kartoitettiin tarkasti ennen kaivuutöiden aloittamista.
– Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon pohjalta kävimme rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa läpi asiat, jotka piti ottaa huomioon maastotöissä, ympäristösuunnittelija Katri Laihosalo Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä kertoo.

Kartoitusten tavoitteena on minimoida luonnolle aiheutuvat haitat. Puita saa kaataa vain, jos se on töiden kannalta välttämätöntä. Jos kaatoja tehdään, puut täytyy jättää luonnonsuojelualueelle lahoamaan. Myös alueen erityislajistoa on varjeltava.

Hajuheinää esiintyy Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella pienellä alalla. Kasvi viihtyy louhikkoisessa maastossa, jossa kosteutta on riittävästi.

– Tässä kohteessa on kaksi niin sanottua EU-direktiivilajia, liito-orava ja hajuheinä, sekä rauhoitettu, erittäin uhanalaiseksi arvioitu lahokaviosammal. Tampereen Vesi on saanut muun muassa ohjeet, miten työt voidaan hoitaa niin, että hajuheinän tarvitsemat kosteusolosuhteet säilyvät.

Tampereen alueella on paljon tärkeitä luontokohteita. Tampereen Vesi on rakennuttajana sitoutunut ottamaan huomioon kaikki työmaa-alueillaan olevat luontoarvot.

Lue myös: Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta

Julkaistu 27.4.2023