Teksti: Miika Kaukinen / Kuvat: Sami Helenius

Suurikin voi olla kaunista

Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkko on 600 kilometriä pitkä, ja siihen on liittynyt 5 500 kiinteistöä. Kannattaako jättijärjestelmällä tavoitella ilmastotekoja?

– Kannattaa. Nyt vallitsee sellainen henki, että isojakin muutoksia voi oikeasti tapahtua, kertoo tekniikan tohtori Satu Paiho, joka tutkii alueiden energiatekniikkaa VTT:llä.

Satu Paiho, VTT.

Kaukolämmitystä on pidetty jäykkänä muutoksille sen suuruuden, tuotantorakenteen ja jakelutavan vuoksi.

– Toisaalta se sisältää mahdollisuuden isoihin ilmastotekoihin, kunhan lämmön tuotanto muuttuu kokonaan pois fossiilisista. Myös tuulen hyödyntämistä harkitaan jo. Lisäksi maamme kaukolämpöjärjestelmät ovat tehokkaita ja lämpöhäviöt pieniä.

Paiho vertaa Suomea kaikessa kehuttuun Tanskaan.

– Siellä häviöt ovat 30 prosentin luokkaa, koska kuluttajakytkennät ovat kehnoja. Tuotannossa siellä ollaan edistyksellisiä, mutta silti lämmitetään kolmannes harakoille. Meillä myös rakennusten energiatehokkuus alkaa olla huipussaan ja lämmityskatkot harvinaisia.

Onko kaukolämmön brändiarvo katulampun luokkaa? Eli huomataan vasta, kun sitä ei ole?

– Siinäpä se. Sitä kun ei koskaan puutu. Itsestäänselvyyttä on vaikea brändätä.

Kärjen katkaiseminen huippukulutukselta on myös iso teema.

– Kysynnän joustavuus on mahdollista. Haasteena on, miten motivoida kuluttaja asteen parin matalampaan lämpötilaan huippukulutushetkellä. Myös lämmön varastointia ja isomman mittakaavan lämpöpumppulaitoksia voidaan valjastaa tähän työhön.