maakaapelointi

Kesäkauden loppuun mennessä kaikki Länsi-Tampereen suurjännitelinjat kulkevat maan alla. Viimeiset ilmajohtoja kannattelevat pylväät puretaan talvella 2024–2025.

Vaasantien varteen kaivetaan kesän 2024 aikana kaapelinveto- ja jatkosmonttuja, jotka vaihtavat paikkaa sitä mukaa, kuin alumiinisen maakaapelin vetäminen edistyy.   

Suurjännitelinja siirretään maan alle Tampereen uusien kaavoitustarpeiden vuoksi. Nykyisten ilmalinjojen purkaminen vapauttaa tilaa muun muassa uusille ratikkakiskoille, kaduille ja rakennuksille. 

– Maisema muuttuu paljon, kun ilmalinjojen suuret pylväät saadaan pois. Tänä talvena poistettiin Lamminpää–Myllypuro-linjan vanhoja pylväitä. Maakaapelointi tehtiin siellä jo edellisenä kesänä, Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n projektipäällikkö Timo  Hakkarainen kertoo.   

Sähkölinjojen uusimisen yhteydessä pystytään huomioimaan entistä paremmin luontoarvot. Suunnittelutiimin tiimipäällikkö Anssi Salonen kertoo, että uusi maan alla kulkeva Lamminpää–Myllypuro-linja tehtiin mukaillen katuverkostoa, jotta uusi kaapeliyhteys saatiin siirrettyä Natura-alueen ulkopuolelle. Entinen ilmajohtolinja kulki osin suojeltavan alueen puolella. Tämän kesän työt tehdään tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella ja maakaapeliyhteydet mukailevat poistuvan ilmalinjan reittiä.   

Ilmajohtoverkon pylväät poistetaan maakaapeloinnin jälkeisenä talvena. Routainen maa kestää paremmin raskaiden koneiden painoa, eikä purkamisesta jää jälkiä maastoon. Kun maa on sulanut, betoniperustukset murskataan 70–80 sentin syvyyteen ja maanpinnat maisemoidaan ympäristön mukaan.  Käytöstä poistuvat pylväät kierrätetään.   

Kaapelointitarpeet täytetty

Kun Pölkkylänniemi–Lielahti–Lamminpää-linjan maakaapelointi saadaan valmiiksi, ovat kaikki Rautaharkon sähköaseman ja Tampereen länsirajan väliset suurjännitelinjat siirtyneet maan alle. Uusille kaapeloinneille ei näillä näkymin ole tarvetta. 110 kV:n  sähkölinjat väleillä Kangasala–Rautaharkko, Kangasala–Hervanta–Rautaharkko, Kangasala–Alasjärvi–Kaleva, Kangasala–Nurmi ja Teisko–Valkeejärvi säilyvät toistaiseksi ilmalinjoina.   

Uusien maakaapelien elinikä on aikakin 50 vuotta.   

– Minun arvaukseni on, että teknisen käyttöiän puolesta uudet työt tulevat eteen noin 70 vuoden kuluttua. Ilmassa kulkevat suurjännitelinjat olivat hyvin käyttövarmoja, mutta vaativat enemmän kunnossapitoa kuin kaapeliyhteydet. Kaapeloimalla mahdollisestaan myös kaupunkikehitys ja vihreä siirtymä, Hakkarainen sanoo.

110 kilovoltin suurjännitelinjat kuljettavat sähköä valtakunnallisesta kantaverkosta alueen sähköasemien välillä.