Nokia Arenan edessä valtava määrä ihmisiä

Kierrätä tapahtumissa kuin kotonasi

Kierrätä tapahtumissa kuin kotonasi

– Vuoden 2022 jääkiekon MM-kotikisoissa nostimme vastuullisuuden yhdeksi keskeiseksi arvoksi ja yhtä merkittävä se on nyt uusintakisoissakin. Ympäristövastuullisuudessa satsaamme erityisesti julkiseen liikenteeseen, materiaalikiertoon sekä hiilijalanjäljen pitämiseen mahdollisimman pienenä. Haluamme olla vastuullisuusesimerkkinä niin tulevien jääkiekon arvokisojen kuin kotimaisten suurtapahtumienkin järjestäjille, vastuullisuuskoordinaattori Nea Hyvärinen kertoo.

Hyvärisen mukaan MM-kisojen kaltaisessa suuressa tapahtumassa ympäristönäkökulmasta tärkeintä on liikkumisen mahdollisimman kestävä järjestäminen. Hän kiitteleekin hyvää yhteistyötä paikallisliikenteen Nyssen kanssa.

– Näin pitkäkestoisessa tapahtumassa sillä on suuri merkitys, että katsojien lisäksi myös akkreditoidut henkilöt sekä kisojen yli 800 vapaaehtoistyöntekijää voivat liikkua maksutta Nyssen kyydissä. VR:n tarjoamat junien lisävuorot mahdollistavat puolestaan kestävämmän saapumisen kisakaupunkiin myös kauempaa tuleville.

– Toinen merkittävä seikka eli materiaalikierto on huomioitu kisamateriaalien valinnasta alkaen. Esimerkiksi suurin osa areenalla olevista kisakankaista ja -somisteista tulee jatkossakin tapahtumakäyttöön. Taloudellinen vastuu puolestaan toteutuu niin, että kisojen mahdolliset tuotot käytetään suomalaisen jääkiekon kehittämiseen, jolloin hyvä kiertää takaisin lajin pariin.

Hyvärinen korostaa myös yhteisöllisen vastuullisuuden tärkeyttä.
– Meillä on esimerkiksi useampikin lippukampanja sellaisille ryhmille, jotka eivät välttämättä muuten saisi kisakokemusta. Lisäksi Tampereen kaupunki on tänäkin vuonna hankkinut jaettavakseen yhteisöllisiä lippuja. Lippulahjoitus on konkreettinen tapa lisätä saavutettavuutta.

Vastuullisia makunautintoja

Nokia Arenalla kierrätetään kolmea jaetta: biojätettä, energiajaetta ja kartonkia. Ekologisuus on tukirankana myös 22 ravintolaan ja yli 60 aitioon ruoka- ja juomapalveluja tuottavalla NoHo Partnersilla.

Operatiivisen keittiöpäällikön Antti Ahokkaan luettelema vastuullisuuslista on pitkä.
– Ravintolamaailmassa käytämme joko lasiastioita tai lähes lukemattomia pesuja kestäviä uudelleenkäytettäviä mukeja. Kasvisruokaa saa kaikkialta. Suosimme lähellä tuotettuja ja sesongin mukaisia raaka-aineita. Tarjoamme vain vihreän liikennevalon kalaa. Liha-, kala- ja maitotuotteiden kotimaisuusaste on lähes 100 prosenttia.

– Hävikkiä ei juuri tule, koska tiedämme aika hyvin ruokien menekin ottelun eri vaiheissa. Vähäisimmänkin hävikin kirjaamme päivittäin ylös ja pystymme seuraamaan sitä reaaliajassa. Viime kisojen aikana jaoimme ylijääneitä tarjoomuksia seurakunnan ruoka-avun kautta ja Ukraina-talolle.

Areenan jätehuoltoa ja kierrätystä on vuoden mittaan tehostettu asteittain.
– Biohajoaville kertakäyttöastioille ja -aterimille on paljon kierrätysastioita ympäri areenaa ja muun muassa kierrätettävät tölkit sortataan aina pois muiden roskien seasta, vaikka se on aikaa vievää ja työlästä.

Hiilijalanjälki seurannassa

MM-kisaorganisaatio on seurannut vastuullisuuden vaikutuksia erilaisin mittauksin. Näin on saatu esille kohteita, joihin vaikuttamalla päästöjä voidaan edelleen vähentää. Vuoden 2022 MM-kisoissa ensimmäistä kertaa laskettu hiilijalanjälki on vertailukohtana tämänvuotiselle tulokselle.

– Viime kisojen kokonaishiilijalanjälki oli 764 tonnia COe. Keskimäärin se vastaa päästönä 15 henkilöautolla ajettua kilometriä tai 74 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Sitä voi konkretisoida myös niin, että sama määrä päästöjä syntyy 1400 ihmisen edestakaisista lennoista Thaimaahan.

Laskennassa ei ole huomioitu yleisön liikkumista kisapaikalle. Julkisen liikenteen yhteistyöllä saatu arvioitu positiivinen vaikutus verrattuna vaikkapa yksityisautoiluun oli mukana hiilikädenjälkilaskennassa.

– Selkeästi viestintämme ja eri yhteistyötahojen kanssa tehdyt toimet hiilijalanjäljen vähentämiseksi onnistuivat hyvin. Hiilikädenjälki puolestaan osoittaa, että kisaorganisaatio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Nämä ovat arvokkaita tietoja tulevien kisojen järjestäjille, Hyvärinen summaa.

Teksti: Lea Penttilä
Kuva: Nokia Arena


nainen lähikuvassa katsoo kameraan

Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?

Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?

Kouluikäisenä haaveammattini oli arkeologi. Arkeologia minusta ei tullut, tuli insinööri. Kun aloitin insinööriopinnot 1990-luvun lopulla, päässäni oli kirkkaana ajatus, että tavoitteenani on ehdottomasti pelastaa maapallo ja ihmiskunta. Tiedän – olin nuori ja ideologinen.

Sittemmin olen työskennellyt yli 15 vuotta tavalla tai toisella autojen ja liikenteen parissa. En ole keksinyt päästöttömiä tapoja valmistaa autoja, enkä myöskään päästöttömiä autoja. Joskus se pieni ideologi sisälläni herää ja huutaa kovaan ääneen, että mikä merkitys tekemälläni työllä on tässä maailmankaikkeudessa.

Mutta katsotaanpa asiaa toisesta vinkkelistä. Pysäköinti on modernin kaupunkilaiselämän välttämätön paha. Ja se herättää väistämättä tunteita. Yleensä ei sellaisia, joissa ratsastetaan kaikessa rauhassa lopulta auringonlaskuun tunnelmallisen musiikin soidessa taustalla. Toimialamme ei todellakaan luo niitä kaikkein vihreimpiä mielikuvia. Siksi onkin tärkeää, että Finnpark yrityksenä toimii vastuullisesti.

Toimintaamme ohjaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Kaikki käyttämämme energia on uusiutuvaa, alkaen parkkimittareista ja päättyen toimistotiloihin, joissa teemme töitä. Autoihimme tankataan biodieseliä tai ne ladataan sähköllä. Olemme vieneet asian ihan ruohonjuuritasolle, ja siksi parkkiautomaateista ei enää tulosteta lipuketta automaattisesti.

Ehkä pysäköintitoimialalla ei pääse pelastamaan maapalloa ihan suoraan, mutta vastuullisesti toimimalla voimme olla omalta osaltamme vaikuttamassa siihen, että pallo pyörii aavistuksen pidempään. Pienistä puroista muodostuu lopulta iso virta.

Kun reilut 11 vuotta sitten astelin Finnparkin ovista sisään, en arvannut miten huimaa vauhtia kehitys etenee, myös pysäköintialalla. Joten vaikka minusta ei tullut arkeologia, ja vaikka olen tänä päivänäkin historianörtti, olen kuitenkin insinöörinä unelma- duunissani. Ja voin sanoa, että juuri tällä hetkellä tämä on sairaan paljon siistimpää kuin arkeologia.

Kirjoittaja Katja Tuomisto on Finnparkin palvelupäällikkö.