Uroteko ympäristön puolesta

Ahosen perhe Mari, Anrei, Vilho, 5, ja Aino, 2, asuvat kerrostalossa Tampereen Tammelassa. Sisällä on lämmin fiilis.

– Kierrättäminen ja lajittelu on ainakin meillä ihan normi ja se on tosi helppoa. Kaikki kiertää: kartongit, paperit, lasit, biojäte, sekajäte, metallit. Tulisi pikemminkin outo olo, jos ei lajittelisi mitään, Mari sanoo.

– Muovien kierrättämisessä tosin voisi vielä skarpata.

Marin ja Anrein kaveripiirissä lajittelu on jo niin normaalia, että tuntuu oudolta edes puhua koko asiasta. Eikä siitä sitten mitään puhutakaan, koska se toimii. Toisaalta, jos kaikki keräysastiat eivät olisi samassa rivistössä omalla pihalla, se voisi aiheuttaa lipsumista. Kierrätyksen kuuluukin olla helppoa.

Vilho vierittää lyijykynää olohuoneen pöydällä. Ahosen perheen isoäiti, eli ”Mamma” alias Arja Pärssinen harhauttaa lasten huomion takaisin kirjaan, Herra Hakkaraiseen. Arja tietää, että kierrätys ja lajittelu voi olla myös harrastus. Sanomalehtien tabloid-koko hieman hidastaa menoa, mutta niistäkin saa taiteltua biojätepussin. Minuutissa.

– Ei tarvitse edes ostaa noita pusseja, hän nauraa, kun Aino laittaa pussukan päähänsä kokin hatuksi ja menee isän kanssa laittamaan ruokaa.

– Mutta siis oikeasti. Haluan tehdä edes jotain näitten muksujen tulevaisuuden eteen. Lajittelusta tulee joka kerta hyvä mieli. Eikä roskia tarvitse nurkissa läjittää. Vie vaikka muovit toisena päivänä ja kartongit toisena. Onnistuu pienissäkin tiloissa, Arja tuumii.

Fiksuja matkitaan

Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio on ylpeä meistä.

– Meillä on töissä 444 000 asiantuntijaa eli asukasta. Harva tiedostaa, mitä me pirkanmaalaiset olemmekaan lajittelemalla saaneet aikaan.

No mitä?

– Kansainvälistä mallioppimista. Usein kuulee, että miten me täällä pienessä Suomessa mitään ilmastotekoja pystyisimme tekemään. Nythän maailmalla tehdään paljon, kun on ensin käyty Nokialla ECO3-kiertotalousmallia ihmettelemässä.

– Biojätepussukka Tampereella on iso ilmastoteko maailmalla. Se on esimerkki. Fiksuja tapojamme käydään matkimassa isoista maista, joissa ongelmat ovat monituhatkertaisia.

ECO3 imee kansainvälistä huomiota. Nokian kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja lukuisten muiden viranomais-, tutkimus- ja yrityskumppaneiden yhteistyöllä luodaan isoja kiertotalouden ratkaisuja. Vuonna 2016 malli palkittiin Kiinassa Innovatiiviset kaupunkikonseptit -kilpailussa ja vuonna 2017 Eurocities-kiertotalousmallien kilpailussa. Viime vuonna malli kutsuttiin YK:n Euroopan talouskomission konferenssiin. Parhaillaan se on European Business Awards 2019 -kilpailun finaalissa.

ECO3 ei ole enää pelkkä malli. Se toimii. Jätteistämme hyödynnetään 99 prosenttia joko energiana tai materiaalina. Sekajäte kiertää lämpönä, biojäte multana ja kaasuna,metallit uusina tuotteina, lasi lasina, paperi ja kartonki kuituina. Ja muovin kierrätyskin on lähtenyt käyntiin.

Lajitteluvalvojat pihapisteille

Kiinan Shanghaissa asuu Harrin velipojan lisäksi 25 miljoonaa muutakin.
– Siellä tuli määräys jätteiden lajittelusta. Pilvenpiirtäjien kerrossiivoojat katosivat, ja nyt asukkaiden pitää lajitella itse roskansa piha-alueen jätepisteellä. Siellä väijyy valvoja, joka katsoo, että lajittelet oikein. Jos roskat ovat yhdessä pussissa, joudut avaamaan sen ja lajittelemaan valvojan vieressä, Kallio kertoo.

Shanghaihin syntyikin uusi yrittäjäkunta, joka ottaa kadun pätkän haltuunsa ja tarjoaa roskien lajittelua palveluna. Pihalla kohtaavat siis lajitteluyrittäjä ja sen valvoja.

– Meillä ihmiset moikkaavat naapureilleen katoksilla, markettien pihoissa tai ekopisteillä. Materiaalien virrat ovat hallinnassa ihan valvomattakin.

Palkinnoksi käyttökertahinta

Pirkanmaan Jätehuollossa toimii lajittelun avulla kokonainen infrastruktuuri, jossa kiertää vuosittain satoja tuhansia tonneja materiaalia ja energiaa.

– Tehtävämme on helpottaa lajittelua, kilpailuttaa kuljetukset ihmisten puolesta ja tuottaa isossa mittakaavassa etua ympäristöllemme. Siitä tulee hyvä fiilis, Kallio miettii.

Entäpä yksittäiset ideat?

– Tämä ei ole minun oma, mutta silti hyvä. Nykyvaatteisiin pitäisi saada hintalappuun esille käyttökertahinta eikä kertakäyttöhinta.