Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Emil Bobyrev

Vähemmän kiirettä – enemmän aikaa

Kiivas kaupunkikehitys tarjoaa yllättäviä iloja. Roosa Alatalo ennättää lähijunalla Nokialta työpaikalleen Tampereen keskustaan nykyisin lähes vartissa. Junien odottelemisen sijasta hän nauttii kiireettömistä aamuista ja ulkoilusta.

Muutama kuukausi sitten nokialaistuneen Roosa Alatalon vuorokausiin Nokian ja Tampereen välinen, joulukuussa 2019 alkanut lähijunapilotti tupsautti mukavasti lisäaikaa. Lähijunan tiheämmistä vuoroista on hyötyä erityisesti työpäivän jälkeen, sillä aiemmin Porin junalla kulkeminen tiesi usein tunninkin odottelua. Luonnonrauhaisasta Harjuniitystä rivitalokodin avopuolisonsa kanssa ostanut Alatalo matkaa nyt junalla työpaikalleen Tampereen Stockmannille lähes samassa ajassa kuin ennen kävellen Hämeenpuiston kodista. Bussilla matka kestäisi lähes tunnin.

Uuden kodin hankinnassa hyvä julkinen liikenne oli kriteeristön piikkipaikalla asunnon hinnan ja asumisviihtyisyyden kanssa. Työmatkoista herunut lisäaika uppoaa virkistäytymiseen ja kiireettömiin aamuihin. Elämänlaadun kohentumisesta pääsee osalliseksi myös pidentyneistä lenkeistä nauttiva 10-vuotias Oskari-corgi.

– Vaikka matka vilahtaakin nopeasti, ehdin sen aikana rentoutua ja siirtää ajatukset paikasta toiseen. Aamuisin ostan kupin kahvia, kuuntelen äänikirjoja tai musiikkia ja kotimatkalla kuvapäivitän työpaikan somea.

Roosa Alatalo uimassa.
Roosa Alatalo elää urbaania arkea, jossa lähijuna näyttelee tärkeää roolia. Aikaa jää entistä enemmän harrastuksille.

Alatalo hyppää junan vietäväksi usein myös vapaa-ajallaan. Asiointiin ja ystävien tapaamiseen vuorot passaavat, mutta elokuviin ja konsertteihin on mentävä omalla autolla.

– Viimeinen juna lähtee Tampereelta jo iltakymmeneltä. Varsinkin viikonloppuisin ja kesäaikaan saattaisi yksi myöhäisvuoro olla ihan suosittu, Alatalo vinkkaa.

Seutukehitystä yli kuntarajojen

Tampereen kaupunkiseudulla rakenteet eivät natise, vaikka alueen arvioidaan kasvavan noin 90 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. 480 000 asukkaan metropoli on arvannut asettua jo hyvissä ajoin sananmukaisesti raiteilleen, eli laittanut joukkoliikenteensä reilaan raitiotien, lähi- ja taajamajunien sekä bussien yhdistelmällä – kävely- ja pyöräilyverkostoja unohtamatta. Kahdeksan vahvaa kuntakeskusta voimistuvat liikenteen solmupisteinä niissä lisääntyvien palvelujen, työpaikkojen ja kotien myötä.

Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä kuulostaa vähintäänkin tyytyväiseltä kuvaillessaan Tampereen ja ympäryskuntien kauaskatseista ja aikaansaavaa yhteistyötä, jossa on esimerkin aineksia muulle Suomelle.

– Hallitun laajenemisen takeeksi seudun kunnat ovat sopineet viisaasti ja etupainotteisesti esimerkiksi joukkoliikennesatsauksista ja kaikkia hyödyttävistä investoinneista yli kuntarajojen. Elinkeinot, palvelut ja yhdyskuntarakenne edellyttävät asioiden tarkastelua oman kunnan rajoja laajemmasta näkökulmasta, Nurminen sanoo.

Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää on kehitetty jo kymmenen vuoden ajan satsaamalla runkolinjastoihin ja seudulliseen joukkoliikenteeseen. Samaan aikaan kunnissa on kehitetty keskustoja, tiivistetty maankäyttöä ja valettu pohjaa esimerkiksi lähijunapilotille sekä suunniteltu ratikan jatkoja sinne, mihin lähijunayhteyksiä ei ole.

Tampereen kaupunkiseudun kehittymisvisio vuoteen 2040 saakka. Asumista ja uusia työpaikka-alueita kehitetään hyvin joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma on hyväksytty kuntien valtuustoissa 2015, minkä jälkeen muun muassa raitiotien linjauksiin on tullut muutoksia.

Hyvässä kaupunkisuunnittelussa moni seikka kiertyy kestävyys-sanan ympärille

– Rakennamme kestävään asumiseen, liikkumiseen, elämiseen ja arjen sujuvuuteen pohjautuvaa eurooppalaista kaupunkiseutua. Sellaista toimintaympäristöä, jossa osaajat viihtyvät ja johon yritykset tulevat osaajien perässä, kertoo seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela.

Hiilineutraaliustavoitetta lähestytään panostamalla joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen. Näissä olemme saaneet myös nopeimmin tuloksia aikaan. Uutta asutusta suunnataan joukkoliikennevyöhykkeille ja keskuksiin, Kuusela sanoo.

Naapurit pulskistuvat Tampereen rinnalla

Viime vuosina asukasmäärän voimakas kasvu on näkynyt erityisesti Tampereella. Tulevaisuudessa paremmin saavutettavat naapurikunnat voivat ahmia nykyistä suuremman osan väkeä nauttimaan Roosa Alatalon perheen tavoin edullisemmasta ja väljemmästä asumisesta viihtyisässä ympäristössä, kattavien palvelujen äärellä.

Nopea raideyhteys Tampereelle luo potentiaalia esimerkiksi Nokian asemanseudun ja koko keskusta-alueen kasvulle.

– Uuden keskustavision yhtenä päätavoitteena on keskustan väkimäärän kasvattaminen noin 5 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmissa painottuu muun muassa saavutettavuus eri kulkumuodoilla, kertoo Nokian kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen.

Nokian visiossa asemanseutu toimii luovien alojen ja kehittyvien osaamisalojen, palveluiden sekä asumisen keskittymänä. Alue rakentuu radan varteen ja matkakeskuksen yhteyteen asema-aukion ympärille.

Roosa Alatalo Nokian asemalla.
Roosa Alatalo toivoo lähijunailuun innostavan ilmaisen liityntäpysäköinnin säilyvän Nokian asemalla alueen uudistustöiden jälkeenkin.

Kaupunkiseudun yhteistyö toimii

Tampereen kaupunkiseutu toimii hyvin yhteen. Kuntaliitto selvitti, miten Suomen eri kaupunkiseudut näkevät seutuyhteistyönsä organisoinnin, tavoitteet ja toimivuuden. Tampereen kaupunkiseutu erottui joukosta kaikin puolin poikkeuksellisen myönteisenä.

Selvityksen mukaan Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön organisointi ja resursointi ovat tarkoituksenmukaisia, ja ne erottuvat positiivisesti muista seuduista. Yhteistyön tavoitteet ovat kunnianhimoisempia, ja viranhaltija- ja luottamushenkilöyhteistyö on onnistuneempaa kuin muilla seuduilla.

Erinomaista tulosta selittää muun muassa se, että Tampereen seudulla yhteistyötä vauhdittaa ja koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jonka kaltaista organisaatiota ei muilla kaupunkiseuduilla ole.

Tutustu kuntayhteistyöhön Tampereen kaupunkiseudun sivuilla

Lisätietoja Tampereen seudun kasvuvisiosta vuoteen 2040

Julkaistu 14.4.2020