Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa

Julkisesti omistetut ja infrastruktuuriamme kehittävät yhtiöt ovat merkitykseltään enemmän kuin niiden nimet antavat ymmärtää. Kuntien yhteistyö maankäytön, energian, vesihuollon, jätehuollon ja joukkoliikenteen toteuttajina on yhteiskunnan kohtaamien haasteiden kannalta oleellista. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen hillitseminen edellyttävät määrätietoista politiikkaa ja tekemistä. Lisäksi huoli huoltovarmuudesta on Venäjän sotatoimien seurauksena noussut aiempaa paremmin kaikkien tietoisuuteen.

Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä.

Hyvin hoidetut ja näkemyksellisesti kehitetyt palvelut helpottavat asukkaiden arkea, vastaavat yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin, mahdollistavat yritysten kehittämisen ja ovat kustannustehokkaita. Tampere ja Tampereen seutu ovat tässä työssä onnistuneet hyvin.

Pirkanmaan Jätehuollon toimintamalli perustuu kotona tehtävään lajittelutyöhön, palvelujen kilpailutukseen, osaaviin yrityksiin, yhteistyöhön, optimoituihin investointeihin ja kustannustehokkaaseen kokonaisuuden hallintaan. Jos joku keskeinen osa kokonaisuudesta pitäisi nostaa esille, se on onnistuminen biojätteen lajittelussa. Biojätteestä saadaan tuotettua huoltovarmuuden kannalta tärkeää biokaasua muun muassa jäteautojen käyttöön sekä lannoitteita maanviljelykseen.

Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä, voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä. Kotona tehdyllä lajittelulla voi arjessaan pienellä vaivalla tehdä isoja asioita kierrätyksen ja huoltovarmuuden hyväksi.

Jäteyhtiön syksyn teemana onkin neljä B:tä: biolajittelu, Biomylly, BIG-biokaasu ja bees (mehiläiset). Tammerkosken Konsulinsaaressa meillä on ollut kesän ajan tuhansia mehiläisiä turvaamassa kaupunkikasvien lisääntymistä. Hunajaakin tuli tuotettua noin 60 kiloa.

Lajittelu – pieni vaiva ja iso merkitys!

Harri Kallio
toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto