Pääkirjoitus: Hienoja toiveita, Alina, Charlie ja Matti!

Tässä lehdessä kolme tamperelaisnuorta kuvailee, millaisessa kaupungissa he haluavat elää vuonna 2030. Koska kaikkien kolmen tulevaisuuskuviin sisältyy energia-asioita, hyödynnän päätoimittajan palstaani ja kommentoin lyhyesti nuorten hienoja visioita.

Alina toivoo, että uusi asutus Tampereen seudulla rakennettaisiin ympäristölle kestävällä tavalla ja sähköistettäisiin uusiutuvalla energialla. Tämä on loistava ajatus ja tavoite! Rakentaminen Tampereella on järkevää niin kustannus- kuin ympäristönäkökulmista. Ratikka on tuonut paljon täydennysrakentamiskohteita ympäri kaupunkia.

Kun kulkuyhteydet ja muu kaupunki-infra ovat valmiina, niiden rakentamisesta ei synny päästöjä, ja julkinen liikenne voidaan hyödyntää täysimittaisesti. Sähköstä tuotetaan Suomessa jo nyt 80 prosenttia päästöttömästi, ja määrä on nousemassa lähes 100 prosenttiin. Sähköä voi siis huoletta käyttää – kohtuullisesti toki.

Tampere lämpiää valtaosin bio- ja kiertotalouden sivuvirroilla, joista tuotamme kaukolämpöä. Tampereen Sähkölaitos käyttää voimalaitoksissaan pirkanmaalaista metsätähdettä eli oksa- ja latvusmassoja, harvennuspuuta sekä muun muassa sahojen sivutuotteita. Nämä ovat kaikki uusiutuvaa energiaa ja niiden käyttäminen on kestävällä pohjalla. 

Jätteestä me suomalaiset lajittelemme paperin, pahvit, biojätteen, metallin ja lasin sekä erikseen muovit. Hyödynnämme kaiken tämän. Ja se mitä jää jäljelle, ei kulkeudu kaatopaikalle, vaan kierrätämme sen energiana. Tämä on vastuullista energiantuotantoa.

Charlie toivoisi kulkevansa tulevaisuudessa omalla sähköautollaan, joka ladattaisiin samalla uusiutuvalla energialla, jolla talotkin lämpiävät. Meillä on Tampereella yhteistuotantolaitoksia Naistenlahdessa, Lielahdessa sekä Tammervoima Tarastenjärvellä. Niissä tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Sähkön käyttö tulee lisääntymään henkilöliikenteessä, mutta oma tuotantomme ei siihen tule riittämään. Kasvava uusiutuvan sähkön tuotanto nojaa laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Todennäköistä siis onkin, Charlie, että sähköautosi kulkee esimerkiksi tanskalaisella tuulivoimalla tai norjalaisella vesivoimalla. 

Suomen teollisuus on tehnyt vähähiilisyystiekarttansa ja tarvitsee sähköä vähentämään päästöjään. Suomessa ei ole tällä hetkellä sähköntuotantokapasiteettia vastaamaan nousevaan sähkön kysyntään, ja siksi kaikki liikenevä sähkö tulee käyttää teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin.

Matti kantaa huolta energiasektorin suurista päästöistä ja ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi pieniä ydinvoimaloita. Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet Tampereella 10 vuodessa, ja olemme pian ottamassa uutta suurta harppausta rakenteilla olevan Naistenlahti 3 -voimalaitoksemme myötä. Hiilidioksidipäästömme vähentyvät 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2010 verrattuna. Pienien ydinvoimaloiden aika on mahdollisesti myös tulossa, mutta niitä ennen on kehityspöydillä ainakin suuria lämpöakkuja ja geotermisen energian tutkimusta.

Tämä onkin kaukolämmön paras ominaisuus: kaukolämmitys on ikuista, vain lämmön lähde muuttuu.

Jussi Laitinen
Päätoimittaja