Hymyilevä nainen laskeutuu portaita pitkin avantoon uimapipo ja sininen uimapuku päällään. Taustalla näkyy kaupunkimaisemaa.

Suuri asukaskysely: Vehreä metropoli saa viihtymään

Teksti: Mari Laaninen / Kuvat: Laura Vesa

Suuri asukaskysely:

Vehreä metropoli saa viihtymään

Tampereen kaupunkiseudussa viehättää erityisesti yhdistelmä luonnonläheisyyttä ja hyviä palveluita.

Tampereen kaupunkiseudulla ihmiset ovat pääosin erittäin tyytyväisiä asuinympäristönsä viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Vain harva suunnittelee muuttamista muualle. Näin voi tiivistää vuodenvaihteessa verkossa toteutetun suuren asukaskyselyn keskeiset tulokset.

– Tämä on todella tärkeä viesti. Kaupunkiseudun visioksi on valittu olla vehreä metropoli. Saimme vahvistuksen, että linja on täysin oikea, kehittämispäällikkö Antti Lippo sanoo.

Yli 5 000 vastaajan joukko antoi erityisen hyvän arvosan seudun eri asuinalueiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksille.

– Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa, Antti Lippo toteaa.

Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa

Hänen mukaansa kyselyn eräs positiivinen yllätys oli, että kasvava seutu koetaan turvalliseksi. Jopa 91 prosenttia vastaajista arvioi asuinalueensa turvallisuuden erittäin tai melko hyväksi.

– Tämä on positiivinen signaali viimeaikaisen uutisoinnin keskellä ja turvallisuuden arvostuksen lisääntyessä.

Pipopäinen mies nojaa tunnelin seinään ja hymyilee lähikuvassa.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kehittämispäällikkö Antti Lippo on tyytyväinen siihen, että seudun valitsema strategia vehreämmästä metropolista puhuttelee myös asukkaita.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden runsas tarjonta sai kiitosta. Myös joukkoliikenne koetaan vastausten perusteella varsin toimivaksi.
– Meillä on aidon metropolin palvelut, mutta arki on silti kiireetöntä ja rentoa, Antti Lippo kiteyttää.

Yhteisöllisyys arvossaan

Antti Lipon mukaan kyselyn eräs tulos on, että kaupunkiseudulta löytyy asumisvaihtoehtoja jokaiseen makuun. Omansa löytävät yhtä lailla urbaania sykettä kuin rauhallista maalaismiljöötä arvostavat. Tämä selittänee osaltaan vähäisiä muuttohaluja muualle Suomeen.

Nainen tuulettaa kädet ylhäällä avannossa uimapipo ja sininen uimapuku päällään. Taustalla näkyy kaupunkimaisemaa.
Saila Kalliomäki pulahti raikkaaseen veteen Mältinrannan avantouintipaikalla maaliskuisena aamuna. Tampereen seudulla panostetaan myös tulevaisuudessa lähiluonto- ja virkistyspaikkoihin. ”Urheiltava luonto” on termi, jolla Antti Lippo puhuu asiasta.

Selkeää muutosta edellisen, kaksi vuotta sitten toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna on havaittavissa muun muassa yhteisöllisyyden arvostamisessa.

– Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken ja on kiinnostunut erilaisista yhteiskäyttötiloista.

Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken

Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan mielestään tärkeimpiä seudullisia kehittämiskohteita. Vastauksissa toivottiin lisää mahdollisuuksia päästä virkistäytymään luontoon ja seudun runsaiden vesistöjen äärelle. Turvallisuudesta tulee huolehtia vastaajien mielestä myös jatkossa.

Lähijunaliikenteen lisääminen sai vahvaa kannatusta kaikenikäisiltä. Erityisesti alle 40-vuotiaat vastaajat kokivat ilmastotyön ja kestävän kehityksen tärkeiksi teemoiksi.
Antti Lipon mukaan kyselyn antia hyödynnetään varmasti monin tavoin.

– Jo edellinen kysely vaikutti sinivihreän teeman painottamiseen kaupunkiseudun strategiassa. Lisäksi liikennemeluhaaste nousi kaksi vuotta sitten esiin, ja seudulla valmistellaan aiheesta yhteisiä linjauksia. Suuri kiitos siis jälleen kaikille osallistuneille.

Suuri asukaskysely: Tampereen seudulla viihdytään. ASUMINEN. Vastaajista hieman yli puolet antaa asuinalueelleen arvosanan 9 tai 10. 39 prosenttia muuttaisi seuraavaksi kerrostaloon ja 27 prosenttia omakotitaloon. 40 prosenttia haluaa oman pihan. LUONTO. 70 prosenttia vastaajista haluaa, että ulkoilumaasto on alle 300 metrin etäisyydellä. Vajaa 500 vastaajaa lähetti vapaamuotoisia terveisiä liittyen Tampereen seudun ympäristön ja luonnon kehittämiseen. Vajaa 60 prosenttia vastaajista, jotka luokiteltiin suuriin ikäluokkiin, kokivat luonnon ja virkistysalueiden palveluiden kehittämisen tärkeimmäksi kehitysteemaksi. LIIKKUMINEN. Noin 70 prosenttia vastaajista oli seudun joukkoliikenteeseen erittäin tai melko tyytyväisiä. 12 prosentissa talouksista on sähköpyörä. Muuttamista pois seudulta suunnitteli 5 prosenttia ja muuttamista seudun sisällä 8 prosentti. Suuri asukaskysely oli verkossa auki noin kuukauden ajan. Kaksi vuotta sitten vastaajia oli vajaat 1 800 ja nyt reilut 5 000.

Julkaistu 28.4.2023


Antti Lippo.

Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!

Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!

Hiljattain Tampereen kaupunkiseudulle perustettuun Seutupaneeliin on ilmoittautunut jo tuhatkunta ympäristönsä kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Yritysmaailmassa kuluttajapaneeleja on käytetty asiakastutkimuksiin jo kauan, kuntakentällä Seutupaneeli on tiettävästi ensimmäinen pysyvä osallistumisen rekisteri. Paneeliin toivotaan mukaan seudun nykyisiä ja entisiä asukkaita sekä seudulla asioivia henkilöitä.

— Paneeli on mutkaton kontaktiväylä seutusuunnittelijoiden ja asukkaiden välillä. Lähetämme jäsenille sähköpostitse tietoa erilaisista ajankohtaisista kyselyistä ja asukastilaisuuksista, joihin osallistumisesta kukin päättää kiinnostuksensa mukaan. Samaa reittiä postitamme heille myös kyselyiden tulokset, kuvaa yhteydenpitoa kehittämispäällikkö Antti Lippo.

— Vaikuttaminen on suoraa – panelistit ovat olleet esimerkiksi seudullisen ulkoilureittisovelluksen testikäyttäjiä. Joulukuussa järjestettävässä asukaskyselyssä jäsenet pääsevät kertomaan asumisen ihanteista ja unelmista. Panelisteja on kutsuttu mukaan myös seudun rakennesuunnitelman 2040+ päivitykseen. Tuohon liittyvä yhteydenpito jatkuu ensi keväänä.

Keski-ikäinen kalju mies.

Kaupunkiseudun kehittämisuutisia voi seurata verkkosivulta tampereenseutu.fi sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella @tampereenseutu.


Henkilö kulkee sekametsässä poispäin murskepintaista polkua, joka muuttuu pidemmällä esteettömäksi puusillaksi, etualalla opastaulu.

Asukasraati: Vehreydestä ei tingitä!

Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius

Asukasraati yksimielisenä:

Vehreydestä ei tingitä!

Edelläkävijä, ajassa kiinni ja freesi. Tällaisena lempääläinen Anu Salminen näkee Tampereen kaupunkiseudun vuonna 2040. Hän kuului asukasraatiin, jonka toiveesta vehreyttäminen nousi seudun kehittämisstrategiassa paalupaikalle.

— Onko minulla mitään omaperäistä annettavaa ja osaanko sanoittaa kehitysideoitani ymmärrettävästi, Anu Salminen pähkäili perisuomalaisen vaatimattomasti huomatessaan seutustrategiatyöhön liittyneen asukasraatihaun. Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista opiskelevaa Salmista raatiin veti erityisesti uteliaisuus tulevista suunnitelmista sekä halu oppia kehittämistyöstä käytännössä.

— En ole alkuunkaan yhden tai kahden asian ajaja. Kiinnostun kokonaisuuksista ja pohdin asioita mahdollisimman monelta kantilta. Olinkin aluksi epävarma, voinko näin analyyttisenä ihmisenä edes hakea ryhmään, Salminen myhäilee.

Raatiin valittiin viime marraskuussa eri puolilta kaupunkiseutua kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Aluksi ryhmä tutustui kuntayhtymän toimintaan, osallistui seudun tulevaisuuskyselyyn sekä Seutufoorumiin. Kokoontumisissaan raatilaiset keskustelivat seutusuunnittelijoiden alustamista aiheista ja kommentoivat strategialuonnosta.

— Kiinnostuksenkohteemme olivat paljolti samoja ja meitä yhdisti into jutella niistä. Esimerkiksi vehreyttä pidimme kaikki seudun ehdottomana timanttina. Se nostettiin jopa vision kuvaavaan nimeen, Vehreä metropoli. Olimme tavallaan sparraajia ideariihimäisissä tapaamisissa. Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.

”Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.”

Myös seutujohtaja Päivi Nurminen kiittelee asukkaiden osallistamiskokeilun antoisuutta.
— Asukkaillehan tätä kaupunkiseutua teemme. Ehdottomasti raatilaisten yksituumaisuus vahvisti strategiamme metropolirakentamisen sinivihreää tähtäintä.

Raiteilla molempiin suuntiin

Anu Salminen tunnustaa mieltyneensä strategian pääkohtien kunnianhimoisiin sanoituksiin: ”Lumoava arki”, ”Fiksu kasvu” ja ”Maailmalle auki”.

— Oma arkeni lumoutuu lähiluonnosta aktiviteetteineen sekä raideliikenteestä. En osaa ajatella asuvani enää muualla kuin raiteiden lähellä. Esikoisen syntymän jälkeen muutimme Lempäälän Hauralaan. Harrastuksia ja palveluja löytyy hyvin kotikulmilta, mutta opiskelumatkat hurautan pyörän ja junan yhdistelmällä reilussa vartissa. Voin asua raikkaalla maaseudulla ja kuitenkin kaikki oleellinen on helposti saavutettavissa.

Salminen on innoissaan rajattoman kaupunkiseudun kehittämisestä.
— Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä. Kuntien tapahtumien ja palveluiden parempi ristiinmarkkinointi opettaisi meitä innostumaan koko seudun helmistä. Junat kulkevat molempiin suuntiin ja toivottavasti joskus jäsenkuntien välilläkin.

”Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä.”

Kaikki hyötyvät, kun yksi hyötyy

Päivi Nurminen niputtaa seudun lumovoiman keskiöön raiteiden lisäksi ympäri kaupunkiseutua risteilevät pyöräilyn pääväylät sekä puuston ja viherrakenteiden lisäämisen.
— Visiomme metropoli tarkoittaa useamman kunnan aluetta, jossa talous ja toiminta ulottuvat yli kuntarajojen. Seutu houkuttelee, kun sieltä etsitään tulijoille sija yhteisvoimin. Joukkoliikenteen kehälinjojen aika koittaa, kun kuntien välillä on riittävästi erityisesti työpaikkakysyntää.

— Maailmalle avaudumme esimerkiksi suorien kansainvälisten lentoyhteyksien, englanninkielisen kasvatus- ja koulupolun, monikielisen viestinnän sekä kotoutumista edistävien harrastusryhmien avulla.

— On siistiä asua täällä, missä halutaan kehittyä ja katsotaan vahvasti eteenpäin, Salminen lisää.

Seutustrategia ei ole vain liuta ilmaan heitettyjä suunnitelmia, vaan niiden toteutumista tarkastellaan vuosittain seututasolla, valtuustojen itsearvioinneissa ja jatkossa kenties myös asukaskyselyin.

Salminen seuraa lähikuntien kehitysviestintää Instagramista ja paikallismedioista. Parhaillaan hän mallailee strategiatyössä esiin nousseita kysymyksiä opinnäytetyönsä aiheeksi.
— Valmistuttuani haluan ehdottomasti paremman arjen tekijäksi johonkin seutumme kuntaan. Arvostan paljon kuntien kehittäjiä ja erityisesti suunnitelmien toteuttajia.

Grafiikkakartta: Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukkaita on 407 027. Seudun väestön kasvu vuonna 2021 oli 0,61 %. Kasvu on siirtynyt Tampereelta kehyskuntiin. Elinkeinorakenteen kärjessä ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus ja kauppa. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. 15 000-paikkainen Nokia Arena on yksi Euroopan moderneimmista elämysareenoista.

Tällainen on Heidi Seutulainen, keskiverto kaupunkiseutulainen:

  • Hänen kotoaan on lähimpään metsään matkaa 176 metriä ja lähin vesistö lainehtii 622 metrin päässä.
  • Hän työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Työpaikka on noin 20 minuutin päässä kotoa, ehkä naapurikunnankin puolella.
  • Hän asuu 88 neliön kolmiossa, on tyytyväinen kaupunkimaiseen asuinalueeseen, jossa voi elää mukavasti sekä keskustan palvelujen että luonnon tuntumassa.
  • Vuosittain Heidille kertyy runsaat 600 automatkaa. Hän käyttää joukkoliikenteen palveluja noin 100 kertaa, kävelee lähes 440 ja pyöräilee 280 kilometriä.
  • Hän on ympäristötietoinen.
  • Ei halua muuttaa seudulta mihinkään.

Grafiikkakuva silmälasipäisestä naisesta.