Esa Nummela. Kuva: Sami Helenius.

Pussillinen lämpöä ja voimaa

Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius

Energia

Harvoinpa tulee hoksattua, kuinka paljon hyötyä voi olla yhdestä hyvin lajitellusta roskapussista. Paljon!

Jäteautojen kuljettajille reitti Tampereen Tarastenjärvelle on tuttu, sillä autojen yli kuusitonniset sekajätetuomiset kipataan Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen suureen jätebunkkeriin peräti 80 kertaa päivässä.

Pian kolme tonnia jätettä otteeseensa kertakouraisulla nappaava kahmari tiputtaa annoksensa suppiloon, joka johtaa arinakattilan tuhannen asteen lämpöön.

Hetken kuluttua hyvin lajiteltu roskapussi on luovuttanut kaiken energiansa lämmöksi ja sähköksi.

Esa Nummela. Kuva: Sami Helenius.
Pirkanmaan jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela kehottaa käyttämään tehokkaasti jätehuollon tarjoamia lajittelumahdollisuuksia.

Ilmastokuormituksen keventäjä

– Osittain uusiutuvana polttoaineena sekajäte korvaa Tampereen alueen energiantuotannossa erityisesti fossiilista maakaasua. Erittäin korkean hyötysuhteen laitoksena Tammervoima keventää energiatuotannon ilmastokuormitusta yli 50 000 hiilidioksiditonnia vuodessa, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela.

Tätäkin huomattavasti merkittävämmin – noin 100 000 hiilidioksiditonnin verran – kuormitus vähenee, kun jätettä ei tarvitse viedä kaatopaikalle metaania tuottamaan. Vältetty ilmastokuormitus vastaa noin 60 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Tammervoiman hyötyvoimalaitos

  • Omistajina Tampereen Sähkölaitos Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
  • Aloitti toimintansa Tarastenjärvellä 2016.
  • Hyödyntää 600 000 asukkaan sekajätteet energiaksi.
  • Keventää vuodessa ilmastokuormitusta 150 000 hiilidioksiditonnia.
  • Käsitteli 168 000 tonnia jätettä vuonna 2017.
  • Tuotti lämpöä 401 GWh, eli yli 30 000 asunnon tarpeisiin, ja sähköä 38 GWh

Tunti pullien paistoa

Parikiloisessa sekajätepussissa on melkoisesti potkua: hyvin lajitellun roskapussin voimalla voi nauttia lämpöisestä suihkusta seitsemän minuuttia ja paistaa pullaa tunnin ajan.

Vuositasolla yhden asukkaan tuottama 150 kilon sekajätemäärä kattaa keskimäärin kodin kylmälaitteiden tai ruoan valmistuksen ja astianpesun kuluttaman energiamäärän.

Hyötyvoimalasta saadulla lämmöllä puolestaan lämmitetään vuosittain yli 30 000 asuntoa.

– Tammervoima tuottaa Tampereen Sähkölaitoksen kaikesta kaukolämmöstä vähintään 18 prosenttia. Sähkön- ja lämmöntuotannon energiahyötysuhde on yli 90 prosenttia, ja lämpö saadaan hyödynnettyä myös kesäaikana, Nummela sanoo.

Jouni Virtanen esittelee Esa Nummelalle jätebunkkerin käyttötekniikkaa. Kuva: Sami Helenius.
Prosessinvalvoja Jouni Virtanen esittelee Esa Nummelalle jätebunkkerin kahden kahmarin käyttötekniikkaa. Kahmarit sekoittavat jätteen tasalaatuiseksi ja nostavat sen polttokattilaan johtavaan syöttösuppiloon.

97% jätteistä hyödynnetään

Pirkanmaan Jätehuollon alueella 97 prosenttia jätteistä hyödynnetään, joko materiaalina tai energiana.

Kaatopaikalle päätyy alle 2 prosenttia jätteistä, lähinnä eristevilloja, kaakeleita ja muuta palamatonta jätettä.

Kierrätys ja energiakäyttö tukevat toisiaan, eivätkä kilpaile jätteestä. Jätevoimalaverkosto on osa kiertotalouden perusrakennetta, jolla taataan kierrätyskelvottomien jakeiden hallittu loppukäsittely ja varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso.

Nummela kiittelee pirkanmaalaisten lajittelumotivaatiota ja -taitoja, mutta kaipaa lisätehoa jätteiden asianmukaiseen lajitteluun jo syntypaikalla ja erityisesti biojätteen erilliskeräykseen.

– Erityisen hienoa ympäristön kannalta on se, että vaaralliset jätteet ja sähkölaiteromu lajitellaan jo hyvin. Myös tarjoamamme maksuton lasipakkausten ja metallin erilliskeräys on tuottanut erinomaista tulosta. Noin 5 000 kiinteistöä on liittynyt keräykseen.

60 000 auton vuosipäästöt

- niin suurelta ilmastokuormalta vältytään Tammervoiman ansiosta.

Ilmastokuormituksen keventäjä

– Osittain uusiutuvana polttoaineena sekajäte korvaa Tampereen alueen energiantuotannossa erityisesti fossiilista maakaasua. Erittäin korkean hyötysuhteen laitoksena Tammervoima keventää energiatuotannon ilmastokuormitusta yli 50 000 hiilidioksiditonnia vuodessa, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela.

Tätäkin huomattavasti merkittävämmin – noin 100 000 hiilidioksiditonnin verran – kuormitus vähenee, kun jätettä ei tarvitse viedä kaatopaikalle metaania tuottamaan. Vältetty ilmastokuormitus vastaa noin 60 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Kaikki pohjatuhka hyötykäyttöön

Sekajätepussin poltosta syntyy noin 300–400 grammaa pohjatuhkaa eli kuonaa. Tarastenjärvellä ei kuitenkaan läkähdytä kuonavuorten alle, vaan tuhka uppoaa kokonaisuudessaan hyötykäyttöön: pihakiviin, betonimoduleihin sekä kevyen liikenteen väylien ja kenttärakenteiden mineraaliaineksiin.

Nummela luottaa, että tuhka korvaa ja säästää jatkossa paljon luonnonkiviä niin maanrakentamisessa kuin rakennustuoteteollisuudessa.

Pihakivetys.
Pohjatuhkalla on monia hyviä rakennusteknisiä ominaisuuksia. Tarastenjärven jätekeskuksen pihassa tuhkaa on hyödynnetty pihakiveyksen tekemiseen.

Tammervoiman kattila keskittyy erityisesti asumisen yhdyskuntajätteeseen. Pohjatuhkan hyvä hyödynnettävyys perustuu koko ketjun hallintaan asukkaan lajittelupisteistä tuhkan hyödyntämiseen.

– Pystymme vaikuttamaan polttoaineen laatuun. Esimerkiksi lasin ja metallin määrä sekajätteessä on laskenut huomattavasti, Nummela toteaa tyytyväisenä.

Vältä ja vähennä, lajittele ja kierrätä!

  • Paras jäte on syntymätön jäte.
  • Jos omalla pihalla ei ole lajitteluastiaa, lähimmän pisteen löydät verkosta: www.kierrätys.info
  • Biojäte kompostoidaan Tarastenjärvellä kompostointilaitoksessa. 2020 valmistuu biokaasulaitos Nokian Koukkujärvelle.
  • Metalli, paperi ja pakkausmateriaalit kiertävät teollisuuden raaka-aineeksi.
  • Sähkölaitteiden materiaaleja hyödynnetään uudestaan.
  • Vaaralliset jätteet ohjataan turvalliseen käsittelyyn.

Kestävä Tampere 2013

  • Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030.
  • Tavoitteeseen päästään yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa.
  • Tammervoiman hyötyvoimalaitos on yksi hanke, joka vauhdittaa tavoitteen toteutumista.

→ Lue lisää: tampere.fi


Kajakki Näsijarvellä_Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Viileetä Kaupinojalta

Energia

Tampereen Kaupinojalla sijaitsee Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos. Se viilentää tamperelaisia kiinteistöjä Näsijärven vedellä.

Tampereen Sähkölaitoksen jäähdytyslaitoksella kilometrin pituinen imuputki tuo vettä 20 metrin syvyydestä jopa 700 litraa sekunnissa. Suomen luonto takaa, että vesi on jo valmiiksi sopivan viileää – kesäisin sitä voidaan jäähdyttää koneellisesti.

Näsijärven vettä käytetään viilentämisen lisäksi myös lämmittämään esimerkiksi Kalevan maauimalan ulkoaltaita. Kaukojäähdytyksen paluuveden lämpötilaa nostetaan lämpöpumpun avulla ja johdetaan sekä maauimalaan että Kaupinojan pintavedenottamoa lämmittämään.

Uusiutuvana energiana järvijäähdytys vähentää hiilidioksidipäästöjä. Myös laitoksen vaikutus Kaupinojan maisemaan on minimoitu. Laitos valmistui keväällä 2017 ja se rakennettiin yhteistyössä Tampereen Veden kanssa.


Punaisen talo ikkuna lumisten puiden keskellä. Kuva: Alex_Mazurov / Visit Tampere

Edistyksellisen kestävää kaukolämpöä – ensimmäisenä Suomessa

Energia

Tampereen Hiedanrannassa on aloitettu hiilidioksidinegatiivisen kaukolämmön kaupallinen tuotanto ensimmäistä kertaa Suomessa. Alueella toimiva Carbofex Oy tuottaa kaukolämpöä päätuotteensa biohiilen valmistuksen ohessa.

Lämmön ostaa Tampereen Sähkölaitos, joka jakelee sen kaukolämpöverkossaan omille asiakkailleen.

– Tämä tukee tavoitteitamme energiaverkkojen avoimuudesta, edelläkävijyydestä ja ilmaston kannalta kestävistä ratkaisuista. Kun useat eri tuottajat voivat tuottaa energiaa kaukolämpöverkkoon, varmistetaan sillä osaltaan myös kaukolämmön kilpailukykyinen, vakaa hinta, sanoo energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitokselta.

Sähkölaitokselle Hiedanrannan ratkaisu on jatkumoa kaukolämpöverkon avautumiselle: taloyhtiö Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20 alkoi myydä ylijäämälämpöään käytettäväksi Sähkölaitoksen kaukolämpöverkossa vuonna 2017.

Hiilidioksidinegatiivinen prosessi

on sellainen, jossa sidotaan hiiltä enemmän kuin tuotetaan päästöjä.


Tampereen sähkölaitos Oy Pasi Muurinen.

Kolumni: Joka päivä paikalla – näkymättömästi

Kolumni: Joka päivä paikalla – näkymättömästi

Sähkölaitos vaikuttaa toiminnallaan yli 250 000 Tampereen kaupunkiseudun asukkaan arkeen. Tavoitteemme on, etteivät energia-asiat näkyisi asiakkaillemme juuri lainkaan, vaan he voisivat keskittyä normaaliin päivittäiseen elämiseen.

Kun tapahtuu odottamaton vikatilanne esimerkiksi energianjakelussa, asia on heti ihmisten tiedossa ja meidän odotetaan korjaavan tilanne nopeasti. Näin toki teemmekin.

Vikatilanteiden korjaamisen nopeus on jo pitkään ollut yksi mittari, jonka avulla kehitämme toimintaamme. Muita perinteisiä mittareita ovat energian laatu ja toimitusvarmuus sekä hinta, joista kaikista saamme asiakkailtamme varsin hyvät arvosanat.

Nuo mittarit perustuvat selkeisiin ja helposti kerättäviin tilastolukuihin. Niiden avulla vertaamme itseämme myös energia-alan kilpailijoihin. Ala kehittyy voimakkaasti ja kilpailu on reipasta.

130-vuotiaan Sähkölaitoksen pitää ansaita paikkansa asiakkaiden arjen mahdollistajana yhä uudelleen. Tähän eivät pelkät tilasto-onnistumiset riitä. Tärkein menestystekijä on asiakkaiden luottamus toimintaamme kohtaan.

Mitä luottamus tarkoittaa? Luottamus on tunne siitä, että jokin taho ei petä odotuksia tai tuota pettymystä. Useimmiten luottamus pitää ansaita tekojen kautta.

Mitkä ovat ne teot, joilla Sähkölaitos ansaitsee asiakkaiden luottamuksen? Ylivoimaisesti tärkeimpiä ovat ne älykkäät ja hinnaltaankin kilpailukykyiset energiaratkaisut, joilla turvaamme Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tarpeet mahdollisimman kestävästi – jo 2020-luvulla lähes hiilineutraalisti.

Luonnollisesti luottamuksen syntymisen edellytyksenä on myös helppo tavoitettavuus ja mutkaton kanssakäyminen asiakkaiden kanssa, tapahtuipa se sitten työmailla, asiakaspalvelussa tai asiakkaiden luona.

Näiden ratkaisujen kehittäminen, jos mikä, edellyttää luottamukseen perustuvaa yhteistyötä asiakkaiden ja muiden tahojen kanssa. Tämä on yhteistyötä, jonka tuloksilla on isot vaikutukset – niin näkymättömiä kuin ne kaupunkilaisen arjessa ovatkin.

 

Pasi Muurinen on Tampereen Sähkölaitoksen asiakkuuksista vastaava johtaja.