Tumma hiuksinen nainen kävelee lumen peittämällä järven jäällä, jota reunustaa kaislikko.

Kohti seudun yhteistä hyvää

Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa

Kohti seudun yhteistä hyvää

Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.

Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.   

Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.   

– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.   

Kasvokuva hymyilevästä naisesta, jolla villapipo ja kaulahuivi kaulassa.
Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä on tyypillinen tamperelainen, joka elää seudulla laaja-alaisesti. “Keväällä eniten houkuttelee pyöräilyn tuoma vapaus. On upeaa päästä kuntoilemaan ja nauttimaan samalla seudun upeista viherympäristöistä Tampereen ulkopuolellakin.” Kuva: Laura Vesa

Ympäristön ehdoilla  

Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.   

Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.   

– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.  

Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.    

– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa.  Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi

Maisemakuva Tampereesta lintuperspektiivistä, metsän takana siintää sinisenä kimmeltävä Pyhäjärvi.

Yhdessä enemmän ja paremmin   

Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.   

 – Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.   

Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.   

– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.   

Aina vaiheessa  

Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.   

– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.  

grafiikkakuvassa kerrostaloja, puita, pilvi ja auto

Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja   

Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.  

Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:   

  • kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen  
  • keskustojen ja keskuksien kehittäminen  
  • asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen   
  • elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen  
  • kestävän liikkumisen lisääminen  
  • palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen  
  • vetovoimaisen vehreyden lisääminen  
  • energiamurroksen huomioiminen  

Tutustu lisää rakennesuunnitelmaan 2040 täältä. 


Iloinen nainen istuu metsässä kiven päällä.

Nauramiselle on oltava tilaa

Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius

Tampereen seudulta, päivää: Nauramiselle on oltava tilaa

Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkö Merja Nordlingin hyvän olon resepti koostuu lähiluonnosta, yhteisöllisestä työympäristöstä ja liikunnasta. Tampere imaisi hänet Espoosta juurilleen ilmapiirin, kehittyvän kaupunkiseudun ja riäväkyläläisyyden yhdistelmällä.

Millaista sisältöä presidentti Niinistön toive suomalaisten liikkumisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä tuo työpäiviisi?

– Töissäni toive näkyy esimerkiksi kaupunkiseudun Seutuliike-ohjelman edistämisenä ja juttutuokioina työkavereiden kanssa. Työpaikan kiva ja avoin ilmapiiri ruokkii hyvinvointia. Tiukan työskentelyn lomassa on aina oltava tilaa yhdessä nauramiselle.

– Omasta liikkumisestani huolehdin työpäivinäni valitsemalla portaat hissin sijaan ja työskentelemällä pääasiassa seisten. Työmatkani kuljen joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Etätyöpäiväni aloitan pienellä aamulenkillä ja tauotan päivääni lyhyilläulkoiluhetkillä.

Millaisilla seudullisilla täkyillä liikkumista lisätään?

– Parhaillaan kaupunkiseudulla on starttaamassa yhteistyössä UKK-instituutin kanssa rakennettu tietopohjainen Seutuliike-ohjelma. Sen avulla tähdätään pysyviin muutoksiin eri-ikäisten ihmisten liikkumisessa. Hyvin hoidetut reitit ja liikuntapaikkojen saavutettavuus houkuttelevat liikkumaan. Olemmekin yhtenäistäneet kaupunkiseudun ulkoilureittejä ja pyöräilyverkkoa.

Millä houkuttimilla vähiten liikkuvat toisen asteen opiskelijat saadaan siirtämään tossua toisen eteen?

– Tärkeintä on nuorten näkemysten kuuleminen ja niiden sovittaminen oppilaitosten arkeen. Nuorten mukaan koulun sisäinen kulttuuri ja yhteisöllisyys vaikuttavat merkittävästi heidän liikunta-asenteisiinsa. Liikuntakipinän voi sytyttää koululta saatu kannustus omaehtoiseen liikkumiseen koulupäivän ohessa sekä koulun maksuttomien kunto- ja liikuntasalien käyttömahdollisuus. Innostus voi viritä myös nuorten vertaisohjaamien liikuntaryhmien tai pieniä palkintoja sisältävien liikuntahaasteiden myötä.

Mikä veti sinut 12 Espoon vuoden jälkeen takaisin Tampereelle?

– Koti ja lähipiiri. Tamperelaisuus on tärkeä osa identiteettiäni, paluu juurilleni oli hyvin luontevaa. Pidän Tampereen astetta rennomman ilmapiirin sekä uusiutuvan kaupunkikuvan ja -seudun yhdistelmästä. Siihen sekoittuva ripaus Riäväkylän henkeä tekee Tampereesta omalaatuisen, erottuvan ja vetovoimaisen. Poissaolovuosieni aikana lisääntynyt kaupunkiseudullisuus toimivine joukkoliikenteineen oli minulle iloinen yllätys.

Millaisesta liikkumisesta ammennat oman hyvän olosi?

– Olen sisimmältäni melko lailla metsäläinen. Voin hyvin, kun ympärilläni on raikasta ilmaa, luontoa ja vihreää. Lenkkeilen metsäreiteillä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla.

 

Julkaistu 31.10.2023
Lue myös: Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön