Mies ja nainen seisovat puiston portin takana, taustalla näkyy Näsinneula.

Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön

Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius

Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön

Jo puolitoista vuosikymmentä Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat visioineet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista kestävää kaupungistumista tukevilla tavoilla.

Pian lausuntokierrokselta toimeenpanovaiheeseen etenevä rakennesuunnitelma Vehreä metropolimme 2040+ vahvistaa aikaisempien suunnitelmien tavoitteita kehittää seudullista palveluverkkoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tavoitteena on, että kuntalaiset voivat hyödyntää naapurikuntienkin palveluja.

– Yhteistyön ansiosta lähijunat ja bussit liikennöivät jo kuntarajojen yli ja seuturatikankin suunnitelmat ovat pitkällä. Etenemme määrätietoisesti kohti kestävää liikkumista esimerkiksi satsaamalla seudullisten pyöräteiden kuntoon, liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru kuvailee kahdeksan kunnan yhteistyötä.

Perinteisen yhteistyöverkoston lisäksi suunnitelmaa pääsivät sanoittamaan myös asukkaat. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuuselan mukaan seuraavaksi vastataan asukkaiden toiveisiin kehittämällä yhdessä seudun viher- ja virkistysverkkoa sekä vesireittejä.

– Monimuotoiseen asuntokantaan satsaamalla palvelemme puolestaan ihmisten asumistarpeiden laajaa kirjoa.

Kuusela ja Touru kiittelevät suunnitteluyhteistyön hyvää henkeä.

– Lopputulos ilmentää seudulliselle suunnittelulle tarpeellista tarkkuustasoa. Seuraavaksi käärimme hihat ja laitamme tuumasta toimeen.

Nysse

Tapani: ”Nysseläiset valaisevat joukkoliikennepalvelujen toteuttamisen realiteeteista. Minun on tärkeää ymmärtää, mitä kaikkea pitkän jänteen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.”

Retkeilykaverit

Tapani: ”Palaudun parhaiten luonnossa. Yksin, perheen ja ystävien kanssa retkeily on erilaista, mutta aina käytetyn ajan arvoista.”

Kunnat

”Kuntapäättäjät ja -johtajat, kaavoittajat, liikenneasiantuntijat ja monet muut kuntatoimijat syöttävät suunnittelutyöhömme lähtökohtia sekä vievät alueillaan suunnitelmat käytäntöön.”

Seututoimisto

”Suunnittelemme maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsi kädessä toimiston sakin kanssa. Tarvitsemaamme tietopohjaa on toimistossa kiitettävästi saatavilla.”

Valtio ja viranomaiset

”Monet seudun liikenteen kehittämishankkeet eivät liikahtaisi ilman tiivistä yhteistyötä liikenneministeriön, Traficomin, Väyläviraston ja ELY-keskuksen kanssa. Maankäytön suunnittelussakin kontaktoimme ahkerasti ELY:n suuntaan. Myös Pirkanmaan liitto on työssämme suuri tuki.”

Seudun elinkeinoväki

”Business Tampere, kauppakamari ja Pirkanmaan Yrittäjät sparraavat työtämme ja tuovat siihen tietoa elinkeinojen kehittämisestä.”

Perhe ja ystävät

Kaisu: ”Vuodenaikojen mukaan tutustun seudun eri osiin: kesällä rentoudun perheen kanssa metsissä ja vesistökohteissa, talvikaudella nautin kulttuuritapahtumista ystävien kanssa.”

Lue myös: Kolumni: Ei vastahankaa, vaan myötävoimaa

Julkaistu 31.10.2023


Antti Lippo.

Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!

Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!

Hiljattain Tampereen kaupunkiseudulle perustettuun Seutupaneeliin on ilmoittautunut jo tuhatkunta ympäristönsä kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Yritysmaailmassa kuluttajapaneeleja on käytetty asiakastutkimuksiin jo kauan, kuntakentällä Seutupaneeli on tiettävästi ensimmäinen pysyvä osallistumisen rekisteri. Paneeliin toivotaan mukaan seudun nykyisiä ja entisiä asukkaita sekä seudulla asioivia henkilöitä.

— Paneeli on mutkaton kontaktiväylä seutusuunnittelijoiden ja asukkaiden välillä. Lähetämme jäsenille sähköpostitse tietoa erilaisista ajankohtaisista kyselyistä ja asukastilaisuuksista, joihin osallistumisesta kukin päättää kiinnostuksensa mukaan. Samaa reittiä postitamme heille myös kyselyiden tulokset, kuvaa yhteydenpitoa kehittämispäällikkö Antti Lippo.

— Vaikuttaminen on suoraa – panelistit ovat olleet esimerkiksi seudullisen ulkoilureittisovelluksen testikäyttäjiä. Joulukuussa järjestettävässä asukaskyselyssä jäsenet pääsevät kertomaan asumisen ihanteista ja unelmista. Panelisteja on kutsuttu mukaan myös seudun rakennesuunnitelman 2040+ päivitykseen. Tuohon liittyvä yhteydenpito jatkuu ensi keväänä.

Keski-ikäinen kalju mies.

Kaupunkiseudun kehittämisuutisia voi seurata verkkosivulta tampereenseutu.fi sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella @tampereenseutu.


Henkilö kulkee sekametsässä poispäin murskepintaista polkua, joka muuttuu pidemmällä esteettömäksi puusillaksi, etualalla opastaulu.

Asukasraati: Vehreydestä ei tingitä!

Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius

Asukasraati yksimielisenä:

Vehreydestä ei tingitä!

Edelläkävijä, ajassa kiinni ja freesi. Tällaisena lempääläinen Anu Salminen näkee Tampereen kaupunkiseudun vuonna 2040. Hän kuului asukasraatiin, jonka toiveesta vehreyttäminen nousi seudun kehittämisstrategiassa paalupaikalle.

— Onko minulla mitään omaperäistä annettavaa ja osaanko sanoittaa kehitysideoitani ymmärrettävästi, Anu Salminen pähkäili perisuomalaisen vaatimattomasti huomatessaan seutustrategiatyöhön liittyneen asukasraatihaun. Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista opiskelevaa Salmista raatiin veti erityisesti uteliaisuus tulevista suunnitelmista sekä halu oppia kehittämistyöstä käytännössä.

— En ole alkuunkaan yhden tai kahden asian ajaja. Kiinnostun kokonaisuuksista ja pohdin asioita mahdollisimman monelta kantilta. Olinkin aluksi epävarma, voinko näin analyyttisenä ihmisenä edes hakea ryhmään, Salminen myhäilee.

Raatiin valittiin viime marraskuussa eri puolilta kaupunkiseutua kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Aluksi ryhmä tutustui kuntayhtymän toimintaan, osallistui seudun tulevaisuuskyselyyn sekä Seutufoorumiin. Kokoontumisissaan raatilaiset keskustelivat seutusuunnittelijoiden alustamista aiheista ja kommentoivat strategialuonnosta.

— Kiinnostuksenkohteemme olivat paljolti samoja ja meitä yhdisti into jutella niistä. Esimerkiksi vehreyttä pidimme kaikki seudun ehdottomana timanttina. Se nostettiin jopa vision kuvaavaan nimeen, Vehreä metropoli. Olimme tavallaan sparraajia ideariihimäisissä tapaamisissa. Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.

”Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.”

Myös seutujohtaja Päivi Nurminen kiittelee asukkaiden osallistamiskokeilun antoisuutta.
— Asukkaillehan tätä kaupunkiseutua teemme. Ehdottomasti raatilaisten yksituumaisuus vahvisti strategiamme metropolirakentamisen sinivihreää tähtäintä.

Raiteilla molempiin suuntiin

Anu Salminen tunnustaa mieltyneensä strategian pääkohtien kunnianhimoisiin sanoituksiin: ”Lumoava arki”, ”Fiksu kasvu” ja ”Maailmalle auki”.

— Oma arkeni lumoutuu lähiluonnosta aktiviteetteineen sekä raideliikenteestä. En osaa ajatella asuvani enää muualla kuin raiteiden lähellä. Esikoisen syntymän jälkeen muutimme Lempäälän Hauralaan. Harrastuksia ja palveluja löytyy hyvin kotikulmilta, mutta opiskelumatkat hurautan pyörän ja junan yhdistelmällä reilussa vartissa. Voin asua raikkaalla maaseudulla ja kuitenkin kaikki oleellinen on helposti saavutettavissa.

Salminen on innoissaan rajattoman kaupunkiseudun kehittämisestä.
— Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä. Kuntien tapahtumien ja palveluiden parempi ristiinmarkkinointi opettaisi meitä innostumaan koko seudun helmistä. Junat kulkevat molempiin suuntiin ja toivottavasti joskus jäsenkuntien välilläkin.

”Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä.”

Kaikki hyötyvät, kun yksi hyötyy

Päivi Nurminen niputtaa seudun lumovoiman keskiöön raiteiden lisäksi ympäri kaupunkiseutua risteilevät pyöräilyn pääväylät sekä puuston ja viherrakenteiden lisäämisen.
— Visiomme metropoli tarkoittaa useamman kunnan aluetta, jossa talous ja toiminta ulottuvat yli kuntarajojen. Seutu houkuttelee, kun sieltä etsitään tulijoille sija yhteisvoimin. Joukkoliikenteen kehälinjojen aika koittaa, kun kuntien välillä on riittävästi erityisesti työpaikkakysyntää.

— Maailmalle avaudumme esimerkiksi suorien kansainvälisten lentoyhteyksien, englanninkielisen kasvatus- ja koulupolun, monikielisen viestinnän sekä kotoutumista edistävien harrastusryhmien avulla.

— On siistiä asua täällä, missä halutaan kehittyä ja katsotaan vahvasti eteenpäin, Salminen lisää.

Seutustrategia ei ole vain liuta ilmaan heitettyjä suunnitelmia, vaan niiden toteutumista tarkastellaan vuosittain seututasolla, valtuustojen itsearvioinneissa ja jatkossa kenties myös asukaskyselyin.

Salminen seuraa lähikuntien kehitysviestintää Instagramista ja paikallismedioista. Parhaillaan hän mallailee strategiatyössä esiin nousseita kysymyksiä opinnäytetyönsä aiheeksi.
— Valmistuttuani haluan ehdottomasti paremman arjen tekijäksi johonkin seutumme kuntaan. Arvostan paljon kuntien kehittäjiä ja erityisesti suunnitelmien toteuttajia.

Grafiikkakartta: Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukkaita on 407 027. Seudun väestön kasvu vuonna 2021 oli 0,61 %. Kasvu on siirtynyt Tampereelta kehyskuntiin. Elinkeinorakenteen kärjessä ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus ja kauppa. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. 15 000-paikkainen Nokia Arena on yksi Euroopan moderneimmista elämysareenoista.

Tällainen on Heidi Seutulainen, keskiverto kaupunkiseutulainen:

  • Hänen kotoaan on lähimpään metsään matkaa 176 metriä ja lähin vesistö lainehtii 622 metrin päässä.
  • Hän työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Työpaikka on noin 20 minuutin päässä kotoa, ehkä naapurikunnankin puolella.
  • Hän asuu 88 neliön kolmiossa, on tyytyväinen kaupunkimaiseen asuinalueeseen, jossa voi elää mukavasti sekä keskustan palvelujen että luonnon tuntumassa.
  • Vuosittain Heidille kertyy runsaat 600 automatkaa. Hän käyttää joukkoliikenteen palveluja noin 100 kertaa, kävelee lähes 440 ja pyöräilee 280 kilometriä.
  • Hän on ympäristötietoinen.
  • Ei halua muuttaa seudulta mihinkään.

Grafiikkakuva silmälasipäisestä naisesta.