Pääkirjoitus: Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälinen alue. Se näkyy elinkeinoelämässämme ja maahanmuutolla vahvistuvassa väestörakenteessamme. Kehitys liittyy kahteen isoon trendiin, kaupungistumiseen ja globalisaatioon.
Viime vuonna kaupunkiseudun ennätysmäisestä väestökasvusta jo noin puolet tuli ulkomailta. Tätä me myös tarvitsemme, koska väestömme vanhenee ja lapsia syntyy vähän. Kansainvälistyminen näkyy jatkossa yhä enemmän arjessamme, kun työpaikat, koulut ja tapahtumat kansainvälistyvät.
Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu.
Tampereen kaupunkiseutu on ainutlaatuisen hieno kokonaisuus. Usein kuulee sanottavan, että tämä on sopivan kokoinen ja tuntuinen alue asukkaille ja uusille tulijoille. Seudun toimijoiden henkinen yhteys ja konkreettinen yhteistyö ovat tärkeitä menestymisessä. Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu. Vaalitaan sitä taitoa!
Kaupunkiseudun tuore Vehreä Metropolimme -suunnitelma kertoo, että haluamme olla maailmanluokan toimija ja rakentaa kuntarajatonta kokonaisuutta, ei vain sen osia. Vehreyttä haluamme vahvistaa ihmisten ja ilmaston iloksi. Kuten meksikolainen Dalia kertoo, parasta täällä ovat järvet ja puut. Hän myös muistuttaa, että on tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Me ratkaisemme, millaisen kaupunkiseudun jätämme tuleville sukupolville. Seudun 0,4 miljoonan asukkaan omat valinnat yhdistettyinä päättäjien linjauksiin kertovat siitä jotain jo tänään. On hienoa, että tietoa kestävän kehityksen välttämättömyydestä ja keinoista on paljon saatavilla. Tästäkin 2030-lehdestä. Se on voittava ja vahvistava suunta!
Päivi Nurminen
Seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
Lue myös: ”Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut” – Meksikolaisen Dalia Milián Bernalin tarina
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Julkaistu 08.04.2024
Kohti seudun yhteistä hyvää
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
Kohti seudun yhteistä hyvää
Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.
Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.
Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.
– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.
Ympäristön ehdoilla
Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.
Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.
Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.
– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa. Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi
Yhdessä enemmän ja paremmin
Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.
– Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.
Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.
– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.
Aina vaiheessa
Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.
– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.
Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja
Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.
Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:
- kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
- keskustojen ja keskuksien kehittäminen
- asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen
- elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen
- kestävän liikkumisen lisääminen
- palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen
- vetovoimaisen vehreyden lisääminen
- energiamurroksen huomioiminen
Tutustu tilastoihin täältä: Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Meksikolainen Dalia Milián Bernal on ihastunut suomalaiseen kotikaupunkiinsa ja toivoo, että Tampere säilyttää parhaat puolensa myös tulevaisuudessa.
Kun Dalia Milián Bernal muutti Tampereelle miehensä ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa, oli Suomessa pimeää ja kylmää. Elettiin tammikuun loppua vuonna 2017. Tampere tervehti Meksikosta tulijoita 15 asteen pakkasilla.
– Se oli vähän pelottavaa. Tuli mieleen, miten ihmeessä selviämme tällaisissa oloissa, nainen muistelee.
– Olimme asuneet saksalaisen mieheni kanssa muutaman vuoden kotimaassani. Meillä oli Meksikossa oikein hyvä olla, mutta kun lapsi ilmoitti tulostaan, halusimme hänelle turvallisempaa elämää. Mieheni haki työtä Tampereen Hervannasta ja sai paikan. Sen turvin päätimme lähteä Suomeen.
Yhtenä kauniina talvipäivänä perhe päätti lähteä kävelylle Särkänniemen suuntaan. Milián Bernal näki ensimmäisen kerran, kuinka järven jäällä kävelevät ihmiset loivat väripilkkuja valkoiseen maisemaan. Se näytti taianomaiselta.
– Tajusin, miten hienoja asioita täällä pääsee kokemaan, ja ihastuin kaupunkiin.
Kaikkea ei tarvitse uudistaa
Tampere on ottanut korkeasti koulutetun pariskunnan erinomaisesti vastaan. Milián Bernalin tutkimushaaveet lähtivät toteutumaan jo ensimmäisenä vuonna. Työpaikka löytyi nopeasti Hervannan kampukselta. Nykyään hän muun muassa toimii projektipäällikkönä kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä ja opettaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa vastuullisesta arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua ja suunnittelun teorioita.
Perhe on saanut seitsemässä vuodessa Tampereelta paljon ystäviä, ja koti ympäristöineen tuntuu jo omalta. Hyvät pyöräilymahdollisuudet ovat luksusta Meksikossa asumisen jälkeen. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa. Kolme vuotta sitten Milián Bernal osti miehensä kanssa vanhan paritalon Nekalasta. Remontti etenee pikkuhiljaa kiireisen arjen keskellä.
Hän katselee kaupunkia ja sen ympäristöä alan tutkijan silmin.
– Tunnen asioita ruohonjuuritasolta, sillä olen tutkinut muun muassa kaupunkisuunnitteluun liittyvää kansalaisaktivismia. Ilman kansalaisten aktiivista osallistumista esimerkiksi Eteläpuiston suunnitteluun olisi alue nyt muuttumassa aivan toiseen suuntaan. Aktiiviset kansalaiset tuovat paljon tietämystä, jota kannattaa käyttää hyväksi päätöksenteossa.
– Tampere haluaa näyttäytyä isona ja edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään koko ajan jotain uutta. Itse katselen kaupunkia vähän toisesta näkökulmasta. Tampereen vahvuuksia ovat mielestäni ennen muuta järvet ja puut. Kaupungissa saisi olla enemmän Iidesjärven tapaisia paikkoja, joiden annetaan olla luonnontilaisia. Tulen kaupungista, josta luonto on hävinnyt kokonaan. On tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Pieni elää urbaanisti
Dalia Milián Bernal on kotoisin Querétarosta, joka on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki noin 200 kilometriä Mexico Citystä pohjoiseen. Alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Puhtaasta juomavedestä on puutetta.
– Täällä voimme nauttia raikkaan veden runsaudesta. Rakastamme Tampereen seudun järviä, erityisesti läheisintä Iidesjärveä, jonka rannoilta muun muassa tykkäämme seurata lintujen elämää. Ehkä suomalaisille joutsenet eivät ole mitään erityistä, mutta meidän mielestämme ne ovat todella upeita lintuja.
Milián Bernal haluaa elää turvallista ja monipuolista tamperelaiselämää nyt mutta myös tulevaisuudessa. Hän pärjää kaupungissa hyvin, vaikkei vielä pystykään kommunikoimaan suomeksi.
– Tampere ei ehkä ole maailman kaunein kaupunki, mutta täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja hienoja tapahtumia. Vaikka kaupunki on asukasluvultaan aika pieni, täällä voi elää hyvin urbaania elämää. Täältä ei tarvitse lähteä muualle täyttämään esimerkiksi kulttuuritarpeita. Kaikkea saa paikan päältä.
Katso video!
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
Tampereen seudun monikulttuurisimmat kunnat ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia
Tampereen seudulla asuu selvästi vähemmän maahanmuuttajia kuin Turun tai Helsingin seudulla. Vuonna 2022 Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli noin 18 prosenttia ja Turun seudulla kymmenisen prosenttia. Tampereen seudulla vastaava luku oli seitsemän prosenttia.
Tampereen seudulla kolmen kärjessä ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia.
Yli neljä viidestä Tampereen kaupunkiseudulla asuvasta vieraskielisestä asui vuonna 2022 Tampereella.
Ulkomailta muutti Tampereen seudulle vuonna 2022 selvästi eniten väkeä Aasian maista. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuosiin verrattuna selvästi. Toiseksi suurin ryhmä olivat muista Euroopan maista tulleet.
Tampereen ja sen kehyskuntien väestöpyramidit näyttävät kotimaista kieltä ja vierasta kieltä puhuvien osalta hyvin erilaisilta. Vieraskieliset painottuvat seudulla 25–29-vuotiaiden ikäluokkiin. Iäkkäiden osuus on pieni.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Lue myös: Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Vastaa Tulevaisuuskyselyyn:
Miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Tampereen kaupunkiseudulla on käynnissä Väestöskenaariot ja asukkaat 2040 -hanke, jossa seutusuunnittelun asiantuntijat kartuttavat ymmärrystä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista sekä siitä, millainen seudun väestö voisi olla vuonna 2040.
Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jolla keräämme seudun asukkaiden näkemyksiä ja ymmärrystä arjesta ja tulevaisuuden elämäntavoista kaupunkiseudulla.
Pääset vastaamaan hankkeen nettisivuilta löytyvästä linkistä. Kysely on auki 10.5.2024 saakka.
The Tampere City Region is running a project called Population Scenarios and Residents 2040, in which urban planning experts are developing an understanding of the possible futures of the region and what the population of the region could look like in 2040.
We invite you to respond to the Future Survey, which collects the insights and understanding of residents about their daily lives and future lifestyles in the city region.
You can find the link to respond to the survey on the project website. The survey is open until 10.5.2024.
Seutupaneelin jäsenenä saat aina tiedon osallisuusmahdollisuuksista.
Liity vaikuttajien joukkoon: tampereenseutu.fi/seutu
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
Lue myös: Vehreä metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Julkaistu 08.04.2024
Aliisa Syrjä: Luovuuden ehdoilla
Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Aliisa Syrjä ammentaa voimaa maalaismaisemista
Laulaja ja lauluntekijä Aliisa Syrjä tasapainottaa keikkaelämää hitaissa löylyissä ja Tampereen seudun maalaismaisemissa.
– Se tuntuu juuri siltä: aivan mahtavalta, iloitsee unelmien jahtaajaksi itseään kuvaileva Aliisa Syrjä, 24, Höyheniä ja saaria -debyyttialbuminsa julkaisusta. Albumi julkaistiin 20. lokakuuta ja se on pikavauhtia nimeään tunnetuksi raivanneelle Syrjälle unelmien täyttymys.
Juuri ennen haastatteluamme Aliisa on ollut Tampere-talon hänelle tärkeäksi muodostuneessa flyygelihuoneessa laulunteossa. Ympäristö on tuttu kuin hänen reisi-taskufarkkujensa taskut, sillä samassa talossa nuori artisti on esiintynyt niin musikaalissa kuin viettänyt muutenkin paljon aikaa.
– Menen inspiroivasta musasta aivan tiloihin. Tänään kuuntelimme isän kanssa autossa Behmin uutta albumia, ja olin ihan, että ”ai hitto”, musiikki on niin hienoa, intoilee Syrjä, joka oli heti matkalta päästyään rientänyt tuttuun lauluntekopaikkaansa.
Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun.
Inspiraation syttymiselle ei ole aikaa eikä paikkaa. Syrjän puhelimen muistiinpanot pursuavat ideoita, sanoja ja kappaleiden raakileita.
– Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun. Menen luovuuden ehdoilla, en toisin päin.
Luovuuteen nuori artisti onkin saanut ehdotonta tukea Ylöjärvellä asuvalta perheeltään, jossa taide on aina ollut arkeen kuuluva asia. Se on tarkoittanut mahdollisuutta toteuttaa itseään, haahuilla ”lompakko hukassa ja takkuja tukassa”, kuten hänen Instagram-tilillään lukee, ja kasvamista monenlaiseen taiteeseen tukevassa ilmapiirissä.
– En ole koskaan joutunut perustelemaan valintojani. Kaikenlainen taide on ollut minulle normaalia elämää. Sain 10-vuotiaana lahjaksi pianon, ja se on paras joululahja, jonka olen koskaan saanut, hän sanoo kiitollisena.
Syrjän ensimmäinen kappale julkaistiin vasta hieman yli vuosi sitten. Sitä ennen Syrjä pyrki näkyväksi taiteellaan vuosia, kunnes lopulta ovet alkoivat avautua. Kunnianhimoinen nainen valitsi Suomen suurimman eli Warnerin. Uuden albumin kappaleet ovat kerääntyneet pitkältä ajalta, aina Tampereen yhteiskoulun lukio Tykin vuosilta saakka. Albumi merkitseekin hänelle kasvutarinaa kipuineen ja oppeineen.
– Kokonaisuus on minulle hyvin henkilökohtainen.
Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly.
Syrjällä on takanaan isojen festareiden keikkakesä. Syksyllä hän esiintyi Tampereen Lost In Music -festareilla.
– 45 minuutin keikka voi olla fyysisesti todella raskas. Yhden setin jälkeen tarvitsen päivän palautumiseen. Sauna–avantoyhdistelmä on sellainen, joka saa aina rauhoittumaan. Aina, kun tulee mahis, uin luonnonvesissä. Kotipihamme järvi on vakiopaikkani, Syrjä paljastaa.
Vaikka musiikkiura rakentuu Helsingistä käsin, Syrjä vierailee usein kotonaan Ylöjärven maalaismaisemissa.
– En kestä Helsinkiä pitkään. Tampereen rautatieasemalta hyppään auton kyytiin ja rauhoitun heti, kun kaupunki vaihtuu peltomaisemaan.
Syrjälle on erityisen tärkeää vaalia herkkyyttä taiteen tekemiseen.
– Toivon, että ura lähtisi kasvuun, mutta samaan aikaan toivon säilyttäväni palon taiteeseen ja musiikkiin. Haluan olla juuri tällainen – tunnollinen ja tarkka työasioissa, mutta maalliset asiat unohtava haaveilija. Tarvitsen paljon aikaa yksin vain ajattelemiseen ja olemiseen. Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly, Syrjä nauraa.
– Herkkyyden lisäksi itselleni tärkeä asia on ristiriitojen esiin tuominen. Usein isoimmat tunteet syntyvät siitä, kun elämässä sattuu samaan aikaan jotain traagista ja jotain kaunista. Tärkeimmissä hetkissä on niitä molempia.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Lihansyönti: olen kasvissyöjä, mutta en ole tässäkään hirvittävän ehdoton.
- Turhat kertakäyttömuoviasiat: vältän esimerkiksi kertakäyttömukeja ja muovipusseja.
- Ylimääräinen autoilu – rakastan pyöräilyä! Pyöräilen melkein joka paikkaan.
Aliisa Syrjä
- Ammatti: laulaja ja lauluntekijä
- Ajankohtaista: 20. lokakuuta ilmestyi debyyttialbumi Höyheniä ja Saaria. Yle X:n läpimurtoartisti 2023. Valmistui vuonna 2022 Pop & Jazz Konservatoriosta.
Lue myös:
Ukrainalainen Kristina Lieskakova: Tampere tuoksuu kodilta
Huippu-uimari Ida Hulkko: Ilo ja energia ovat tulleet takaisin arkeeni
Julkaistu 26.10.2023