2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Teksti: Tiina Makkonen
2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Lämpimät kiitoksemme sinulle, joka olet seurannut työtämme kestävän ja toimivan arjen puolesta tämän lehden kautta. Vaikka 2030-lehti jää nyt historiaan, työmme jatkuu kohti samoja tulevaisuuden tavoitteita. Tavataan jatkossa muilla kanavilla!
Vuosi 2030 on pian täällä. Silloin meitä Tampereen kaupunkiseudulla asujia on jo 440 000 asukasta, ja seudun kasvu jatkuu. Kansainvälistymme lisää, mutta myös ikäännymme. Houkuttelemme nuoria aikuisia uusilla työpaikoilla, kestävällä liikkumisella ja sinivihreällä kaupunkiympäristöllä. Päätöksenteossa näkyy yhä useammin luonnon monimuotoisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Kuntarajaton kaupunkiseutu, Tampere naapurikuntineen, kasvaa Vehreän metropolin hengessä. Seudun asukkaat otamme jatkossa yhä enemmän mukaan yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun.
tampereenseutu.fi
Vuonna 2030 myymämme energia on hiilineutraalia. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on mahdollista. Sen lisäksi olemme päättäneet pyrkiä vieläkin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen: olemme hiilinegatiivisia vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämpö on ainoa tulevaisuudessa hiilinegatiivinen lämmitysmuoto tiheästi asutuissa ja kehittyvissä kaupungeissa, kuten Tampereella. Olemalla asiakkaamme olet mukana tässä muutoksessa. Pysäytämme ilmastonmuutoksen yhdessä asiakkaidemme kanssa.
tampereenenergia.fi/hiilineutraali-tampere
Tampereen Vesi jatkaa osakeyhtiönä kohti vuotta 2030. Huolehdimme jatkossakin vastuullisesti vedenhankinnasta ja -jakelusta Tampereella ja Pirkkalassa. Puhdistamme jätevedet tehokkaasti vuoteen 2025 saakka, kunnes Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo aloittaa varsinaisen toimintansa ja ottaa vastuun kaupunkiseudun jätevesien käsittelystä. Kaupungin kasvaessa rakennamme suunnitelmallisesti vesi- ja viemäriverkostoa, jotta vedenkäyttäjät saavat koteihinsa turvallista hanavettä toimintavarmasti ympäri vuorokauden ja jätevedet saadaan johdettua puhdistamolle.
tampereenvesi.fi
Vuonna 2030 olemme siirtyneet kiertotalouteen. Seutumme asukkaat ovat entistä tiedostavampia kuluttajia – tuotteilla on pitkä käyttöikä, niitä arvostetaan, jaetaan ja huolletaan. Jätettä syntyy vain vähän ja asukkaat lajittelevat innokkaasti kaikki raaka-aineet kiertoon. Jätteiden kierrätysaste lähenee 65 prosenttia ja lopusta jätteestä tehdään paikallista energiaa. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasulla, jota tuotamme seudun biojätteistä. Voimalaitoksissa hiilidioksidin talteenotto on arkipäivää ja iso askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta.
pjhoy.fi/tutustu
Vuonna 2030 tarjoamme kokonaisvaltaisia, järkeviä ja ympäristötietoisia liikkumisen palveluita. Autot käyttävät yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja pysäköintipaikat siirtyvät maan päältä maanalaisiin luoliin jättäen tilaa vehreälle kaupunkikeskustalle. Ihmiset pysäköivät fiksusti ja välttävät turhaa autolla liikkumista. Tampereen keskusta on entistäkin saavutettavampi autolla maanalaisten yhteyksien vuoksi. Ydinkeskustassa liikutaan pääsääntöisesti jalan ja kevyttä liikennettä käyttäen, liityntäpysäköinti on vakiintunut toimintatavaksi.
Pääkirjoitus: Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälinen alue. Se näkyy elinkeinoelämässämme ja maahanmuutolla vahvistuvassa väestörakenteessamme. Kehitys liittyy kahteen isoon trendiin, kaupungistumiseen ja globalisaatioon.
Viime vuonna kaupunkiseudun ennätysmäisestä väestökasvusta jo noin puolet tuli ulkomailta. Tätä me myös tarvitsemme, koska väestömme vanhenee ja lapsia syntyy vähän. Kansainvälistyminen näkyy jatkossa yhä enemmän arjessamme, kun työpaikat, koulut ja tapahtumat kansainvälistyvät.
Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu.
Tampereen kaupunkiseutu on ainutlaatuisen hieno kokonaisuus. Usein kuulee sanottavan, että tämä on sopivan kokoinen ja tuntuinen alue asukkaille ja uusille tulijoille. Seudun toimijoiden henkinen yhteys ja konkreettinen yhteistyö ovat tärkeitä menestymisessä. Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu. Vaalitaan sitä taitoa!
Kaupunkiseudun tuore Vehreä Metropolimme -suunnitelma kertoo, että haluamme olla maailmanluokan toimija ja rakentaa kuntarajatonta kokonaisuutta, ei vain sen osia. Vehreyttä haluamme vahvistaa ihmisten ja ilmaston iloksi. Kuten meksikolainen Dalia kertoo, parasta täällä ovat järvet ja puut. Hän myös muistuttaa, että on tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Me ratkaisemme, millaisen kaupunkiseudun jätämme tuleville sukupolville. Seudun 0,4 miljoonan asukkaan omat valinnat yhdistettyinä päättäjien linjauksiin kertovat siitä jotain jo tänään. On hienoa, että tietoa kestävän kehityksen välttämättömyydestä ja keinoista on paljon saatavilla. Tästäkin 2030-lehdestä. Se on voittava ja vahvistava suunta!
Päivi Nurminen
Seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
Lue myös: ”Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut” – Meksikolaisen Dalia Milián Bernalin tarina
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Julkaistu 08.04.2024
Kohti seudun yhteistä hyvää
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
Kohti seudun yhteistä hyvää
Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.
Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.
Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.
– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.
Ympäristön ehdoilla
Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.
Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.
Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.
– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa. Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi
Yhdessä enemmän ja paremmin
Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.
– Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.
Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.
– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.
Aina vaiheessa
Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.
– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.
Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja
Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.
Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:
- kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
- keskustojen ja keskuksien kehittäminen
- asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen
- elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen
- kestävän liikkumisen lisääminen
- palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen
- vetovoimaisen vehreyden lisääminen
- energiamurroksen huomioiminen
Tutustu tilastoihin täältä: Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Meksikolainen Dalia Milián Bernal on ihastunut suomalaiseen kotikaupunkiinsa ja toivoo, että Tampere säilyttää parhaat puolensa myös tulevaisuudessa.
Kun Dalia Milián Bernal muutti Tampereelle miehensä ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa, oli Suomessa pimeää ja kylmää. Elettiin tammikuun loppua vuonna 2017. Tampere tervehti Meksikosta tulijoita 15 asteen pakkasilla.
– Se oli vähän pelottavaa. Tuli mieleen, miten ihmeessä selviämme tällaisissa oloissa, nainen muistelee.
– Olimme asuneet saksalaisen mieheni kanssa muutaman vuoden kotimaassani. Meillä oli Meksikossa oikein hyvä olla, mutta kun lapsi ilmoitti tulostaan, halusimme hänelle turvallisempaa elämää. Mieheni haki työtä Tampereen Hervannasta ja sai paikan. Sen turvin päätimme lähteä Suomeen.
Yhtenä kauniina talvipäivänä perhe päätti lähteä kävelylle Särkänniemen suuntaan. Milián Bernal näki ensimmäisen kerran, kuinka järven jäällä kävelevät ihmiset loivat väripilkkuja valkoiseen maisemaan. Se näytti taianomaiselta.
– Tajusin, miten hienoja asioita täällä pääsee kokemaan, ja ihastuin kaupunkiin.
Kaikkea ei tarvitse uudistaa
Tampere on ottanut korkeasti koulutetun pariskunnan erinomaisesti vastaan. Milián Bernalin tutkimushaaveet lähtivät toteutumaan jo ensimmäisenä vuonna. Työpaikka löytyi nopeasti Hervannan kampukselta. Nykyään hän muun muassa toimii projektipäällikkönä kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä ja opettaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa vastuullisesta arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua ja suunnittelun teorioita.
Perhe on saanut seitsemässä vuodessa Tampereelta paljon ystäviä, ja koti ympäristöineen tuntuu jo omalta. Hyvät pyöräilymahdollisuudet ovat luksusta Meksikossa asumisen jälkeen. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa. Kolme vuotta sitten Milián Bernal osti miehensä kanssa vanhan paritalon Nekalasta. Remontti etenee pikkuhiljaa kiireisen arjen keskellä.
Hän katselee kaupunkia ja sen ympäristöä alan tutkijan silmin.
– Tunnen asioita ruohonjuuritasolta, sillä olen tutkinut muun muassa kaupunkisuunnitteluun liittyvää kansalaisaktivismia. Ilman kansalaisten aktiivista osallistumista esimerkiksi Eteläpuiston suunnitteluun olisi alue nyt muuttumassa aivan toiseen suuntaan. Aktiiviset kansalaiset tuovat paljon tietämystä, jota kannattaa käyttää hyväksi päätöksenteossa.
– Tampere haluaa näyttäytyä isona ja edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään koko ajan jotain uutta. Itse katselen kaupunkia vähän toisesta näkökulmasta. Tampereen vahvuuksia ovat mielestäni ennen muuta järvet ja puut. Kaupungissa saisi olla enemmän Iidesjärven tapaisia paikkoja, joiden annetaan olla luonnontilaisia. Tulen kaupungista, josta luonto on hävinnyt kokonaan. On tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Pieni elää urbaanisti
Dalia Milián Bernal on kotoisin Querétarosta, joka on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki noin 200 kilometriä Mexico Citystä pohjoiseen. Alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Puhtaasta juomavedestä on puutetta.
– Täällä voimme nauttia raikkaan veden runsaudesta. Rakastamme Tampereen seudun järviä, erityisesti läheisintä Iidesjärveä, jonka rannoilta muun muassa tykkäämme seurata lintujen elämää. Ehkä suomalaisille joutsenet eivät ole mitään erityistä, mutta meidän mielestämme ne ovat todella upeita lintuja.
Milián Bernal haluaa elää turvallista ja monipuolista tamperelaiselämää nyt mutta myös tulevaisuudessa. Hän pärjää kaupungissa hyvin, vaikkei vielä pystykään kommunikoimaan suomeksi.
– Tampere ei ehkä ole maailman kaunein kaupunki, mutta täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja hienoja tapahtumia. Vaikka kaupunki on asukasluvultaan aika pieni, täällä voi elää hyvin urbaania elämää. Täältä ei tarvitse lähteä muualle täyttämään esimerkiksi kulttuuritarpeita. Kaikkea saa paikan päältä.
Katso video!
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Marko Annala: ”Ilahdun naurettavan isosti tosi pienistä asioista”
Teksti: Tiina Makkonen Kuvat: Tiina Makkonen
Marko Annala: ”Ilahdun naurettavan isosti tosi pienistä asioista”
Muusikko ja kirjailija Marko Annalan mielestä nykyisessä kotikaupungissa oli aluksi vain yksi huono puoli – eikä sekään häiritse enää 20 vuoden sulattelun jälkeen.
Marko Annala pyyhältää Tampereen Metsonkulman kahvilaan puolijuoksua.
– Kävin ostamassa lähikaupasta palohälyttimiin uudet paristot. Jäin tuulikaapissa suustani kiinni ikäihmisen kanssa, joka odotteli palvelutaksia. Minusta on selvästi tullut tamperelainen.
– Mie muutin ensimmäisen kerran tänne Lappeenrannasta vuonna 2004. Tykkäsin kaupungissa kaikesta muusta paitsi hitaudesta. Nyt olen omaksunut sitä jo niin paljon, ettei häiritse, vaikka joku jää tupeksimaan kaupan kassalle tai muuten vain juttelemaan leppoisasti. Saatan tehdä sitä itsekin.
”Nyt olen omaksunut sitä jo niin paljon, ettei häiritse, vaikka joku jää tupeksimaan kaupan kassalle tai muuten vain juttelemaan leppoisasti.”
Arki on täynnä vauhtia Annalan kolmilapsisessa taiteilijaperheessä, jossa “iltatähti” on vasta puolitoistavuotias. Aamuisin mies herää keittämään kahvia jo pari tuntia ennen nuorimmaista, jotta ehtii kirjoittaa. Päivät hän viettää lapsen kanssa, kun vaimo on opetustöissä. Omat menot ajoittuvat pääasiassa viikonlopuille, jolloin aika menee muun muassa keikkailuun ja treeneihin.
– Jos miulle jää arki-iltaisin omaa aikaa, tykkään tehdä palapelejä. Keskeneräinen työ on aina käärittävä syrjään, jotta esimerkiksi kissat eivät sotke sitä. Kun palapeli on valmis, rikon sen saman tien ja aloitan seuraavan.
Kolme asiaa, joista luovun:
- En ole koskaan omistanut autoa, eikä minulla ole edes ajokorttia. Tykkään liikkua jalan tai julkisilla.
- Teen tietoisia ruokailupäätöksiä itseni ja koko perheen puolesta. Suosin kasvisvaihtoehtoja lihan sijaan.
- En lentomatkaile lomailutarkoituksessa. Olemme keikkailleet muun muassa Japanissa viisi kertaa. Sinne on ollut pakko mennä lentäen.
Lätäköt kutsuvat
Marko Annalan rakkaimmat harrastukset olivat nuoruudessa musisointi ja kirjoittaminen. Harrastukset ovat pysyneet samoina, mutta molemmista on tullut myös ammatti. Romaaneja alkoi syntyä viime vuosikymmenellä, biisejä paljon aiemmin. Metallisista soundeistaan tunnettu Mokoma-yhtye perustettiin vuonna 1996. Annala on yhtyeen laulaja, kitaristi, biisien sanoittaja ja pääasiassa myös säveltäjä.
”Kun Tampere on marraskuussa ankeimmillaan, siellä on silloinkin kaunista.”
– Kun istun kotisohvalla, sylissä on aina kitara. Kirjat ja biisit voivat syntyä missä vain, kotipihalla tai kävelylenkillä. Miun suosikkikävelyreitti kulkee Näsinpuistosta Ranta-Tampellan kautta Tallipihalle ja takaisin Näsinpuiston kupeeseen. Kun Tampere on marraskuussa ankeimmillaan, siellä on silloinkin kaunista. Mie rakastan muun muassa sitä, miten keinovalot heijastuvat Näsijärven pinnasta.
Saimaan rannalla kasvaneena Annala nauttii veden läheisyydestä.
– Tampereella on upea sijainti kahden lätäkön välissä. Pyhäjärven rantakallioilla ovat löytyneet sanat moneen Mokoman biisiin.
Marko Annala kertoo viihtyvänsä parhaiten kaupungissa ja sen keskusta-alueella. Ratikalla ja nyssellä pääsee sinne, minne on tarvekin päästä. Arjen tähtihetki ei vaadi suurten unelmien toteutumista.
– Jotkut varmaan ajattelevat, että innostun naurettavankin isosti ihan pienistä asioista. Kun lähikauppaan on tullut uusi vegetuote, saatan hehkuttaa sitä viikon.
Marko Annala
Ammatti: Muusikko ja kirjailija
Perhe: Kolme lasta, vaimo Inga Magga ja kolme kissaa
Asuu: Tampereen läntisessä keskustassa
Ajankohtaista: Metalliyhtye Mokoman uusin albumi julkaistiin maaliskuussa. Myrsky on yhtyeen 12. pitkäsoitto. Annalan neljäs romaani on viimeistelyvaiheessa.
Lue myös: ”Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut” – Meksikolaisen Dalia Milián Bernalin tarina
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Julkaistu 08.04.2024
Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
Tampereen seudun monikulttuurisimmat kunnat ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia
Tampereen seudulla asuu selvästi vähemmän maahanmuuttajia kuin Turun tai Helsingin seudulla. Vuonna 2022 Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli noin 18 prosenttia ja Turun seudulla kymmenisen prosenttia. Tampereen seudulla vastaava luku oli seitsemän prosenttia.
Tampereen seudulla kolmen kärjessä ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia.
Yli neljä viidestä Tampereen kaupunkiseudulla asuvasta vieraskielisestä asui vuonna 2022 Tampereella.
Ulkomailta muutti Tampereen seudulle vuonna 2022 selvästi eniten väkeä Aasian maista. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuosiin verrattuna selvästi. Toiseksi suurin ryhmä olivat muista Euroopan maista tulleet.
Tampereen ja sen kehyskuntien väestöpyramidit näyttävät kotimaista kieltä ja vierasta kieltä puhuvien osalta hyvin erilaisilta. Vieraskieliset painottuvat seudulla 25–29-vuotiaiden ikäluokkiin. Iäkkäiden osuus on pieni.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Lue myös: Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Vastaa Tulevaisuuskyselyyn:
Miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Tampereen kaupunkiseudulla on käynnissä Väestöskenaariot ja asukkaat 2040 -hanke, jossa seutusuunnittelun asiantuntijat kartuttavat ymmärrystä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista sekä siitä, millainen seudun väestö voisi olla vuonna 2040.
Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jolla keräämme seudun asukkaiden näkemyksiä ja ymmärrystä arjesta ja tulevaisuuden elämäntavoista kaupunkiseudulla.
Pääset vastaamaan hankkeen nettisivuilta löytyvästä linkistä. Kysely on auki 10.5.2024 saakka.
The Tampere City Region is running a project called Population Scenarios and Residents 2040, in which urban planning experts are developing an understanding of the possible futures of the region and what the population of the region could look like in 2040.
We invite you to respond to the Future Survey, which collects the insights and understanding of residents about their daily lives and future lifestyles in the city region.
You can find the link to respond to the survey on the project website. The survey is open until 10.5.2024.
Seutupaneelin jäsenenä saat aina tiedon osallisuusmahdollisuuksista.
Liity vaikuttajien joukkoon: tampereenseutu.fi/seutu
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
Lue myös: Vehreä metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Julkaistu 08.04.2024
Kolumni: Metropolit, ottakaa oppia Mansesta
Kolumni: Metropolit, ottakaa oppia Mansesta
Perheessämme reissataan työn vuoksi paljon. Mitä enemmän ulkomaankokemuksia kertyy, sitä paremmalta paikalta Tampereen seutu tuntuu.
Sanokaa tätä keski-ikäisyydeksi, mutta olen vuosi vuodelta kiitollisempi Tampereen puhtaudesta. Harva dumppaa roskasäkin moottoritien varteen tai kakattaa taaperonsa yliopiston portaille. (Kyllä, olen todistanut jälkimmäistä Shanghaissa). Jätehuolto pelaa, ja ainakin kahdeksan kymmenestä manselaisesta heittää roskat roskiin.
Vaikka Tampereen keskusta kaipaa lisää viheralueita, elämme luonnon sylissä. Käydessäni Rauhaniemessä mietin usein, että uiskentelenpa tässä samalla avannossa, kun joku luistelee ohi, alle parin kilometrin päässä keskustasta.
Metropoleilla on ympäri vuorokauden auki olevat viinipuotinsa ja terassinsa. Meillä taas on mahdollisuus astua ulos kodeistamme joka päivä, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Joukkoliikenteessämme on vielä kehitettävää, mutta Tampere ympäryskuntineen on jo nyt varsin saavutettava. Sen muistaa, kun ramppaa Euroopan metroissa – tai yrittää päästä ihan vain junalla Turkuun.
Kolmas arvokas asia, jolle sokeudumme, on turvallisuus. Meille on itsestään selvää, että lapset kulkevat koulumatkat itse ja voivat harjoitella keskustassa asioimista alakouluiässä. Tampereella ja sen ympäristössä saa kasvaa omatoimiseksi, maailmaan luottavaisesti suhtautuvaksi ihmiseksi.
Kun lueskelen Facebook-ryhmien valituksia, joissa Tampereella haikaillaan Viistokadun perään, minun tekee mieli kiljua, että ymmärrättekö, miten hienossa kaupungissa elämme. Metropoleilla on ympäri vuorokauden auki olevat viinipuotinsa ja terassinsa. Meillä taas on mahdollisuus astua ulos kodeistamme joka päivä, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Suurin uhka eivät ole saasteet ja kidnappaukset, vaan se, että naapuri häiriintyy, kun rappukäytävässä kolistellaan.
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: Vehreä metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Lue myös: Kiertotalouden asialla
Julkaistu 08.04.2024
Koe ainakin nämä talviretkeilykohteet Pirkanmaalla
Koe ainakin nämä talviretkeilykohteet Pirkanmaalla
Talviretkeily voi olla haastavaa, mutta oikeilla välineillä ja hyvällä reitillä palkitsevaa. Retkipaikka suositteli 2030-lehdelle monenlaisiin retkiin sopivia talviretkeilykohteita Tampereen seudulta.
KINTULAMMI:
Soveltuu erityisesti lapsiperheille, sillä reiteillä on helppo kulkea.
Kintulammi on upea retkeily- ja luonnonsuojelualue Tampereella, Teisko–Aitolahti-alueella. Se on kaikille avoin luonto- ja retkikohde polkuineen, pitkospuineen, laavuineen ja selkeine suuntaviitoituksineen.
SIIKANEVA:
Tämä retkeilykohde sopii erityisen hyvin erämaafiiliksiä etsiville.
Ruovedellä sijaitseva Siikaneva on Pirkanmaan suurin yhtenäinen suoalue ja soidensuojelukohde. Siikaneva on erinomainen päiväretkikohde ja lumettomaan aikaan monipuolista luontoa ja voi ihailla pitkospuureiteillä. Talvella maastoa voi tarpoa lumikengillä.
SEITSEMINEN, Multiharju:
Tältä upealta alueelta löytyy monipuolisesti reittejä kaikenlaisille talviretkeilijöille.
Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla ja tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä. Puiston pinta-ala on 46 neliökilometriä. Monipuolinen retkikohde soveltuu hyvin päiväretkille ja pidemmillekin vaelluksille. Multiharjun aarnimetsässä voi tavata yli 400 vuotta vanhoja mäntyjä.
Retkipaikan vinkit mukavaan retkeilyyn
Helppokäyttöisillä lumikengillä kuljet polkujen ulkopuolellakin. Pakkaa mukaan hyvät eväät ja parasta mahdollista seuraa – omakin seura voi riittää.
Lisää vinkkejä retkeilyyn: retkipaikka.fi
Julkaistu 1.11.2023
Nauramiselle on oltava tilaa
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Tampereen seudulta, päivää: Nauramiselle on oltava tilaa
Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkö Merja Nordlingin hyvän olon resepti koostuu lähiluonnosta, yhteisöllisestä työympäristöstä ja liikunnasta. Tampere imaisi hänet Espoosta juurilleen ilmapiirin, kehittyvän kaupunkiseudun ja riäväkyläläisyyden yhdistelmällä.
Millaista sisältöä presidentti Niinistön toive suomalaisten liikkumisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä tuo työpäiviisi?
– Töissäni toive näkyy esimerkiksi kaupunkiseudun Seutuliike-ohjelman edistämisenä ja juttutuokioina työkavereiden kanssa. Työpaikan kiva ja avoin ilmapiiri ruokkii hyvinvointia. Tiukan työskentelyn lomassa on aina oltava tilaa yhdessä nauramiselle.
– Omasta liikkumisestani huolehdin työpäivinäni valitsemalla portaat hissin sijaan ja työskentelemällä pääasiassa seisten. Työmatkani kuljen joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Etätyöpäiväni aloitan pienellä aamulenkillä ja tauotan päivääni lyhyilläulkoiluhetkillä.
Millaisilla seudullisilla täkyillä liikkumista lisätään?
– Parhaillaan kaupunkiseudulla on starttaamassa yhteistyössä UKK-instituutin kanssa rakennettu tietopohjainen Seutuliike-ohjelma. Sen avulla tähdätään pysyviin muutoksiin eri-ikäisten ihmisten liikkumisessa. Hyvin hoidetut reitit ja liikuntapaikkojen saavutettavuus houkuttelevat liikkumaan. Olemmekin yhtenäistäneet kaupunkiseudun ulkoilureittejä ja pyöräilyverkkoa.
Millä houkuttimilla vähiten liikkuvat toisen asteen opiskelijat saadaan siirtämään tossua toisen eteen?
– Tärkeintä on nuorten näkemysten kuuleminen ja niiden sovittaminen oppilaitosten arkeen. Nuorten mukaan koulun sisäinen kulttuuri ja yhteisöllisyys vaikuttavat merkittävästi heidän liikunta-asenteisiinsa. Liikuntakipinän voi sytyttää koululta saatu kannustus omaehtoiseen liikkumiseen koulupäivän ohessa sekä koulun maksuttomien kunto- ja liikuntasalien käyttömahdollisuus. Innostus voi viritä myös nuorten vertaisohjaamien liikuntaryhmien tai pieniä palkintoja sisältävien liikuntahaasteiden myötä.
Mikä veti sinut 12 Espoon vuoden jälkeen takaisin Tampereelle?
– Koti ja lähipiiri. Tamperelaisuus on tärkeä osa identiteettiäni, paluu juurilleni oli hyvin luontevaa. Pidän Tampereen astetta rennomman ilmapiirin sekä uusiutuvan kaupunkikuvan ja -seudun yhdistelmästä. Siihen sekoittuva ripaus Riäväkylän henkeä tekee Tampereesta omalaatuisen, erottuvan ja vetovoimaisen. Poissaolovuosieni aikana lisääntynyt kaupunkiseudullisuus toimivine joukkoliikenteineen oli minulle iloinen yllätys.
Millaisesta liikkumisesta ammennat oman hyvän olosi?
– Olen sisimmältäni melko lailla metsäläinen. Voin hyvin, kun ympärilläni on raikasta ilmaa, luontoa ja vihreää. Lenkkeilen metsäreiteillä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla.
Julkaistu 31.10.2023
Lue myös: Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön