2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Teksti: Tiina Makkonen
2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Lämpimät kiitoksemme sinulle, joka olet seurannut työtämme kestävän ja toimivan arjen puolesta tämän lehden kautta. Vaikka 2030-lehti jää nyt historiaan, työmme jatkuu kohti samoja tulevaisuuden tavoitteita. Tavataan jatkossa muilla kanavilla!
Vuosi 2030 on pian täällä. Silloin meitä Tampereen kaupunkiseudulla asujia on jo 440 000 asukasta, ja seudun kasvu jatkuu. Kansainvälistymme lisää, mutta myös ikäännymme. Houkuttelemme nuoria aikuisia uusilla työpaikoilla, kestävällä liikkumisella ja sinivihreällä kaupunkiympäristöllä. Päätöksenteossa näkyy yhä useammin luonnon monimuotoisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Kuntarajaton kaupunkiseutu, Tampere naapurikuntineen, kasvaa Vehreän metropolin hengessä. Seudun asukkaat otamme jatkossa yhä enemmän mukaan yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun.
tampereenseutu.fi
Vuonna 2030 myymämme energia on hiilineutraalia. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on mahdollista. Sen lisäksi olemme päättäneet pyrkiä vieläkin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen: olemme hiilinegatiivisia vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämpö on ainoa tulevaisuudessa hiilinegatiivinen lämmitysmuoto tiheästi asutuissa ja kehittyvissä kaupungeissa, kuten Tampereella. Olemalla asiakkaamme olet mukana tässä muutoksessa. Pysäytämme ilmastonmuutoksen yhdessä asiakkaidemme kanssa.
tampereenenergia.fi/hiilineutraali-tampere
Tampereen Vesi jatkaa osakeyhtiönä kohti vuotta 2030. Huolehdimme jatkossakin vastuullisesti vedenhankinnasta ja -jakelusta Tampereella ja Pirkkalassa. Puhdistamme jätevedet tehokkaasti vuoteen 2025 saakka, kunnes Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo aloittaa varsinaisen toimintansa ja ottaa vastuun kaupunkiseudun jätevesien käsittelystä. Kaupungin kasvaessa rakennamme suunnitelmallisesti vesi- ja viemäriverkostoa, jotta vedenkäyttäjät saavat koteihinsa turvallista hanavettä toimintavarmasti ympäri vuorokauden ja jätevedet saadaan johdettua puhdistamolle.
tampereenvesi.fi
Vuonna 2030 olemme siirtyneet kiertotalouteen. Seutumme asukkaat ovat entistä tiedostavampia kuluttajia – tuotteilla on pitkä käyttöikä, niitä arvostetaan, jaetaan ja huolletaan. Jätettä syntyy vain vähän ja asukkaat lajittelevat innokkaasti kaikki raaka-aineet kiertoon. Jätteiden kierrätysaste lähenee 65 prosenttia ja lopusta jätteestä tehdään paikallista energiaa. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasulla, jota tuotamme seudun biojätteistä. Voimalaitoksissa hiilidioksidin talteenotto on arkipäivää ja iso askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta.
pjhoy.fi/tutustu
Vuonna 2030 tarjoamme kokonaisvaltaisia, järkeviä ja ympäristötietoisia liikkumisen palveluita. Autot käyttävät yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja pysäköintipaikat siirtyvät maan päältä maanalaisiin luoliin jättäen tilaa vehreälle kaupunkikeskustalle. Ihmiset pysäköivät fiksusti ja välttävät turhaa autolla liikkumista. Tampereen keskusta on entistäkin saavutettavampi autolla maanalaisten yhteyksien vuoksi. Ydinkeskustassa liikutaan pääsääntöisesti jalan ja kevyttä liikennettä käyttäen, liityntäpysäköinti on vakiintunut toimintatavaksi.
Laskurit neuvovat oikeisiin valintoihin
Laskurit neuvovat oikeisiin valintoihin
Tampereen Energia Sähköverkko ottaa kesän aikana käyttöön laskurit, joiden avulla asiakas voi itse selvittää, minkälaiset aurinkopaneelit tai sähköautonlaturi sopivat omaan sähkönkäyttöpaikkaan.
Asiakas syöttää palveluun haluamansa aurinkopaneelit tai laturin, minkä jälkeen laskuri hakee asiakkaan kulutustiedot ja suosittelee niiden perusteella sopivimmat ratkaisut. Laskuri kertoo myös, jos käyttöpaikan tai sähköliittymän pääsulaketta pitää auton latausta varten suurentaa tai jakeluverkkoa vahvistaa aurinkopaneeleiden käyttöön sopivaksi.
– Laskurit tulevat todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi hiljan uhanneen sähköpulan aikana mieltä kysyttiin paljon aurinkopaneeleista, Tampereen Energia Sähköverkon toimitusjohtaja Petri Sihvo kertoo.
Laskurit on aluksi suunnattu ennen muuta omakotiasujien käyttöön, mutta tavoitteena on, että ne palvelevat tulevaisuudessa myös taloyhtiöitä.
Palvelu ilmestyy syksyyn 2024 mennessä Tampereen Energia Sähköverkon verkkosivuille.
Lue myös: Suunnitteletko uusia sähköautojen latausasemien tai aurinkovoimalan hankintaa?
Lue myös: Hyvästit ilmalinjoille
Julkaistu 08.04.2024
Hyvästit ilmalinjoille
Teksti ja kuvat: Tiina Makkonen
Hyvästit ilmalinjoille
Kesäkauden loppuun mennessä kaikki Länsi-Tampereen suurjännitelinjat kulkevat maan alla. Viimeiset ilmajohtoja kannattelevat pylväät puretaan talvella 2024–2025.
Vaasantien varteen kaivetaan kesän 2024 aikana kaapelinveto- ja jatkosmonttuja, jotka vaihtavat paikkaa sitä mukaa, kuin alumiinisen maakaapelin vetäminen edistyy.
Suurjännitelinja siirretään maan alle Tampereen uusien kaavoitustarpeiden vuoksi. Nykyisten ilmalinjojen purkaminen vapauttaa tilaa muun muassa uusille ratikkakiskoille, kaduille ja rakennuksille.
– Maisema muuttuu paljon, kun ilmalinjojen suuret pylväät saadaan pois. Tänä talvena poistettiin Lamminpää–Myllypuro-linjan vanhoja pylväitä. Maakaapelointi tehtiin siellä jo edellisenä kesänä, Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n projektipäällikkö Timo Hakkarainen kertoo.
Sähkölinjojen uusimisen yhteydessä pystytään huomioimaan entistä paremmin luontoarvot. Suunnittelutiimin tiimipäällikkö Anssi Salonen kertoo, että uusi maan alla kulkeva Lamminpää–Myllypuro-linja tehtiin mukaillen katuverkostoa, jotta uusi kaapeliyhteys saatiin siirrettyä Natura-alueen ulkopuolelle. Entinen ilmajohtolinja kulki osin suojeltavan alueen puolella. Tämän kesän työt tehdään tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella ja maakaapeliyhteydet mukailevat poistuvan ilmalinjan reittiä.
Ilmajohtoverkon pylväät poistetaan maakaapeloinnin jälkeisenä talvena. Routainen maa kestää paremmin raskaiden koneiden painoa, eikä purkamisesta jää jälkiä maastoon. Kun maa on sulanut, betoniperustukset murskataan 70–80 sentin syvyyteen ja maanpinnat maisemoidaan ympäristön mukaan. Käytöstä poistuvat pylväät kierrätetään.
Kaapelointitarpeet täytetty
Kun Pölkkylänniemi–Lielahti–Lamminpää-linjan maakaapelointi saadaan valmiiksi, ovat kaikki Rautaharkon sähköaseman ja Tampereen länsirajan väliset suurjännitelinjat siirtyneet maan alle. Uusille kaapeloinneille ei näillä näkymin ole tarvetta. 110 kV:n sähkölinjat väleillä Kangasala–Rautaharkko, Kangasala–Hervanta–Rautaharkko, Kangasala–Alasjärvi–Kaleva, Kangasala–Nurmi ja Teisko–Valkeejärvi säilyvät toistaiseksi ilmalinjoina.
Uusien maakaapelien elinikä on aikakin 50 vuotta.
– Minun arvaukseni on, että teknisen käyttöiän puolesta uudet työt tulevat eteen noin 70 vuoden kuluttua. Ilmassa kulkevat suurjännitelinjat olivat hyvin käyttövarmoja, mutta vaativat enemmän kunnossapitoa kuin kaapeliyhteydet. Kaapeloimalla mahdollisestaan myös kaupunkikehitys ja vihreä siirtymä, Hakkarainen sanoo.
110 kilovoltin suurjännitelinjat kuljettavat sähköä valtakunnallisesta kantaverkosta alueen sähköasemien välillä.
Maakaapelointi on osa vihreää siirtymää
Sähköverkoston maakaapeloinnista on monenlaista hyötyä.
- Verkon siirtäminen maan alle varmistaa sen, että sähkönsiirto toimii varmasti ja laadukkaasti ja sähkönjakelu sujuu häiriöttömästi vaikeissakin sääoloissa.
- lmajohtoyhteyden korvaaminen maakaapelilla vapauttaa maa-alueita muuhun käyttöön.
- Asumisympäristöt ja virkistysalueet muuttuvat viihtyisämmiksi, kun ilmajohdot poistuvat näköpiiristä.
- Kaapelointireitit ohjataan pois Natura-alueilta, mikä turvaa luonnon eliöyhteisöjen selviytymistä näillä alueilla.
Suunnitteletko uusia sähköautojen latausasemien tai aurinkovoimalan hankintaa?
Suunnitteletko uusia sähköautojen latausasemien tai aurinkovoimalan hankintaa?
Sähköautojen latausasemien tai oman aurinkovoimalan hankkiminen on taloyhtiölle tai yritykselle iso asia, joka kannattaa tehdä huolella suunnittelusta lähtien. Tampereen Energian SmartNRG-ratkaisujen avulla saat uudet toiminnot käyttöösi avaimet käteen -periaatteella.
Sähköautojen latausasemat
Sähköauton latausasemien hankinnassa kaikki alkaa taloyhtiön sisällä asukkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoituksella. Asukkaiden tarve- ja ajokäyttäytymiserot voivat vaikuttaa ja antaa suuntaa siihen, kuinka paljon laitteita tarvitaan ja mikä on sopiva latausteho.
Kun taloyhtiö on kartoittanut tarpeensa, vaivaton tapa hankkia sähköautojen latausasemat on ottaa käyttöön Tampereen Energian SmartNRG Lataus.
Ensimmäiseksi kannattaa tilata sähköyhtiöltä sähköautojen latausta varten tehtävä sähköistyksen kartoitus, jossa selvitetään yhtiön sähköjärjestelmän nykytila. Kartoitus antaa arvokasta tietoa latausasemista ja suuntaviivoja oman latausratkaisun valintaan. Kartoituksen jälkeen on helppo tilata oikeanlainen latausjärjestelmä, jotta asennus, käyttöönotto ja ylläpito sujuvat ongelmitta.
Energiayhtiö hoitaa kaiken suunnittelusta asennukseen ja käytön laskutukseen. Latausasemien hankinnan saa siis aidosti avaimet käteen -toimituksena. Jos tarvitaan muutostöitä kiinteistön sähköjärjestelmiin ja infraan, saa nekin hoidettua samasta paikasta.
Tietoa SmartNRG Latauksesta ja tilauslomake kartoitusta varten löydät Tampereen Energian verkkosivuilta.
Aurinkovoimalat
Sähköntuotanto omilla aurinkopaneeleilla on päästötöntä ja edullista. Se on myös mahdollisimman helppoa, kun hankit Tampereen Energialta käyttövalmiin SmartNRG Aurinkovoimalan. Alan ammattilaiset hoitavat aurinkovoimalan toteutuksen alkukartoituksesta lähtien.
Palveluun kuuluu monipuolinen alkukartoitus, jonka perusteella saat tarjouksen sopivimmasta vaihtoehdosta. Tarjous sisältää suunnitelman ja tarvittavat tiedot lupien hakemiseen. Mahdollisen energiatuen hakeminen kannattaa hoitaa myös tässä vaiheessa.
Kun kaikki luvat ovat kunnossa, Tampereen Energian ammattilaiset rakentavat aurinkovoimalan avaimet käteen -periaatteella. Energiayhtiö huolehtii myös käyttöönottotarkastuksesta ja kytkemisluvasta jakeluverkkoyhtiöltä.
Lue myös: Laskurit neuvovat oikeisiin valintoihin
Lue myös: Auto parkkiin ja loppumatka julkisilla
Kolumni: Metropolit, ottakaa oppia Mansesta
Kolumni: Metropolit, ottakaa oppia Mansesta
Perheessämme reissataan työn vuoksi paljon. Mitä enemmän ulkomaankokemuksia kertyy, sitä paremmalta paikalta Tampereen seutu tuntuu.
Sanokaa tätä keski-ikäisyydeksi, mutta olen vuosi vuodelta kiitollisempi Tampereen puhtaudesta. Harva dumppaa roskasäkin moottoritien varteen tai kakattaa taaperonsa yliopiston portaille. (Kyllä, olen todistanut jälkimmäistä Shanghaissa). Jätehuolto pelaa, ja ainakin kahdeksan kymmenestä manselaisesta heittää roskat roskiin.
Vaikka Tampereen keskusta kaipaa lisää viheralueita, elämme luonnon sylissä. Käydessäni Rauhaniemessä mietin usein, että uiskentelenpa tässä samalla avannossa, kun joku luistelee ohi, alle parin kilometrin päässä keskustasta.
Metropoleilla on ympäri vuorokauden auki olevat viinipuotinsa ja terassinsa. Meillä taas on mahdollisuus astua ulos kodeistamme joka päivä, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Joukkoliikenteessämme on vielä kehitettävää, mutta Tampere ympäryskuntineen on jo nyt varsin saavutettava. Sen muistaa, kun ramppaa Euroopan metroissa – tai yrittää päästä ihan vain junalla Turkuun.
Kolmas arvokas asia, jolle sokeudumme, on turvallisuus. Meille on itsestään selvää, että lapset kulkevat koulumatkat itse ja voivat harjoitella keskustassa asioimista alakouluiässä. Tampereella ja sen ympäristössä saa kasvaa omatoimiseksi, maailmaan luottavaisesti suhtautuvaksi ihmiseksi.
Kun lueskelen Facebook-ryhmien valituksia, joissa Tampereella haikaillaan Viistokadun perään, minun tekee mieli kiljua, että ymmärrättekö, miten hienossa kaupungissa elämme. Metropoleilla on ympäri vuorokauden auki olevat viinipuotinsa ja terassinsa. Meillä taas on mahdollisuus astua ulos kodeistamme joka päivä, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Suurin uhka eivät ole saasteet ja kidnappaukset, vaan se, että naapuri häiriintyy, kun rappukäytävässä kolistellaan.
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: Vehreä metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi
Lue myös: Kiertotalouden asialla
Julkaistu 08.04.2024
Lukijakysymys: Mikä rakentuu Naistenlahti 3 -voimalaitoksen kylkeen?
Mikä rakentuu Naistenlahti 3 -voimalaitoksen kylkeen?
Tampereen Energia rakentaa Naistenlahti 3 -voimalaitostontin pohjoispäähän uuden lämmöntalteenottolaitoksen. Tulevassa laitosrakennuksessa voimalaitoksen savukaasu- ja jäähdytetään entisestään. Näin saatava lämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen lämpöpumpputekniikalla. Voimalaitoksen hyötysuhde paranee investoinnin ansiosta merkittävästi.
Parhaillaan maisema muuttuu Poijukadun ympäristössä koko ajan, kun työmaalla nousee uuden rakennuksen betonirunko.
Energian tehokas hyödyntäminen on myös sen vastuullista käyttämistä.
Julkaistu 31.10.
Piikahaan lampailla oli viime kesänä tärkeä työ
Piikahaan lampailla oli viime kesänä tärkeä työ
Viime kesänä Tampereen Energia toimi ensi kertaa yrityskummina lammaslaitumelle, jonka Tampereen Infra toteutti Raholan kaupunginosaan, Piikahakaan. Raholaan rakennettiin kesällä uusi lammaslaidun, jossa laidunsi 10 Mouhijärveltä tuotua lammasta ennallistamassa vanhoja Raholan kartanon maita. Lampaita oli kolmea eri rotua.
Elävä lammaslaidun tähtää perinnemaisemalle ominaisen lajiston säilyttämiseen ja palauttamiseen. Laiduntavat lampaat tekevät arvokasta työtä. Perinnemaisemat ovat runsaslajisia elinympäristöjä, joissa viihtyvät monenlaiset hyönteiset ja kasvit. Maatalouden kehitys ja sen tuomat muutokset ovat ajaneet perinnemaisemia ahtaalle jo vuosikymmeniä. Piikahaan lammaslaitumella on ollut vaikutusta ekosysteemin muuttumiseen ja monimuotoistumiseen kesän aikana.
Julkaistu 31.10.
Kolumni: Ei vastahankaa, vaan myötävoimaa
Kolumni: Ei vastahankaa, vaan myötävoimaa
Asensimme viime kesänä parvekkeellemme aurinkopaneelit. Tuntui helpottavalta tietää, että saisimme pestyä koneellisen pyykkiä, jos edessä olisi energiakriisi sähkökatkoineen. Miniaurinkovoimalan pyörittäminen oli myös mielenkiintoista, sillä sen mittareista pystyy seuraamaan tarkasti voimalan energiamäärää ja kulutusta. Iltapäivälehtikin kiinnostui paneeleistamme ja teki niistä jutun.
Aurinkovoimalamme maksoi saman verran kuin viimeisiään vetelevä bensakäyttöinen auto, jonka polttoaine- ja huoltokuluja en uskalla laskea.
Samoja summia käytetään surutta myös matkusteluun ja uusiutumatonta energiaa kuluttaviin, päästöjä tuottaviin vempeleisiin. Tästä huolimatta saimme tsemppiviestien lisäksi ilkkumista.
Panitte kolme tonnia noihin vehkeisiin, idiootit!
Panitte kolme tonnia noihin vehkeisiin, idiootit! Mietin, että tältä varmaan tuntui 1970-luvun alussa niistä, jotka käyttivät turvavöitä, vaikka se ei ollut pakollista.
Yle Areenasta löytyy arkistovideo, jossa autoilija tyrmää turvavyöt ”humpuukina”. Uusiutuvaan energiaan satsaamiselle naureskelu tuntuu varmasti yhtä hullulta tulevaisuudessa.
Pienen aurinkovoimalamme lisäksi iloitsen siitä, että kotikaupungissani ollaan energia-asioissa etukenossa. Tampereen Energia satsaa entistä enemmän puhtaaseen energiaan. Yhtiö muun muassa uusii koko sähkömittarikantansa. Pian muissakin kodeissa voidaan seurata sähkönkulutusta tarkasti. Tiedon avulla esimerkiksi pyykkien pesun voi ajoittaa fiksusti.
Kun kyse on ympäristön ja tulevaisuuden kaltaisista asioista, suosittelen suhtautumaan innovaatioihin uteliaasti. Harjoittamaan vastahangan sijaan myötävoimaa, edes joskus.
Totuttuja ajatuksiaan kannattaa kyseenalaistaa. Miksi on naurettavaa sijoittaa kolme tuhatta euroa aurinkopaneeleihin, mutta sama summa autonrämään on järkivalinta?
Vanhan auton turvavyötkin olivat aikoinaan jotain uutta ja epäilyttävää.
Kuinkas sitten kävikään?
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: Fiksun energian aika
Julkaistu 31.10.2023
Pääkirjoitus: Lämmitämme koteja, emme ilmastoa
Lämmitämme koteja, emme ilmastoa
Energiayhtiönä olemme tottuneet olemaan läsnä asiakkaidemme työmailla, autotalleissa ja pyykkituvissa. Lämpöä ja sähköä tarvitaan elämän joka käänteessä joka päivä, eivätkä siihen perusasiaan vaikuta suhdanteet. Lämmön ja valon tuoja otetaan ilolla vastaan.
Tällä hetkellä tulevaisuudennäkymien edessä on varjoja: korot ovat nousseet ja asuinrakentaminen hiipunut. Energian hinta ei ole palannut Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle. Talvi on alkamassa ja energiaa kuluu runsaasti niin valaisuun kuin lämmittämiseenkin.
Työskentelemme, jotta lämpöä riittää joka päivä ympäri vuoden.
Tampereen Energia on Tampereen lämmittämisen luottopakki tässäkin tilanteessa. Työskentelemme, jotta lämpöä riittää joka päivä ympäri vuoden.
Samaan aikaan katsomme kauas, sillä tavoitteenamme on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen yhdessä asiakkaidemme kanssa. Siinä työssä on tärkeää säästää sekä polttoaineita että energiaa. Kiertotalouden periaatteita noudattamalla emme kuluta maapallon varoja hukkaan. Emme lämmitä ilmastoa, vaan koteja.
Viime talvena energiansäästö onnistui Suomessa ja Tampereella hienosti, eikä pelättyihin sähköpulatilanteisiin jouduttu. Vaikka tätä kirjoittaessani Olkiluoto 3 -voimalaitos on toiminnassa ja tuulivoiman määrä Suomessa on lisääntynyt, energiansäästö on edelleen ajankohtaista. Se on aina järkevää ja ajankohtaista. Se on tapamme säästää luonnonvaroja pitkälle tulevaisuuteen.
Jussi Laitinen
toimitusjohtaja, Tampereen Energia
Lue myös: Fiksun energian aika
Julkaistu 31.10.2023
Fiksun energian aika
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Tavoitteena hiilineutraalimpi Tampere
Tampereen Energian lähiajan konkreettisiin uudistuksiin kuuluu koko sähkömittarikannan uusiminen. Konsernin tavoitteena on tehdä Tampereesta hiilineutraali yhdessä asiakkaidensa kanssa.
Asentaja Toni Rannan urakka kerrostalon kellarin sähköpääkeskuksessa Tampereen Her- vannassa etenee rivakasti. Jokaisen asunnon vanhan sähkömittarin tilalle on hetken kuluttua vaihdettu uusi laite.
– Sähköt ylhäällä kussakin asunnossa ovat poikki vain muutaman minuutin. Olemme tiedottaneet asiasta taloyhtiössä hyvissä ajoin. Tämän taloyhtiön asukkaat voivat halutessaan ottaa yhteyttä suoraan minuun ja valita hyvinkin tarkasti, minä ajankohtana juuri heidän mittarinsa vaihdetaan, Toni Ranta kertoo työn lomassa.
Hänen mukaansa hervantalaistalon edelliset, vuosituhannen alkupuolella käyttöön otetut mittarit ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Vastaavanlainen uudistus on pian edessä Tampereen alueen kaikissa kodeissa ja kiinteistöissä.
– Uuden sukupolven mittareita asennetaan jo nyt uudiskohteisiin ja niiden vanhojen mittareiden tilalle, joissa ilmenee ongelmia. Varsinainen uusimisprojekti käynnistyy vuodenvaihteessa ja kestää nelisen vuotta. Työ on iso, sillä vaihdettavana on noin 131 000 mittaria, Tampereen Energia Sähköverkon toimitusjohtaja Petri Sihvo kertoo.
Asiakas pystyy seuraamaan kulutustaan tarkemmin
Tulevien mittareiden ansiosta asiakkaiden sähkönkulutus-tiedot päivittyvät Sähkis-palveluun enintään kuuden tunnin välein. Näin asiakas pystyy nopeasti seuraamaan, mitä vaikutusta esimerkiksi omilla säästötoimilla on kulutukseen.
– Uusista mittareista tietoa saadaan neljännestunneittain, kun aiemmin käyttöä oli mahdollista seurata tarkimmillaan tuntitasolla. Monet asiakkaamme ovat viime aikoina siirtyneet vaihtuvahintaiseen pörssisähköön ja ovat sen vuoksi kiinnostuneita yksityiskohtaisesta kulutusdatasta, Petri Sihvo sanoo.
Lisäksi uudet mittarit voidaan lukea sekä kytkeä päälle ja pois etäyhteydessä ilman asentajan käyntiä. Petri Sihvon mukaan lähitulevaisuudessa mittareiden dataa lienee myös mahdollista hyödyntää kotien omissa automaatiojärjestelmissä.
– Maailma ja arki sähköistyvät juuri nyt kovaa vauhtia. Hyvin moni kuluttaja Tampereen seudullakin miettii parhaillaan öljylämmityksestä luopumista tai sähköautoon vaihtamista. Mittareiden toimintavarmuus ja 15 minuutin välein päivittyvä tieto on siksi yhä tärkeämpää, Petri Sihvo toteaa.
Asukkaiden ei tarvitse itse olla aktiivisia oman kodin mittarin vaihtamisessa. Työt etenevät alueittain, ja kotitalouksia tiedotetaan lähestyvästä vaihdostyöstä. Käyntiin voi valmistautua sen verran, että varmistaa asentajalle esteettömän reitin kodin sähkökeskukseen.
– Sähkömittarin ja -taulun edustahan on muutenkin hyvä pitää aina vapaana. Ja halutessaan voi kaikkein herkimmät elektroniset laitteet panna vaihtopäivänä pois päältä, vaikka isoja virtapiikkejä ei työstä aiheudukaan, Toni Ranta mainitsee.
Uusi nimi ja ilme
Eräs konsernin viime aikojen näkyvistä uudistuksista on ollut nimenmuutos Tampereen Energiaksi. Samaan aikaan vaihtuivat logo ja koko visuaalinen ilme.
– Sähkölaitos-nimi ei enää vastannut toimintaamme. Uusi nimi kuvaa paremmin toimintaamme kokonaisvaltaisena energiakumppanina. Asiakkainamme kaikki tamperelaiset ovat pysäyttämässä ilmastonmuutosta, keinot meillä jo on, brand manager Hanna Jokinen sanoo.
Tampereen Energian uusi värimaailma kuvaa lämpöä ja kaupungin punatiilisiä maamerkkejä. Slogan ”myötävoimaa” puolestaan kuvaa positiivista muutosta ja siirtymää puhtaisiin energiaratkaisuihin.
Logon tyylitellyn t-kirjaimen kolme sakaraa symboloivat konsernin kolmea tärkeää verkkoa, eli kaukolämpöä, -jäähdytystä ja sähköä. Uusi ilme on jo tullut monille tutuiksi paitsi viimeisimmän sähkölaskun nurkasta myös Tampereen Energian verkkosivuilta ja katumainoskampanjasta.
– Palaute on ollut positiivista. Ihmiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita myötävoimasta, Jokinen kertoo.
Hiilineutraalista hiilinegatiiviseen
Tampereen Energian tavoitteena on, että energiantuotanto on hiilineutraalia vuonna 2030 ja hiilinegatiivisuuteen päästään vuoteen 2040 mennessä.
Yhtiön myymästä sähköstä se tuottaa noin 30 %, kun taas kaiken Tampereella tarvittavan lämmön tekee itse. Tamperelainen lämpöjärjestelmä on yhdistelmä energia-alan parhaita käytänteitä, luotettavia ratkaisuja ja uudenlaista älykästä teknologiaa.
Älykkäitä ratkaisuja
Tampereen Energian Smart NRG -konsepti yhdistää uudella tavalla lämmön, jäähdytyksen ja älykkään lämmönsäädön parhaat puolet.
– Kuluttajalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea huolettomuutta. Me olemme valinneet valmiiksi hänen puolestaan tämän hetken parhaat teknologiat. Kuluttajan itsensä ei tarvitse murehtia energia-asioitaan tai niiden vastuullisuutta yhtään enempää kuin hän itse haluaa, myyntiryhmän päällikkö Paavo Pietikäinen kertoo. Täysin hiilineutraalia Smart NRG -ratkaisua on suunniteltu esimerkiksi uudelle Hiedanrannan alueelle.
Katso video: 2030-gallup: Kuinka tarkkaan seuraat sähkönkulutustasi?
Lue myös: Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Julkaistu 25.10.2023