Kohti seudun yhteistä hyvää
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
Kohti seudun yhteistä hyvää
Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.
Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.
Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.
– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.
Ympäristön ehdoilla
Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.
Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.
Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.
– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa. Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi
Yhdessä enemmän ja paremmin
Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.
– Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.
Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.
– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.
Aina vaiheessa
Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.
– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.
Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja
Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.
Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:
- kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
- keskustojen ja keskuksien kehittäminen
- asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen
- elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen
- kestävän liikkumisen lisääminen
- palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen
- vetovoimaisen vehreyden lisääminen
- energiamurroksen huomioiminen
Tutustu tilastoihin täältä: Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Meksikolainen Dalia Milián Bernal on ihastunut suomalaiseen kotikaupunkiinsa ja toivoo, että Tampere säilyttää parhaat puolensa myös tulevaisuudessa.
Kun Dalia Milián Bernal muutti Tampereelle miehensä ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa, oli Suomessa pimeää ja kylmää. Elettiin tammikuun loppua vuonna 2017. Tampere tervehti Meksikosta tulijoita 15 asteen pakkasilla.
– Se oli vähän pelottavaa. Tuli mieleen, miten ihmeessä selviämme tällaisissa oloissa, nainen muistelee.
– Olimme asuneet saksalaisen mieheni kanssa muutaman vuoden kotimaassani. Meillä oli Meksikossa oikein hyvä olla, mutta kun lapsi ilmoitti tulostaan, halusimme hänelle turvallisempaa elämää. Mieheni haki työtä Tampereen Hervannasta ja sai paikan. Sen turvin päätimme lähteä Suomeen.
Yhtenä kauniina talvipäivänä perhe päätti lähteä kävelylle Särkänniemen suuntaan. Milián Bernal näki ensimmäisen kerran, kuinka järven jäällä kävelevät ihmiset loivat väripilkkuja valkoiseen maisemaan. Se näytti taianomaiselta.
– Tajusin, miten hienoja asioita täällä pääsee kokemaan, ja ihastuin kaupunkiin.
Kaikkea ei tarvitse uudistaa
Tampere on ottanut korkeasti koulutetun pariskunnan erinomaisesti vastaan. Milián Bernalin tutkimushaaveet lähtivät toteutumaan jo ensimmäisenä vuonna. Työpaikka löytyi nopeasti Hervannan kampukselta. Nykyään hän muun muassa toimii projektipäällikkönä kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä ja opettaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa vastuullisesta arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua ja suunnittelun teorioita.
Perhe on saanut seitsemässä vuodessa Tampereelta paljon ystäviä, ja koti ympäristöineen tuntuu jo omalta. Hyvät pyöräilymahdollisuudet ovat luksusta Meksikossa asumisen jälkeen. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa. Kolme vuotta sitten Milián Bernal osti miehensä kanssa vanhan paritalon Nekalasta. Remontti etenee pikkuhiljaa kiireisen arjen keskellä.
Hän katselee kaupunkia ja sen ympäristöä alan tutkijan silmin.
– Tunnen asioita ruohonjuuritasolta, sillä olen tutkinut muun muassa kaupunkisuunnitteluun liittyvää kansalaisaktivismia. Ilman kansalaisten aktiivista osallistumista esimerkiksi Eteläpuiston suunnitteluun olisi alue nyt muuttumassa aivan toiseen suuntaan. Aktiiviset kansalaiset tuovat paljon tietämystä, jota kannattaa käyttää hyväksi päätöksenteossa.
– Tampere haluaa näyttäytyä isona ja edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään koko ajan jotain uutta. Itse katselen kaupunkia vähän toisesta näkökulmasta. Tampereen vahvuuksia ovat mielestäni ennen muuta järvet ja puut. Kaupungissa saisi olla enemmän Iidesjärven tapaisia paikkoja, joiden annetaan olla luonnontilaisia. Tulen kaupungista, josta luonto on hävinnyt kokonaan. On tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Pieni elää urbaanisti
Dalia Milián Bernal on kotoisin Querétarosta, joka on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki noin 200 kilometriä Mexico Citystä pohjoiseen. Alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Puhtaasta juomavedestä on puutetta.
– Täällä voimme nauttia raikkaan veden runsaudesta. Rakastamme Tampereen seudun järviä, erityisesti läheisintä Iidesjärveä, jonka rannoilta muun muassa tykkäämme seurata lintujen elämää. Ehkä suomalaisille joutsenet eivät ole mitään erityistä, mutta meidän mielestämme ne ovat todella upeita lintuja.
Milián Bernal haluaa elää turvallista ja monipuolista tamperelaiselämää nyt mutta myös tulevaisuudessa. Hän pärjää kaupungissa hyvin, vaikkei vielä pystykään kommunikoimaan suomeksi.
– Tampere ei ehkä ole maailman kaunein kaupunki, mutta täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja hienoja tapahtumia. Vaikka kaupunki on asukasluvultaan aika pieni, täällä voi elää hyvin urbaania elämää. Täältä ei tarvitse lähteä muualle täyttämään esimerkiksi kulttuuritarpeita. Kaikkea saa paikan päältä.
Katso video!
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Nauramiselle on oltava tilaa
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Tampereen seudulta, päivää: Nauramiselle on oltava tilaa
Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkö Merja Nordlingin hyvän olon resepti koostuu lähiluonnosta, yhteisöllisestä työympäristöstä ja liikunnasta. Tampere imaisi hänet Espoosta juurilleen ilmapiirin, kehittyvän kaupunkiseudun ja riäväkyläläisyyden yhdistelmällä.
Millaista sisältöä presidentti Niinistön toive suomalaisten liikkumisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä tuo työpäiviisi?
– Töissäni toive näkyy esimerkiksi kaupunkiseudun Seutuliike-ohjelman edistämisenä ja juttutuokioina työkavereiden kanssa. Työpaikan kiva ja avoin ilmapiiri ruokkii hyvinvointia. Tiukan työskentelyn lomassa on aina oltava tilaa yhdessä nauramiselle.
– Omasta liikkumisestani huolehdin työpäivinäni valitsemalla portaat hissin sijaan ja työskentelemällä pääasiassa seisten. Työmatkani kuljen joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Etätyöpäiväni aloitan pienellä aamulenkillä ja tauotan päivääni lyhyilläulkoiluhetkillä.
Millaisilla seudullisilla täkyillä liikkumista lisätään?
– Parhaillaan kaupunkiseudulla on starttaamassa yhteistyössä UKK-instituutin kanssa rakennettu tietopohjainen Seutuliike-ohjelma. Sen avulla tähdätään pysyviin muutoksiin eri-ikäisten ihmisten liikkumisessa. Hyvin hoidetut reitit ja liikuntapaikkojen saavutettavuus houkuttelevat liikkumaan. Olemmekin yhtenäistäneet kaupunkiseudun ulkoilureittejä ja pyöräilyverkkoa.
Millä houkuttimilla vähiten liikkuvat toisen asteen opiskelijat saadaan siirtämään tossua toisen eteen?
– Tärkeintä on nuorten näkemysten kuuleminen ja niiden sovittaminen oppilaitosten arkeen. Nuorten mukaan koulun sisäinen kulttuuri ja yhteisöllisyys vaikuttavat merkittävästi heidän liikunta-asenteisiinsa. Liikuntakipinän voi sytyttää koululta saatu kannustus omaehtoiseen liikkumiseen koulupäivän ohessa sekä koulun maksuttomien kunto- ja liikuntasalien käyttömahdollisuus. Innostus voi viritä myös nuorten vertaisohjaamien liikuntaryhmien tai pieniä palkintoja sisältävien liikuntahaasteiden myötä.
Mikä veti sinut 12 Espoon vuoden jälkeen takaisin Tampereelle?
– Koti ja lähipiiri. Tamperelaisuus on tärkeä osa identiteettiäni, paluu juurilleni oli hyvin luontevaa. Pidän Tampereen astetta rennomman ilmapiirin sekä uusiutuvan kaupunkikuvan ja -seudun yhdistelmästä. Siihen sekoittuva ripaus Riäväkylän henkeä tekee Tampereesta omalaatuisen, erottuvan ja vetovoimaisen. Poissaolovuosieni aikana lisääntynyt kaupunkiseudullisuus toimivine joukkoliikenteineen oli minulle iloinen yllätys.
Millaisesta liikkumisesta ammennat oman hyvän olosi?
– Olen sisimmältäni melko lailla metsäläinen. Voin hyvin, kun ympärilläni on raikasta ilmaa, luontoa ja vihreää. Lenkkeilen metsäreiteillä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla.
Julkaistu 31.10.2023
Lue myös: Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön