Pääkirjoitus: Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Vesihuollossa toiminnan ytimenä on toimintavarmuus. Asiakkaat voivat luottaa saavansa laatuvaatimukset täyttävää juomavettä, ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laatuvaatimusten lisäksi oleellista on, että palvelu toimii keskeytyksettä vuorokauden ympäri. Toimintavarmuuden ylläpitäminen edellyttää sekä pitkäjänteisestä suunnittelua että jatkuvaa valmiudessa olemista.
Toimintavarmuuden ylläpitäminen edellyttää sekä pitkäjänteisestä suunnittelua että jatkuvaa valmiudessa olemista.
Tampereen Vesi vastaa vesihuollosta Tampereella ja osin Pirkkalassa. Suuri osa toimintavarmuudesta toteutetaan siten, että asiakas ei sitä huomaa. Esimerkiksi veden hankinnassa Tampereen Vedellä on useita vedenkäsittelylaitoksia, joiden avulla varmistetaan, ettei mahdollinen ongelma yhdellä laitoksella katkaise asiakkaiden juomaveden saantia.
Asiakkaalle näkyvä osa toimintavarmuudesta huolehtimisesta on vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentaminen ja saneeraaminen. Kun kaupunki kasvaa, tarvitaan uusia verkostoja ja samaan aikaan on huolehdittava siitä, että jo rakennettu verkosto pysyy toimintakuntoisena. Tampereen Veden yli 20 miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla huolehditaan tärkeästä vesihuoltoinfrasta.
Investointien toteuttaminen tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä on usein haasteellista. Ensisijaisen tärkeää on turvallisuudesta huolehtiminen. Toteutuksen aiheuttamaa tilapäistä haittaa pyritään minimoimaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tiedottamisella. Vesihuollon rakenteet ovat pitkäikäisiä, joten yhdellä kertaa on mahdollista aikaansaada alueen vesihuolto kuntoon vuosikymmeniksi.
Petri Jokela
toimitusjohtaja, Tampereen Vesi
2030 1/2023 -julkaisun päätoimittaja
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 27.4.2023
Hanastasi tulee tutkittua vettä
Teksti: Hanna Pehkonen / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Hanastasi tulee tutkittua vettä
Tampereen Veden Ruskon laboratoriossa tutkitaan vuodessa 5 600 vesinäytettä, joilla varmistetaan puhdas talousvesi 250 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa. Ennen kuin vesi päätyy valutettavaksi asukkaan hanasta, siitä on tutkittu monia eri asioita monessa eri vaiheessa.
Ensimmäiset näytteet otetaan raakavedestä eli vesistöistä ja pohjavedestä. Näiden näytteiden tutkiminen varmistaa, ettei vesilaitoksen prosessiin päädy mitään, mitä raakavedessä ei normaalisti ole. Tulokset kertovat myös sen, miten vettä on käsiteltävä ennen sen päästämistä vedenjakeluverkostoon. Esimerkiksi veden pH:ta nostetaan, jotta putkisto ei ruostu.
Vesilaitoksella lisätään veteen rautaa sisältävää kemikaalia humuksen poistamiseksi. Siksi raudan määrää tarkkaillaan laitokselta putkistoon lähtevästä vedestä.
– Putkirikon sattuessa veden virtaussuunta verkostossa muuttuu, ja putken pintaan saostuneet rauta ja mangaani lähtevät liikkeelle. Ne värjäävät veden ruskeaksi. Värillistä vettä ei suositella juotavaksi. Värjäytynyt vesi kirkastuu, kun sitä valuttaa hetken aikaa hanasta, Tampereen Veden kemisti Taina Korpiharju vinkkaa.
Näytteitä otetaan ja tutkitaan myös vedenkäsittelyprosessin aikana. Putkistoon lähtevän veden bakteerien ja virusten tutkiminen on tärkeää, jotta kuluttajalle päätyvä vesi on mikrobiologisesti puhdasta. Veden sameus kertoo häiriöstä vedenkäsittelyssä tai kiinteistöjen kohdalla vuodosta kiinteistön putkistossa.
Veden lämpötilaa seurataan raakavedestä kuluttajalle asti.
– Pintaveden lämpötila nousee helteillä verkostossa. Se tuntuu kuluttajallakin, Korpiharju sanoo.
Automaattiset mittarit mittaavat veden laatua vesilaitoksen prosessin eri vaiheissa ja eri puolilla verkostoa. Korpiharju pitää näytteenottoa tärkeänä niidenkin toiminnan varmistamiseksi. Oman lisänsä tuovat viranomaisvalvontaan kuuluvat näytteet. Niitä otetaan eri puolilta verkostoa vuosittain noin 160.
Myös jätevesiä tutkitaan. Sillä varmistetaan laitoksen prosessin toimivuus ja vesistöihin päätyvän puhdistetun jäteveden laatu. Jätevesinäytteitä tutkitaan vuosittain noin 3 800.
– Oman laboratorion etuna on se, että analyysit tehdään heti, ja voimme reagoida poikkeamiin nopeasti, Korpiharju sanoo. Häiriötilanteessa näytteet voidaan ottaa, ja ne saadaan tutkittuakin pääosin saman päivän aikana. Laboratoriossa työskentelee kuusi laboranttia, laboratorioinsinööri ja näytteenottaja.
– Me varmistamme, että verkostossa on aina puhdasta juotavaa vettä. Se on työmme tarkoitus.
Tutkimustulokset ovat julkisia! Löydät ne verkosta: tampereenvesi.fi/tietoa-vedesta
Vellamo tietää veden laadun
Tampereen Veden verkkopalvelu Vellamo kertoo talousveden ajantasaisen laadun alueittain. Palvelusta voi tarkistaa veden klooripitoisuuden, kovuuden, lämpötilan ja pH:n.
Kloorin pitoisuus vaihtelee alueittain.
– Vesi desinfioidaan laitoksella kloorilla, jonka pitoisuus laimenee, mitä pidemmälle verkostossa mennään. Siksi esimerkiksi Hervannassa kloori tuoksuu enemmän kuin verkoston loppupäässä, Tampereen veden kemisti Taina Korpiharju kertoo.
Veden kovuus on hyödyllinen tieto pyykinpesussa, sillä se vaikuttaa pesuaineiden annosteluun. Vesi on Tampereella pehmeää, ja pesuaineen voi annostella sen mukaan.
Lämpötila vaihtelee verkostossa sen mukaan, onko vesi peräisin pinta- tai pohjavesilaitokselta. Pääverkostossa vesi tulee usealta laitokselta, jolloin myös pinta- ja pohjavesilaitosten vedet sekoittuvat.
Vellamossa näkyvät tiedot saadaan mittaustuloksista, jotka muokataan karttamuotoon automaattisen vesijohtoverkoston laskentamallin avulla.
Seuraa veden laatua Vellamo-palvelusta.
Lue myös: Jäteveden puhdistusta ympäristön hyväksi
Julkaistu 26.10.2022
Tulevaisuuden vesihaasteet ovat hallinnassa
Kuva: Sami Helenius
Tulevaisuuden vesihaasteet hallinnassa
Suomessa jätevesien käsittely on kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista. Mistä tämä johtuu?
Suomessa on kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellisen hyvät vesivarat. Tampereen seudulla tilanne on suomalaisenkin mittapuun mukaan vielä normaalia parempi.
Kuluneena talvena hyvä vesitilanne näkyi korkeina lumihankina.
– Keväällä jätevedenpuhdistamolla jännitetään aina sitä, kuinka paljon lumesta haihtuu taivaalle, valuu vesistöihin, imeytyy pohjavesiin ja mikä osa valuu muun muassa sekaviemärien sekä pihojen kautta jätevedenpuhdistamoille, kertoo Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja.
Jätevedenpuhdistamolle valuvat sulamisvedet aiheuttavat päänvaivaa. Vettä tulee kerralla paljon, ja kylmän veden käsittely on tavallista haastavampaa.
Sulamisvedet sujuvasti
Sulkavuoren keskuspuhdistamon mitoitusvesimäärästä merkittävä osa on sadeperäistä hulevettä.
– Keskuspuhdistamon huippuvirtaaman mitoituksessa taivaalta tulevalla vesimäärällä on suurempi merkitys kuin varsinaisella jätevedellä, mikä on haastava yhtälö. Ilmastonmuutoksen vuoksi on odotettavissa ääriolosuhteita, eli entistä rajumpia sateita, Heinonen sanoo.
Sulkavuoren puhdistamon läpi on varauduttu johtamaan maksimitilanteessa jopa 11 300 kuutiometriä puhdistettavaa vettä tunnissa. Normaalisti vettä kulkee puhdistamolla keskimäärin noin 4 200 kuutiometriä tunnissa.
Keskuspuhdistamon läpi virtaa normaalisti keskimäärin 4 200 m3 ja poikkeustilanteissa jopa 11 300 m3 vettä tunnissa.
Oma viemäri hulevesille
Suomalainen vesiosaaminen on kansainvälisesti arvostettua. Suomessa on rakennettu systemaattisesti kahta viemäriputkea jo kymmeniä vuosia: toista varsinaiselle jätevedelle ja toista hulevesille.
– Maailmalla on paljon alueita, jossa hulevesiviemäröinnissä ei ole päästy eteenpäin edes siinä määrin kuin Suomessa.
Tulvatilanteessa puhdistamoille otetaan vettä sisään sen verran kuin pystytään ja loppu ohitetaan.
– Onneksi jätevesi on tuolloin normaalia laimeampaa, Heinonen sanoo.
Järvien luonne ratkaisee
Suomessa jäteveden puhdistamisen tekniikka ja siihen liittyvät vaatimukset ovat kehittyneet erityisen korkeatasoisiksi johtuen suomalaisten järvien luonteesta.
Maamme pinta-alasta noin 10 prosenttia on järviä, mutta vesistöt ovat matalia, joten niiden sisältämä vesimäärä on verraten pieni. Suomalaisten järvien kemiallinen laatu edellyttää sinne päästettävien jätevesien korkeatasoista puhdistamista.
Haasteellisuutta lisää osaltaan myös järvien jääpeite talvisin. Tämä estää ilman hapen pääsemisen veden kanssa kontaktiin.
– Sulkavuoren keskuspuhdistamolla vastataan nimenomaan näihin kotimaisten vesistöjen haasteisiin. Meillä myös tulevaisuus on otettu vahvasti huomioon.
Tiesitkö tätä?
Makea vesi on vaalimisen arvoinen
Maapallolla on noin 1 400 miljoonaa kuutiokilometriä (km3) vettä. Lähes kaikki vesi on suolaista.
Vain alle 3 prosenttia maapallon vesivaroista on makeaa. Makeasta vedestä kaksi kolmasosaa on jäätynyttä, ja vain 12 miljoonaa km3 nestemäistä. Maanpinnan yläpuolella makeaa vettä on 0,2 miljoonaa km3, josta 1 000 km3 on eliöiden, kuten ihmisten, sisällä.
Onneksi vesi on kiertolainen. Paikoin vesi vaihtuu kuitenkin erittäin hitaasti ja sitä löytyy yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi Saharassa, Nubian hiekkakivialtaassa on ikivanhaa vettä enemmän kuin kaikissa maailman järvissä ja joissa yhteensä.
Tutustu jättimäiseen hankkeeseen: keskuspuhdistamo.fi
Julkaistu 13.4.2022