Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöhanke, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, päivittää jätevedenkäsittelytekniikan kertarytinällä 1960-luvulta viimeisimpään osaamiseen. Samalla nykyisten puhdistamoiden sijoilta vapautuu ensiluokkaisia ja sijainniltaan keskeisiä paikkoja asuin- ja virkistyskäyttöön.

Sulkavuoren ympäristöystävällisyydestä ja toimintavarmuudesta viestii niin hajujen kuin prosessiolosuhteidenkin hallinta. Hajuhaitasta päästään eroon, kun kaikki ilma poistuu vuoren syvyyksistä valikoidusti joko sellaisenaan tai aktiivihiilisuodatettuna yli 60-metrisen piipun kautta hyvin laajalle laimennettuna. Kallion sisäiset, säistä riippumattomat vakio-olosuhteet puolestaan mahdollistavat sen, että puhdistusprosessin kaikki hyödyt saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

Biokaasuhyöty itselle

Sulkavuoren kallioon louhiutuvassa puhdistamossa syntyy aikanaan erilaisia jätevesilietteitä 1 350 kuutiometriä joka päivä. Tiivistyksen jälkeen liete hygienisoidaan kuumentamalla ja jäähdytetään ennen mädätysreaktoreihin syöttämistä. Kolmessa viikossa hapettomien bioreaktoreiden elävä mikrobisto tekee tehtävänsä: liete, eli jätevedestä erotettu kiintoaine, sukeutuu metaanipitoisuudeltaan noin 64-prosenttiseksi ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi, biokaasuksi.

– Uudella tekniikalla pystymme sekä tehostamaan biokaasun tuotantoa että hyödyntämään sen huomattavasti tehokkaammin, kertoo käyttöpäällikkö Lauri Valtiala Tampereen Seudun Keskuspuhdistamolta.

Ilmastovaikutuksiltaan hiilidioksiditon biokaasu käytetään täysimääräisesti syntysijoillaan Sulkavuoressa: sillä katetaan puhdistamon tarvitsemasta sähköenergiasta 60 prosenttia ja lämpöenergiasta jopa 90 prosenttia. Omalla biokaasulla tuotetulla sähköllä hillitään osaltaan puhdistamon ympäristövaikutuksia.

Sivutuotekin täyttä tavaraa

Biokaasureaktoreissa sivutuotteena syntyvä lietejäännös kuivataan 30-prosenttiseksi. Lähialueen sopimuskumppaneiden kompostikentille kuljetettavaa lietettä kertyy vuorokaudessa noin 85 kuutiometriä. Esimerkiksi olkeen seostettu liete päätyy viherrakentamisen, maisemoinnin ja maatalouden maanparannusaineeksi.

– Erittäin ravinteikas jäännös sopii mainiosti ihan sellaisenaankin esimerkiksi nurmikon perustamispohjaan, Valtiala toteaa.

Pyhäjärvi kiittää

Sulkavuoren modernit puhdistustekniikat pienentävät purkuvesistön ravinnekuormaa, vaikka asukasmäärien kasvu lisääkin jäteveden määrää. Puhdistamon käynnistyessä Pyhäjärven fosforikuormitus alenee arviolta 15 prosenttia. Typen poistoteho paranee vielä huikeammin: 35 prosentista yli 70 prosenttiin.

Valtiala korostaa, että puhdistamon poistotehoparannuksilla ei voida määräänsä enempää vaikuttaa Pyhäjärven ja Kokemäenjoen tilaan, sillä sisävesiemme minimiravinnetta, fosforia, päätyy vesistöihin niin monista suunnista.

– Sulkavuoren myötö saamme aikaan hyvin positiivisia, mutta emme dramaattisia vesistövaikutuksia, sillä jätevesien käsittely on Tampereella hyvällä mallilla jo nyt.

Tamperelaisten juomavedenhankinta on vakaalla pohjalla. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Niistä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua.

Tällä hetkellä kolmannes tamperelaisen juomasta hanavedestä otetaan maan alta. Sen osuus voi olla tulevaisuudessa suurempi.

– Usein ajatellaan, että pohjavesi on laadultaan parempaa ja puhtaampaa kuin järvestä otettu vesi. Osittain siksi haluamme edistää seutukunnan yhteistä tekopohjavesihanketta, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela.

Tekopohjavesihankkeen edistäminen sisältyy Tampereen Veden vuonna 2014 vahvistettuun strategiaan.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa.

Jokelan mukaan tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa.

Näsijärvestä vettä Kaupinojalle, Roineesta tekopohjavettä

Näsijärven vettä käyttävällä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella käyttöikää pidentävä ja kapasiteettia lisäävä saneeraus on juuri meneillään. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella mittava saneeraus on pian edessä, ellei vedenottoa järjestetä toisin.

– Täytyy päättää, sijoitetaanko euroja Ruskon saneeraamiseen vai tekopohjavesihankkeeseen. Kustannustehokkuudeltaan tekopohjavesi on ylivoimainen, Jokela sanoo.

Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kunnostaminen tarkoittaisi sitä, että vettä puhdistettaisiin jatkossakin kemiallisin menetelmin. Samaa Roineen vettä käyttävässä tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituisi pääosin luonnon omin keinoin. Tekopohjaveden muodostaminen tarkoittaisi vajaan miljoonan kilon vähennystä saostuskemikaalin käytössä vuosittain.

Tekopohjaveden käyttö lisää toimintavarmuutta myös kriisitilanteissa, sillä maaperässä vesi on paremmassa suojassa esimerkiksi ilmaperäisiltä saasteilta kuin järvissä. Sen avulla vedensaanti turvattaisiin pitkälle tulevaisuuteen.

– Tekopohjavesihanketta ajatellaan sadan vuoden toimintasäteellä.