2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Teksti: Tiina Makkonen
2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Lämpimät kiitoksemme sinulle, joka olet seurannut työtämme kestävän ja toimivan arjen puolesta tämän lehden kautta. Vaikka 2030-lehti jää nyt historiaan, työmme jatkuu kohti samoja tulevaisuuden tavoitteita. Tavataan jatkossa muilla kanavilla!
Vuosi 2030 on pian täällä. Silloin meitä Tampereen kaupunkiseudulla asujia on jo 440 000 asukasta, ja seudun kasvu jatkuu. Kansainvälistymme lisää, mutta myös ikäännymme. Houkuttelemme nuoria aikuisia uusilla työpaikoilla, kestävällä liikkumisella ja sinivihreällä kaupunkiympäristöllä. Päätöksenteossa näkyy yhä useammin luonnon monimuotoisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Kuntarajaton kaupunkiseutu, Tampere naapurikuntineen, kasvaa Vehreän metropolin hengessä. Seudun asukkaat otamme jatkossa yhä enemmän mukaan yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun.
tampereenseutu.fi
Vuonna 2030 myymämme energia on hiilineutraalia. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on mahdollista. Sen lisäksi olemme päättäneet pyrkiä vieläkin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen: olemme hiilinegatiivisia vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämpö on ainoa tulevaisuudessa hiilinegatiivinen lämmitysmuoto tiheästi asutuissa ja kehittyvissä kaupungeissa, kuten Tampereella. Olemalla asiakkaamme olet mukana tässä muutoksessa. Pysäytämme ilmastonmuutoksen yhdessä asiakkaidemme kanssa.
tampereenenergia.fi/hiilineutraali-tampere
Tampereen Vesi jatkaa osakeyhtiönä kohti vuotta 2030. Huolehdimme jatkossakin vastuullisesti vedenhankinnasta ja -jakelusta Tampereella ja Pirkkalassa. Puhdistamme jätevedet tehokkaasti vuoteen 2025 saakka, kunnes Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo aloittaa varsinaisen toimintansa ja ottaa vastuun kaupunkiseudun jätevesien käsittelystä. Kaupungin kasvaessa rakennamme suunnitelmallisesti vesi- ja viemäriverkostoa, jotta vedenkäyttäjät saavat koteihinsa turvallista hanavettä toimintavarmasti ympäri vuorokauden ja jätevedet saadaan johdettua puhdistamolle.
tampereenvesi.fi
Vuonna 2030 olemme siirtyneet kiertotalouteen. Seutumme asukkaat ovat entistä tiedostavampia kuluttajia – tuotteilla on pitkä käyttöikä, niitä arvostetaan, jaetaan ja huolletaan. Jätettä syntyy vain vähän ja asukkaat lajittelevat innokkaasti kaikki raaka-aineet kiertoon. Jätteiden kierrätysaste lähenee 65 prosenttia ja lopusta jätteestä tehdään paikallista energiaa. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasulla, jota tuotamme seudun biojätteistä. Voimalaitoksissa hiilidioksidin talteenotto on arkipäivää ja iso askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta.
pjhoy.fi/tutustu
Vuonna 2030 tarjoamme kokonaisvaltaisia, järkeviä ja ympäristötietoisia liikkumisen palveluita. Autot käyttävät yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja pysäköintipaikat siirtyvät maan päältä maanalaisiin luoliin jättäen tilaa vehreälle kaupunkikeskustalle. Ihmiset pysäköivät fiksusti ja välttävät turhaa autolla liikkumista. Tampereen keskusta on entistäkin saavutettavampi autolla maanalaisten yhteyksien vuoksi. Ydinkeskustassa liikutaan pääsääntöisesti jalan ja kevyttä liikennettä käyttäen, liityntäpysäköinti on vakiintunut toimintatavaksi.
Ympäristön huomioiminen työmaalla on kaikkien yhteinen asia
Teksti: Tiina Makkonen Kuvat: Tiina Makkonen
Ympäristön huomioiminen työmaalla on kaikkien yhteinen asia
Kun uutta infraa rakennetaan, ympäristön tarpeet huomioidaan kaikissa vaiheissa. Tesoman taimiston uuden asuinalueen infratöissä hyödynnetään digitaalisen mittausjärjestelmän avulla saatavaa dataa, jolla voidaan seurata työmaalta muodostuvia ilmastopäästöjä.
Muun muassa vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen on paljon muutakin kuin mekaanista kaivuutyötä. Töiden vaikutuksia ympäristöön seurataan Tesoman taimiston työmaalla digitaalisen työmaanhallintajärjestelmän avulla. Järjestelmä pystyy keräämään dataa kaivinkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä.
– Nykyaikaisista kuorma-autoista ja työkoneista saadaan ulos digitaalista tietoa, joka kertoo auton tai koneen käyttötunneista, polttoaineenkulutuksesta ja ilmaan muodostuvista päästöistä. Uusi suunnittelujärjestelmämme kokoaa datan yhteen. Pystymme seuraamaan muun muassa kaluston käyttöastetta. Kun koneiden ja autojen käyttötarve saadaan optimoitua, vähenevät myös päästöt, Tampereen Infran tietomalliasiantuntija Juha-Matti Nieminen selittää.
Raportit kertovat, että autojen ja koneiden käytön optimoinnilla on selkeä vaikutus työmaan kokonaispäästöihin. Tesoman taimiston alueella on kerralla töissä useita polttomoottorikäyttöisiä kaivinkoneita ja kuorma-autoja.
– Päästöjen raportointivelvoitteet ovat lisääntymään päin. Jo lähivuosina urakoitsijan on pystyttävä kertomaan, kuinka paljon työmaa on tuottanut hiilidioksidipäästöjä. Me testaamme järjestelmää jo nyt, jotta hallitsemme asian sitten, kun raportointi on pakollista, Tampereen Veden rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä kertoo.
– Tavoitteenamme on, että jatkossa kaikilta Tampereen Infran työmailta saadaan raportoitua päästöjä kootusti, Nieminen sanoo.
Dataa kaivinkoneen päästöistä viikon ajalta
Tampereen Infrann digitaalinen työmaanhallintajärjestelmä keräsi datan yhden kaivinkoneen tuottamista päästöistä viikon ajalta. Kaivinkone toimi Tesoman taimiston infratyömaalla.
- Kaivinkone oli käynnissä viikon aikana yli 38 tuntia
- Viikossa kone kulutti polttoainetta 277 litraa
- Päästöjen hiilidioksidiekvivalentti oli 878,09 co2. Luku kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Käyttötunneista saatu tieto kertoo siitä, että kaivinkoneen käyttöä voidaan optimoida ja vähentää sillä tavalla sen aiheuttamia päästöjä.
Maa-ainekset kierrätetään työmaalla
Kun maata kaivetaan esimerkiksi uuden asuinalueen infratöiden alta, nousee ylös maa-ainesta, jolle ei ole enää kohteessa käyttöä. Ennen ylimääräinen maa-aines lastattiin kuorma-autoihin ja vietiin työmaa-alueelta maanläjityspaikoille. Nyt se kerätään talteen ja käytetään johonkin toiseen tarkoitukseen samalla paikalla tai ainakin lähimaastossa.
– Olemme kevään ajan rakentaneet infraa Tesoman taimiston alueelle, johon on tulossa uusi asuinalue. Olemme hyötykäyttäneet kaivuumaita muun muassa pengerryksiin ja puistokäytävien luiskiin. Ylijäänyttä kierrätysmaata on viety parin kilometrin päähän toiselle työmaalle hyötykäyttöön, Tampereen Infran työnjohtaja Aaro Liukko-Sipi kertoo.
Maa-ainesten järkevä kierrätys vähentää kuljetuksia paikasta toiseen. Polttoainetta säästyy ja hiilidioksidipäästöt vähenevät.
– Olemme töiden tilaajana sitoutuneet Tampereen kaupungin tavoitteisiin olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästöt täytyy huomioida kaikissa toiminnoissa, Palonperä sanoo.
Työmaavedet käsitellään ennen maastoon johtamista
Päästöjä syntyy myös rakennustyömaiden hulevesistä, kun maa-ainesta kaivetaan esiin.
– Pyrimme siihen, että hulevesien ravinteet eivät mene työmailta eteenpäin vaan suodattuvat pois, Palonperä kertoo.
Tesoman taimiston työmaalle on tuotu erityinen hulevesikontti, johon pumpataan salaojien kautta kaikki kaivuutöiden aiheuttamat hulevedet. Kontin puhdistussäiliöistä vesi pumpataan vielä kaivoon, jossa on kivipesä.
– Kivipesä puhdistaa vettä lisää. Sieltä selkeytynyt vesi menee suoraan Myllypuroon, Liukko-Sipi kuvailee.
Seuraamme veden pitoisuuksia laboratoriotutkimuksilla. Jos poikkeamia ilmenee, selvitämme syyn yhdessä kaupungin ympäristöviranomaisten kanssa, Palonperä kertoo.
– Ympäristöratkaisut tehdään kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Kun koko ketju toimii samojen tavoitteiden hyväksi, saadaan aikaan yhä ympäristöystävällisempää infrarakentamista.
Uuden asuinalueen rakentaminen alkaa infratöillä
Kun uuden asuinalueen suunnittelu on edennyt käytännön rakennusvaiheeseen, työt alkavat infratöillä. Alueelle rakennetaan kaavaan merkityt tiet, puistot, vesijohto- ja viemäriverkosto, leikki- ja kuntoilualueet, tunnelit ja sillat sekä muun muassa tietoliikenne- ja sähköverkot. Kun alueen infra on paikallaan, alkaa rakennusten pystyttäminen.
Tesoman taimiston infrarakentaminen aloitettiin vuoden 2023 lopussa. Talonrakentajat pääsevät aloittamaan työt vuoden 2024 aikana. Tuleva asuinalue nousee Tampereelle Tesoman uimahallin ja jäähallin pohjoispuolelle.
Lue myös: ”Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Lue myös: Hyvästit ilmalinjoille
Vesihuoltopalvelut alle eurolla päivässä
Vesihuoltopalvelut alle eurolla päivässä – litra puolella sentillä
Tampereen Veden laskelmien mukaan sen toiminta-alueen asukkaan vesihuoltopalvelun hinta on alle euron päivässä. Summa on laskettu omakotitalossa asuvalle kolmen hengen taloudelle.
Alle eurolla päivässä saa juomaveden ja veden ruoanlaittoon, peseytyy, pyykkää, käy vessassa, ja mikä parasta, jätevesi viemäröidään ja puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla.
Vesihuoltolain mukaan vesilaitoksen on katettava kaikki omat menonsa eli ne kulut, jotka syntyvät raakaveden puhdistuksesta talousvedeksi, vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamisesta, kunnossapidosta ja saneerauksesta sekä jäteveden käsittelystä. Vesihuoltoon ei käytetä verovaroja.
Kustannuksista 80 prosenttia aiheutuu maan alla olevan omaisuuden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Myös investoinnit veden- ja jätevedenpuhdistuslaitoksiin
maksavat.
Litra vettä puolella sentillä
Löytäisitkö kaupasta tai kioskista juotavaa puolella sentillä eli 0,005 eurolla? Hanasta saa litran Tampereen Veden valmistamaa hyvälaatuista vettä tuolla summalla, hintaan sisältyy myös viemäröinti ja jäteveden käsittely.
– Vesimaksu on korvaus siitä, että turvallista ja hyvälaatuista vettä on saatavilla omasta hanasta kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Suomessa hyvä vesihuolto on itsestäänselvyys, mitä se ei ole kaikkialla maailmassa, sanoo
Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela.
Julkaistu 31.10.
Veden laatuun luotetaan
Veden laatuun luotetaan
Alkukesän asiakastyytyväisyystutkimuksen vastaajista liki 90 prosenttia piti Tampereen Veden toiminnan luotettavuutta erittäin tai melko hyvänä. Vastaajat arvioivat veden laadun ja jakelun tärkeimmiksi Tampereen Veden toimintaan liittyviksi tekijöiksi, ja niissä Tampereen Vesi on kyselyn mukaan onnistunut erityisen hyvin.
Kiitosta sai myös asiakasystävällinen toiminta. Vedenjakelu toimii vastaajien mielestä hyvin ja katkotta ja vesi on kirkasta, hajutonta ja mautonta.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää asiakkaiden mielipiteitä veden laadusta ja Tampereen Veden toiminnasta sekä saada tietoa keskeisimmistä kehityskohteista.
Julkaistu 31.10.
"Nopeasta avunannosta jää hyvä fiilis"
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
"Nopeasta avunannosta jää hyvä fiilis"
Vesivahinkokaan ei tule kello kaulassa. Jostain kumman syystä tuikitavalliset riesat, esimerkiksi liitosten pettämiset sekä vesijohtojen ja -mittarien jäätymiset tuntuvat ajoittuvan usein juuri juhlapyhien tai viikonloppujen harmeiksi.
– Kun asiakkaalla on hätä ja murhe suurimmillaan, korostuu nopea avunanto. Onhan se itsellekin antoisaa, jos hyvällä palvelulla saa piristettyä mieltä vahingosta huolimatta, kuvailee päivystyskorjausten tunnelmia Tampereen Veden työnjohtoharjoittelija Riku Pulli.
Onhan se itsellekin antoisaa, jos hyvällä palvelulla saa piristettyä mieltä vahingosta huolimatta
Tampereen Vedellä on sekä puhdasvesi- että viemäriverkoston puolella kahden vesihuoltoasentajan ympärivuorokautinen päivystys.
– Apu rientää akuutteihin hätiin keskimäärin puolessa tunnissa.
Infrauransa vajaa 15-vuotiaana aloittanut Pulli järjestelee perustyöpäivänään vuotokorjauksia, tekee tonttijohtojen tarjouslaskelmia sekä asettelee välillä askeliaan Hervannan kallioisessa maastossa.
– Teemme vesijohtoverkostoon vuotovesien paikallistamisessa auttavaa aluemittausjärjestelmää. Kesällä valmistuvan järjestelmän avulla saamme nopeasti selville, millä alueella vettä kuluu normaalia enemmän. Vuotomäärät jäävät näin pieniksi ja niiden ennakointi säästää myös kaupungin kustannuksia.
Tampereen Veden oma väki
”Rento ilmapiiri oman väen kesken on hienoa! Harva se päivä tulee eteen uusia haasteita – niitä on mukava pähkäillä hyväntahtoisesti kuittailevan työporukan kanssa.”
Muut Tampereen infratoimijat
”Erilaisissa saneeraus-, uudisrakennus- ja kunnossapitotöissä teen yhteistyötä muiden infratoimijoiden kanssa.”
Isännöitsijät ja kiinteistöjen omistajat
”Yhteydenotot voivat liittyä esimerkiksi tonttijohtojen uusimisiin saneerauksissa sekä vuoto- ja vahinkotilanteisiin. Teen heille myös tonttijohtojen uusimistarjouksia.”
Urakoitsijat
”Useimmiten heidän yhteydenottonsa liittyy konsultointiin, vesimittareihin sekä vesi- tai viemäriliitoksiin. Vastaavasti tilaan välillä ulkopuoliselta urakoitsijalta palveluja.”
Opiskelu
”Viimeistelen työni ohessa viittä vaille valmiita infrapuolen rakennusmestarin opintojani.”
Vapaa-aika ja ystävät
”Talon remontoinnissa ja kavereiden kanssa ajanvietossa ympärillä pyörivät 8-vuotias ja viisikuukautinen koira.”
Lue myös: Hetken hankaluus ehkäisee suuria katastrofeja
Julkaistu 28.4.2023
Kolumni: Hetken hankaluus ehkäisee suuria katastrofeja
Kolumni: Hetken hankaluus ehkäisee suuria katastrofeja
Käsi ylös, kuka tykkää elää remontin keskellä?
Hiljaista on.
Taloyhtiössämme tehtiin hiljattain mittava lämmitys- ja viilennysjärjestelmän remontti. Kirosin joka kerta, kun porausäänet herättivät päiväunilla olleen vauvan tai minun oli vaikeaa kulkea vaunuilla pihalla olleiden kuorma-autojen välistä.
Kaikista saneerauksista kammoksutuin lienee putkiremontti. Olen itsekin jakanut tarinoita pölystä, melusta ja suihkuttomuudesta kuin sotamuistoja. Poikkeusjärjestelyiden keskellä eläminen päivästä toiseen on tuskallista.
Järjestetäänpä toinen gallup. Käsi ylös, kuka tykkää elää vesivahingon keskellä? Entä kuka pärjää ilman puhdasta vettä tai toimivaa vessaa?
Hiljaista on.
Tampereen kaupunki saneeraa vesi- ja viemäriverkostoaan säännöllisesti, jotta sekä pieniltä vahingoilta että suurilta katastrofeilta vältytään.
Remontteja ei tehdä kiusan vuoksi. Tampereen kaupunki saneeraa vesi- ja viemäriverkostoaan säännöllisesti, jotta sekä pieniltä vahingoilta että suurilta katastrofeilta vältytään. Tampere on tässäkin edelläkävijä, sillä saneeraustarpeemme on huomattavasti vähäisempi kuin muualla Suomessa.Tampere voi olla ylpeä myös siitä, että ympäristö huomioidaan saneeraustöissä.
Nykyihmisen silmin tuntuu järjettömältä, että jätteitä kipattiin vesistöihin rutiininomaisesti vain muutama vuosikymmen sitten. Myös meidän jälkeläisemme tulevat ihmettelemään, eikö luontoa aikoinaan mietitty tuossa ja tuossa asiassa.
Se, että vesi- ja viemäriverkostosta ja ympäristöstä pidetään huolta, on meille siis ylpeydenaihe. Vallitsevassa maailmantilanteessa on myös äärettömän tärkeää, että vesi- ja viemäriverkoston kaltainen infrastruktuuri toimii.
Tämän ajatteleminen ei vähennä saneerausten aiheuttamaa melua ja pölyä, mutta harmitus asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Meidänkin remonttimme loppui aikanaan. Kun napsautin viilennyslaitteen päälle hellepäivänä, ärtymykseni haihtui.
Kyllä kannatti.
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: ”Nopeasta avunannosta jää hyvä fiilis”
Julkaistu 28.4.2023
Hetken häiriö turvaa vesihuollon toimivuuden – saneeraukset ovat välttämättömiä tulevaisuustekoja
Teksti: Tiina Makkonen / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Saneeraukset ovat välttämättömiä tulevaisuustekoja
Vesihuolto kaipaa uusimista säännöllisesti. Huolellisen suunnittelun avulla työt pystytään tekemään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille ja ympäristölle. Kun huoltoa tehdään riittävän usein, taataan toimintavarma vesihuolto tulevaisuuteen.
Elvi Lahtinen ja Samuel Kiviharju tuntevat Tampereen Multiojankadulla sijaitsevan taloyhtiönsä asiat hyvin. Molemmat ovat asuneet talossa pitkään ja kuuluvat taloyhtiön hallitukseen.
1970-luvulla rakennetun kerrostalon vesi- ja viemäriverkoston tonttiliittymä oli vuodelta 1976. Se uusittiin viime vuonna kaupungin suosituksesta. Hallitus oli saanut tiedon, että taloyhtiön parkkipaikan läpi rakennetaan uusi jäteveden siirtolinja, johon taloyhtiönkin jätevedet saadaan johdettua.
Tampereen Veden suuri urakka alkoi tammikuussa 2023. Se muutti taloyhtiön asukkaiden elämää moneksi viikoksi. Parkkipaikan läpi kaivettiin kevättalvella viemärilinja. Vuodesta 2025 alkaen sitä pitkin kulkevat uuteen Keskuspuhdistamoon niin Tampereen kuin Lempäälänkin jätevedet. Samaan kaivantoon asennettiin myös uudet vesiputket.
– Olimme keväällä monta viikkoa ilman parkkipaikkaa. Myös pääsy autotalleille oli estynyt, Kiviharju kertoo.
Elvi Lahtinen jätti oman autonsa kaivuutöiden ajaksi talliin ja liikkui sen ajan ystävänsä autolla. Kiviharju siirsi autonsa kadun päässä olevalle parkkipaikalle, jotta pystyi käyttämään sitä normaalisti myös poikkeusoloissa.
Taloyhtiön isännöitsijä Jarkko Teuho kertoo, että yleensä asukkaat ymmärtävät hyvin kunnallistekniikan rakennus- ja saneeraustöiden aiheuttamat poikkeusjärjestelyt.
– Tässä kohteessa pari asukasta kyseli, saako autopaikkamaksuista hyvitystä rakennustöiden ajalta. Kerroin, että kaikki saavat kuukauden hyvityksen, Teuho kertoo.
Kaikki samaan kaivantoon
Tampereen Veden rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä on laskenut, että Tampereen alueella vesijohtoja ja viemäreitä on rakennettava ja uusittava 6–10 kilometriä vuodessa, jotta vesihuolto säilyy toimintavarmana. Vuonna 2023 kohteita on noin 60.
Peltolammi–Sääksjärven siirtoviemärin rakentaminen on tänä vuonna kokoluokaltaan suurimman kolmanneksen joukossa. Linjaa tehdään koko vuosi ja se on pituudeltaan 1,25 kilometriä.
– Kerran rakennettu ei säily ikuisesti. Vesijohtojen kuntoa voimme arvioida esimerkiksi niiden iän perusteella. Jätevesiviemäreitä pystymme kuvaamaan kameralla sisäpuolelta ja arvioimaan videoiden avulla toimintavarmuutta, Palonperä kertoo.
Kun kaivinkoneet on tuotu paikalle ja alueen myllääminen alkaa, on takana pitkä rupeama suunnittelutyötä.
– Kun vesihuoltoa uudistetaan, mietimme mitä muuta pystytään tekemään samalla, jotta kaivuutöitä ei tarvitse tehdä moneen kertaan. Selvitämme, tarvitaanko kaivantoon tilaa hulevesi- tai teleputkille, sähkökaapeleille, kaukolämpöputkille tai vaikkapa liikennevalojen kaapeleille, Palonperä listaa.
Sukitus vähentää kaivamisen tarvetta
Työmaa-alueelle tehdään aina liikenteenohjaussuunnitelma. Siihen kuuluvat muun muassa heijastavat aidat ja merkinnät, jotka ohjaavat turvallisille väylille. Alueen käyttäjät saavat ennakkoon tiedon kaivuutöistä.
Suunnittelussa huomioidaan yhä enemmän myös ympäristöasioita.
– Kustannuksissa voidaan säästää, kun mietimme huolella kestävät ja ympäristöystävälliset materiaalit, minimoimme kuljetukset ja niin edelleen. Ympäristöasioiden huomioiminen ei tarkoita välttämättä kalliimpaa tekemistä.
Nykyään on käytössä myös menetelmiä, jotka eivät vaadi koko vesihuollon kaivamista auki. Sukitusmenetelmässä voidaan hyödyntää vajaan sadan metrin välein olevia kaivoja, joista jättimäinen sukka ujutetaan kaivojen välille. Kun sukkaan puhalletaan painetta, se laajenee täyttämään koko putken halkaisijan. Sukka kovetetaan vanhan putken sisäpintaan.
– Peltolammi–Sääksjärven siirtoviemärityömaalla emme voi tehdä sukitusta, koska sinne rakennetaan kokonaan uusi linja.
Vietto määrää paikan
Multiojankadulla sijaitsevan taloyhtiön parkkipaikalla vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen kesti noin puolitoista kuukautta. Asukkaat ihmettelivät aluksi, miksi linja täytyy vetää parkkipaikan läpi, vaikka vieressä olisi ollut vapaata tilaa. Syy selittyy painovoimalla, jonka avulla jätevesi kulkee puhdistamolle. Viereen ei olisi saatu tarvittavaa viettoa. Se on välttämätöntä, jotta vesi liikkuu oikeaan suuntaan.
– Jos viettoa ei saada tehtyä, joudutaan viemäriin rakentamaan pumppaamo, jonka pumput toimivat sähköllä. Sellainen ei ole tarkoituksenmukaista, jos viettoviemäri suinkin pystytään tekemään, Palonperä selittää.
Lahtisen ja Kiviharjun kotien alue on nyt vesi- ja viemärinverkoston osalta kokonaan uusittu. Uusia saneeraustarpeita tuskin tulee pitkään aikaan. Uudet tonttijohdot saadaan yhdistettyä valmiiseen siirtolinjaan vuoden 2023 lopussa. Siihenkin saakka hanasta tulee puhdasta vettä ja viemäri vetää.
Luontoarvot huomioidaan suunnittelussa
Peltolammi–Sääksjärven uusi siirtolinja kulkee noin 100 metriä Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella ja 150 metriä sen rajalla. Alueen luontoarvot kartoitettiin tarkasti ennen kaivuutöiden aloittamista.
– Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon pohjalta kävimme rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa läpi asiat, jotka piti ottaa huomioon maastotöissä, ympäristösuunnittelija Katri Laihosalo Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä kertoo.
Kartoitusten tavoitteena on minimoida luonnolle aiheutuvat haitat. Puita saa kaataa vain, jos se on töiden kannalta välttämätöntä. Jos kaatoja tehdään, puut täytyy jättää luonnonsuojelualueelle lahoamaan. Myös alueen erityislajistoa on varjeltava.
Hajuheinää esiintyy Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella pienellä alalla. Kasvi viihtyy louhikkoisessa maastossa, jossa kosteutta on riittävästi.
– Tässä kohteessa on kaksi niin sanottua EU-direktiivilajia, liito-orava ja hajuheinä, sekä rauhoitettu, erittäin uhanalaiseksi arvioitu lahokaviosammal. Tampereen Vesi on saanut muun muassa ohjeet, miten työt voidaan hoitaa niin, että hajuheinän tarvitsemat kosteusolosuhteet säilyvät.
Tampereen alueella on paljon tärkeitä luontokohteita. Tampereen Vesi on rakennuttajana sitoutunut ottamaan huomioon kaikki työmaa-alueillaan olevat luontoarvot.
Lue myös: Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Julkaistu 27.4.2023
Pääkirjoitus: Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Vesihuollossa kaikki lähtee toimintavarmuudesta
Vesihuollossa toiminnan ytimenä on toimintavarmuus. Asiakkaat voivat luottaa saavansa laatuvaatimukset täyttävää juomavettä, ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laatuvaatimusten lisäksi oleellista on, että palvelu toimii keskeytyksettä vuorokauden ympäri. Toimintavarmuuden ylläpitäminen edellyttää sekä pitkäjänteisestä suunnittelua että jatkuvaa valmiudessa olemista.
Toimintavarmuuden ylläpitäminen edellyttää sekä pitkäjänteisestä suunnittelua että jatkuvaa valmiudessa olemista.
Tampereen Vesi vastaa vesihuollosta Tampereella ja osin Pirkkalassa. Suuri osa toimintavarmuudesta toteutetaan siten, että asiakas ei sitä huomaa. Esimerkiksi veden hankinnassa Tampereen Vedellä on useita vedenkäsittelylaitoksia, joiden avulla varmistetaan, ettei mahdollinen ongelma yhdellä laitoksella katkaise asiakkaiden juomaveden saantia.
Asiakkaalle näkyvä osa toimintavarmuudesta huolehtimisesta on vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentaminen ja saneeraaminen. Kun kaupunki kasvaa, tarvitaan uusia verkostoja ja samaan aikaan on huolehdittava siitä, että jo rakennettu verkosto pysyy toimintakuntoisena. Tampereen Veden yli 20 miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla huolehditaan tärkeästä vesihuoltoinfrasta.
Investointien toteuttaminen tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä on usein haasteellista. Ensisijaisen tärkeää on turvallisuudesta huolehtiminen. Toteutuksen aiheuttamaa tilapäistä haittaa pyritään minimoimaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tiedottamisella. Vesihuollon rakenteet ovat pitkäikäisiä, joten yhdellä kertaa on mahdollista aikaansaada alueen vesihuolto kuntoon vuosikymmeniksi.
Petri Jokela
toimitusjohtaja, Tampereen Vesi
2030 1/2023 -julkaisun päätoimittaja
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 27.4.2023
Verkoston käyttöikä pitenee ympäristöystävällisillä menetelmillä
Verkoston käyttöikä pitenee ympäristöystävällisillä menetelmillä
Tampereen keskustan alueella on vanhoja sekaviemäreitä, joihin johdetaan tällä hetkellä sekä sade- että jätevedet. Vanhimmat ovat noin sata vuotta vanhoja. Tampereen Veden tavoite on muuttaa sekaviemärit erillisviemäriksi, koska siten pystytään vähentämään jätevedenpuhdistamolle johdettavien hulevesien määrää.
Syksyllä aloitetaan Satamakadun vanhan sekaviemärin saneeraus Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välillä. Vanhan tiiliputken sisälle sujutetaan päällekkäin muoviset hule- ja jätevesiviemäriputket (kuvassa).
Saneerattavan linjan pituus on 85 metriä. Menetelmä ei vaadi koko viemärin esiin kaivamista. Maata kaivetaan vain tonttiliittymien kohdalta, jotta ne saadaan liitettyä uuteen viemäriin. Saneerausmenetelmällä säästetään
luonnonvaroja, koska maa-aineksia ei tarvitse kuljettaa työmaalta pois eikä uusia jalostettuja maa-aineksia tarvitse käyttää.
Myös haitat liikenteelle jäävät näin ollen pieniksi verrattuna kaivamalla tehtyyn saneeraukseen.
Tampereella on tälle vuodelle yli 50 vesi- ja investointikohdetta. Satamakadun viemärisaneeraus on yksi näistä.
Tutustu: Verkoston investoinnit 2022
Lue myös: Hanastasi tulee tutkittua vettä
Julkaistu 2.11.2022
Hanastasi tulee tutkittua vettä
Teksti: Hanna Pehkonen / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Hanastasi tulee tutkittua vettä
Tampereen Veden Ruskon laboratoriossa tutkitaan vuodessa 5 600 vesinäytettä, joilla varmistetaan puhdas talousvesi 250 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa. Ennen kuin vesi päätyy valutettavaksi asukkaan hanasta, siitä on tutkittu monia eri asioita monessa eri vaiheessa.
Ensimmäiset näytteet otetaan raakavedestä eli vesistöistä ja pohjavedestä. Näiden näytteiden tutkiminen varmistaa, ettei vesilaitoksen prosessiin päädy mitään, mitä raakavedessä ei normaalisti ole. Tulokset kertovat myös sen, miten vettä on käsiteltävä ennen sen päästämistä vedenjakeluverkostoon. Esimerkiksi veden pH:ta nostetaan, jotta putkisto ei ruostu.
Vesilaitoksella lisätään veteen rautaa sisältävää kemikaalia humuksen poistamiseksi. Siksi raudan määrää tarkkaillaan laitokselta putkistoon lähtevästä vedestä.
– Putkirikon sattuessa veden virtaussuunta verkostossa muuttuu, ja putken pintaan saostuneet rauta ja mangaani lähtevät liikkeelle. Ne värjäävät veden ruskeaksi. Värillistä vettä ei suositella juotavaksi. Värjäytynyt vesi kirkastuu, kun sitä valuttaa hetken aikaa hanasta, Tampereen Veden kemisti Taina Korpiharju vinkkaa.
Näytteitä otetaan ja tutkitaan myös vedenkäsittelyprosessin aikana. Putkistoon lähtevän veden bakteerien ja virusten tutkiminen on tärkeää, jotta kuluttajalle päätyvä vesi on mikrobiologisesti puhdasta. Veden sameus kertoo häiriöstä vedenkäsittelyssä tai kiinteistöjen kohdalla vuodosta kiinteistön putkistossa.
Veden lämpötilaa seurataan raakavedestä kuluttajalle asti.
– Pintaveden lämpötila nousee helteillä verkostossa. Se tuntuu kuluttajallakin, Korpiharju sanoo.
Automaattiset mittarit mittaavat veden laatua vesilaitoksen prosessin eri vaiheissa ja eri puolilla verkostoa. Korpiharju pitää näytteenottoa tärkeänä niidenkin toiminnan varmistamiseksi. Oman lisänsä tuovat viranomaisvalvontaan kuuluvat näytteet. Niitä otetaan eri puolilta verkostoa vuosittain noin 160.
Myös jätevesiä tutkitaan. Sillä varmistetaan laitoksen prosessin toimivuus ja vesistöihin päätyvän puhdistetun jäteveden laatu. Jätevesinäytteitä tutkitaan vuosittain noin 3 800.
– Oman laboratorion etuna on se, että analyysit tehdään heti, ja voimme reagoida poikkeamiin nopeasti, Korpiharju sanoo. Häiriötilanteessa näytteet voidaan ottaa, ja ne saadaan tutkittuakin pääosin saman päivän aikana. Laboratoriossa työskentelee kuusi laboranttia, laboratorioinsinööri ja näytteenottaja.
– Me varmistamme, että verkostossa on aina puhdasta juotavaa vettä. Se on työmme tarkoitus.
Tutkimustulokset ovat julkisia! Löydät ne verkosta: tampereenvesi.fi/tietoa-vedesta
Vellamo tietää veden laadun
Tampereen Veden verkkopalvelu Vellamo kertoo talousveden ajantasaisen laadun alueittain. Palvelusta voi tarkistaa veden klooripitoisuuden, kovuuden, lämpötilan ja pH:n.
Kloorin pitoisuus vaihtelee alueittain.
– Vesi desinfioidaan laitoksella kloorilla, jonka pitoisuus laimenee, mitä pidemmälle verkostossa mennään. Siksi esimerkiksi Hervannassa kloori tuoksuu enemmän kuin verkoston loppupäässä, Tampereen veden kemisti Taina Korpiharju kertoo.
Veden kovuus on hyödyllinen tieto pyykinpesussa, sillä se vaikuttaa pesuaineiden annosteluun. Vesi on Tampereella pehmeää, ja pesuaineen voi annostella sen mukaan.
Lämpötila vaihtelee verkostossa sen mukaan, onko vesi peräisin pinta- tai pohjavesilaitokselta. Pääverkostossa vesi tulee usealta laitokselta, jolloin myös pinta- ja pohjavesilaitosten vedet sekoittuvat.
Vellamossa näkyvät tiedot saadaan mittaustuloksista, jotka muokataan karttamuotoon automaattisen vesijohtoverkoston laskentamallin avulla.
Seuraa veden laatua Vellamo-palvelusta.
Lue myös: Jäteveden puhdistusta ympäristön hyväksi
Julkaistu 26.10.2022