Vaalea lyhyt hiuksinen nainen nojaa tammerkosken kaiteeseen ja hymyilee kameralle

Pääkirjoitus: Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi

Vehreä Metropolimme – ihmisten ja ilmaston iloksi 

Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälinen alue. Se näkyy elinkeinoelämässämme ja maahanmuutolla vahvistuvassa väestörakenteessamme. Kehitys liittyy kahteen isoon trendiin, kaupungistumiseen ja globalisaatioon. 

Viime vuonna kaupunkiseudun ennätysmäisestä väestökasvusta jo noin puolet tuli ulkomailta. Tätä me myös tarvitsemme, koska väestömme vanhenee ja lapsia syntyy vähän. Kansainvälistyminen näkyy jatkossa yhä enemmän arjessamme, kun työpaikat, koulut ja tapahtumat kansainvälistyvät.  

Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu.

Tampereen kaupunkiseutu on ainutlaatuisen hieno kokonaisuus. Usein kuulee sanottavan, että tämä on sopivan kokoinen ja tuntuinen alue asukkaille ja uusille tulijoille. Seudun toimijoiden henkinen yhteys ja konkreettinen yhteistyö ovat tärkeitä menestymisessä. Nykyisessä epävakaassa ympäristössä yhteistyön arvo korostuu. Vaalitaan sitä taitoa!  

Kaupunkiseudun tuore Vehreä Metropolimme -suunnitelma kertoo, että haluamme olla maailmanluokan toimija ja rakentaa kuntarajatonta kokonaisuutta, ei vain sen osia. Vehreyttä haluamme vahvistaa ihmisten ja ilmaston iloksi. Kuten meksikolainen Dalia kertoo, parasta täällä ovat järvet ja puut. Hän myös muistuttaa, että on tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.   

Me ratkaisemme, millaisen kaupunkiseudun jätämme tuleville sukupolville. Seudun 0,4 miljoonan asukkaan omat valinnat yhdistettyinä päättäjien linjauksiin kertovat siitä jotain jo tänään. On hienoa, että tietoa kestävän kehityksen välttämättömyydestä ja keinoista on paljon saatavilla. Tästäkin 2030-lehdestä. Se on voittava ja vahvistava suunta! 

Päivi Nurminen
Seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu 

Vaalea lyhyt hiuksinen nainen nojaa tammerkosken kaiteeseen ja hymyilee kameralle.
2030-lehti. Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen. Kuva: Tampereen kaupunkiseutu

Tumma hiuksinen nainen kävelee lumen peittämällä järven jäällä, jota reunustaa kaislikko.

Kohti seudun yhteistä hyvää

Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa

Kohti seudun yhteistä hyvää

Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.

Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.   

Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.   

– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.   

Kasvokuva hymyilevästä naisesta, jolla villapipo ja kaulahuivi kaulassa.
Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä on tyypillinen tamperelainen, joka elää seudulla laaja-alaisesti. “Keväällä eniten houkuttelee pyöräilyn tuoma vapaus. On upeaa päästä kuntoilemaan ja nauttimaan samalla seudun upeista viherympäristöistä Tampereen ulkopuolellakin.” Kuva: Laura Vesa

Ympäristön ehdoilla  

Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.   

Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.   

– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.  

Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.    

– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa.  Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi

Maisemakuva Tampereesta lintuperspektiivistä, metsän takana siintää sinisenä kimmeltävä Pyhäjärvi.

Yhdessä enemmän ja paremmin   

Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.   

 – Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.   

Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.   

– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.   

Aina vaiheessa  

Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.   

– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.  

grafiikkakuvassa kerrostaloja, puita, pilvi ja auto

Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja   

Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.  

Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:   

  • kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen  
  • keskustojen ja keskuksien kehittäminen  
  • asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen   
  • elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen  
  • kestävän liikkumisen lisääminen  
  • palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen  
  • vetovoimaisen vehreyden lisääminen  
  • energiamurroksen huomioiminen  

Tutustu lisää rakennesuunnitelmaan 2040 täältä. 


Tumma hiuksinen nainen kävelee lumen peittämällä järven jäällä, jota reunustaa kaislikko.

"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”

Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa

"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”

Meksikolainen Dalia Milián Bernal on ihastunut suomalaiseen kotikaupunkiinsa ja toivoo, että Tampere säilyttää parhaat puolensa myös tulevaisuudessa.   

Kun Dalia Milián Bernal muutti Tampereelle miehensä ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa, oli Suomessa pimeää ja kylmää. Elettiin tammikuun loppua vuonna 2017. Tampere tervehti Meksikosta tulijoita 15 asteen pakkasilla.    

Se oli vähän pelottavaa. Tuli mieleen, miten ihmeessä selviämme tällaisissa oloissa, nainen muistelee.    

Olimme asuneet saksalaisen mieheni kanssa muutaman vuoden kotimaassani. Meillä oli Meksikossa oikein hyvä olla, mutta kun lapsi ilmoitti tulostaan, halusimme hänelle turvallisempaa elämää. Mieheni haki työtä Tampereen Hervannasta ja sai paikan. Sen turvin päätimme lähteä Suomeen.    

Yhtenä kauniina talvipäivänä perhe päätti lähteä kävelylle Särkänniemen suuntaan. Milián Bernal näki ensimmäisen kerran, kuinka järven jäällä kävelevät ihmiset loivat väripilkkuja valkoiseen maisemaan. Se näytti taianomaiselta.   

– Tajusin, miten hienoja asioita täällä pääsee kokemaan, ja ihastuin kaupunkiin.  

Tumma hiuksinen nainen istuu keittiön pöydän vieressä olevalla värikkäällä sohvalla hirsitalossa.
Meksikolaistaustainen arkkitehti Dalia Milián Bernal löysi miehensä kanssa Tampereen Nekalasta unelmiensa talon, jossa koko perhe viihtyy hyvin jo nyt, vaikka remontti on vielä kesken.

Kaikkea ei tarvitse uudistaa

Tampere on ottanut korkeasti koulutetun pariskunnan erinomaisesti vastaan. Milián Bernalin tutkimushaaveet lähtivät toteutumaan jo ensimmäisenä vuonna. Työpaikka löytyi nopeasti Hervannan kampukselta. Nykyään hän muun muassa toimii projektipäällikkönä kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä ja opettaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa vastuullisesta arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua ja suunnittelun teorioita. 

Perhe on saanut seitsemässä vuodessa Tampereelta paljon ystäviä, ja koti ympäristöineen tuntuu jo omalta. Hyvät pyöräilymahdollisuudet ovat luksusta Meksikossa asumisen jälkeen. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa. Kolme vuotta sitten Milián Bernal osti miehensä kanssa vanhan paritalon Nekalasta. Remontti etenee pikkuhiljaa kiireisen arjen keskellä.   

Hän katselee kaupunkia ja sen ympäristöä alan tutkijan silmin.   

Tunnen asioita ruohonjuuritasolta, sillä olen tutkinut muun muassa kaupunkisuunnitteluun liittyvää kansalaisaktivismia. Ilman kansalaisten aktiivista osallistumista esimerkiksi Eteläpuiston suunnitteluun olisi alue nyt muuttumassa aivan toiseen suuntaan. Aktiiviset kansalaiset tuovat paljon tietämystä, jota kannattaa käyttää hyväksi päätöksenteossa.  

Tampere haluaa näyttäytyä isona ja edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään koko ajan jotain uutta. Itse katselen kaupunkia vähän toisesta näkökulmasta. Tampereen vahvuuksia ovat mielestäni ennen muuta järvet ja puut. Kaupungissa saisi olla enemmän Iidesjärven tapaisia paikkoja, joiden annetaan olla luonnontilaisia. Tulen kaupungista, josta luonto on hävinnyt kokonaan. On tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.   

Tumma hiuksinen nainen seisoo järven jäällä, katsoo olkansa yli kaukaisuuteen hentojen puiden oksien lomassa.

Pieni elää urbaanisti

Dalia Milián Bernal on kotoisin Querétarosta, joka on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki noin 200 kilometriä Mexico Citystä pohjoiseen. Alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Puhtaasta juomavedestä on puutetta.   

Täällä voimme nauttia raikkaan veden runsaudesta. Rakastamme Tampereen seudun järviä, erityisesti läheisintä Iidesjärveä, jonka rannoilta muun muassa tykkäämme seurata lintujen elämää. Ehkä suomalaisille joutsenet eivät ole mitään erityistä, mutta meidän mielestämme ne ovat todella upeita lintuja.  

Milián Bernal haluaa elää turvallista ja monipuolista tamperelaiselämää nyt mutta myös tulevaisuudessa. Hän pärjää kaupungissa hyvin, vaikkei vielä pystykään kommunikoimaan suomeksi.   

Tampere ei ehkä ole maailman kaunein kaupunki, mutta täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja hienoja tapahtumia. Vaikka kaupunki on asukasluvultaan aika pieni, täällä voi elää hyvin urbaania elämää. Täältä ei tarvitse lähteä muualle täyttämään esimerkiksi kulttuuritarpeita. Kaikkea saa paikan päältä.  

Katso video!

2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?


Marko Annala: ”Ilahdun naurettavan isosti tosi pienistä asioista”

Teksti: Tiina Makkonen  Kuvat: Tiina Makkonen

Marko Annala: ”Ilahdun naurettavan isosti tosi pienistä asioista”

Muusikko ja kirjailija Marko Annalan mielestä nykyisessä kotikaupungissa oli aluksi vain yksi huono puoli – eikä sekään häiritse enää 20 vuoden sulattelun jälkeen. 

Marko Annala pyyhältää Tampereen Metsonkulman kahvilaan puolijuoksua.   

– Kävin ostamassa lähikaupasta palohälyttimiin uudet paristot. Jäin tuulikaapissa suustani kiinni ikäihmisen kanssa, joka odotteli palvelutaksia. Minusta on selvästi tullut tamperelainen. 

– Mie muutin ensimmäisen kerran tänne Lappeenrannasta vuonna 2004. Tykkäsin kaupungissa kaikesta muusta paitsi hitaudesta. Nyt olen omaksunut sitä jo niin paljon, ettei häiritse, vaikka joku jää tupeksimaan kaupan kassalle tai muuten vain juttelemaan leppoisasti. Saatan tehdä sitä itsekin. 

”Nyt olen omaksunut sitä jo niin paljon, ettei häiritse, vaikka joku jää tupeksimaan kaupan kassalle tai muuten vain juttelemaan leppoisasti.”

Arki on täynnä vauhtia Annalan kolmilapsisessa taiteilijaperheessä, jossa “iltatähti” on vasta puolitoistavuotias. Aamuisin mies herää keittämään kahvia jo pari tuntia ennen nuorimmaista, jotta ehtii kirjoittaa. Päivät hän viettää lapsen kanssa, kun vaimo on opetustöissä. Omat menot ajoittuvat pääasiassa viikonlopuille, jolloin aika menee muun muassa keikkailuun ja treeneihin. 

– Jos miulle jää arki-iltaisin omaa aikaa, tykkään tehdä palapelejä. Keskeneräinen työ on aina käärittävä syrjään, jotta esimerkiksi kissat eivät sotke sitä. Kun palapeli on valmis, rikon sen saman tien ja aloitan seuraavan. 

Graafinen karttakuva, jossa punainen viiva Tampereen Ranta-Tampellan ja Tallipihan tuntumasta.
Marko Annalan arjen punainen viiva. "Miun suosikkikävelyreitti kulkee Näsinpuistosta Ranta-Tampellan kautta Tallipihalle ja takaisin Näsinpuiston kupeeseen."

Kolme asiaa, joista luovun:

  1. En ole koskaan omistanut autoa, eikä minulla ole edes ajokorttia. Tykkään liikkua jalan tai julkisilla. 
  2. Teen tietoisia ruokailupäätöksiä itseni ja koko perheen puolesta. Suosin kasvisvaihtoehtoja lihan sijaan. 
  3. En lentomatkaile lomailutarkoituksessa. Olemme keikkailleet muun muassa Japanissa viisi kertaa. Sinne on ollut pakko mennä lentäen. 

Lätäköt kutsuvat

Marko Annalan rakkaimmat harrastukset olivat nuoruudessa musisointi ja kirjoittaminen. Harrastukset ovat pysyneet samoina, mutta molemmista on tullut myös ammatti. Romaaneja alkoi syntyä viime vuosikymmenellä, biisejä paljon aiemmin. Metallisista soundeistaan tunnettu Mokoma-yhtye perustettiin vuonna 1996. Annala on yhtyeen laulaja, kitaristi, biisien sanoittaja ja pääasiassa myös säveltäjä.  

”Kun Tampere on marraskuussa ankeimmillaan, siellä on silloinkin kaunista.”

– Kun istun kotisohvalla, sylissä on aina kitara. Kirjat ja biisit voivat syntyä missä vain, kotipihalla tai kävelylenkillä.  Miun suosikkikävelyreitti kulkee Näsinpuistosta Ranta-Tampellan kautta Tallipihalle ja takaisin Näsinpuiston kupeeseen. Kun Tampere on marraskuussa ankeimmillaan, siellä on silloinkin kaunista. Mie rakastan muun muassa sitä, miten keinovalot heijastuvat Näsijärven pinnasta.  

Saimaan rannalla kasvaneena Annala nauttii veden läheisyydestä. 

– Tampereella on upea sijainti kahden lätäkön välissä. Pyhäjärven rantakallioilla ovat löytyneet sanat moneen Mokoman biisiin.  

Marko Annala kertoo viihtyvänsä parhaiten kaupungissa ja sen keskusta-alueella. Ratikalla ja nyssellä pääsee sinne, minne on tarvekin päästä. Arjen tähtihetki ei vaadi suurten unelmien toteutumista. 

– Jotkut varmaan ajattelevat, että innostun naurettavankin isosti ihan pienistä asioista. Kun lähikauppaan on tullut uusi vegetuote, saatan hehkuttaa sitä viikon. 

Marko Annala 

Ammatti: Muusikko ja kirjailija 

Perhe: Kolme lasta, vaimo Inga Magga ja kolme kissaa 

Asuu: Tampereen läntisessä keskustassa 

Ajankohtaista: Metalliyhtye Mokoman uusin albumi julkaistiin maaliskuussa. Myrsky on yhtyeen 12. pitkäsoitto. Annalan neljäs romaani on viimeistelyvaiheessa.  

Harmaa hiuksinen ja pitkäpartainan mies istuu sohvalla katsoen kameraan nojaten käsien varassa jalkoihinsa.

Maisemakuva ilmajohtopylväästä.

Hyvästit ilmalinjoille

Teksti ja kuvat: Tiina Makkonen 

Hyvästit ilmalinjoille

Kesäkauden loppuun mennessä kaikki Länsi-Tampereen suurjännitelinjat kulkevat maan alla. Viimeiset ilmajohtoja kannattelevat pylväät puretaan talvella 2024–2025.

Vaasantien varteen kaivetaan kesän 2024 aikana kaapelinveto- ja jatkosmonttuja, jotka vaihtavat paikkaa sitä mukaa, kuin alumiinisen maakaapelin vetäminen edistyy.   

Suurjännitelinja siirretään maan alle Tampereen uusien kaavoitustarpeiden vuoksi. Nykyisten ilmalinjojen purkaminen vapauttaa tilaa muun muassa uusille ratikkakiskoille, kaduille ja rakennuksille. 

– Maisema muuttuu paljon, kun ilmalinjojen suuret pylväät saadaan pois. Tänä talvena poistettiin Lamminpää–Myllypuro-linjan vanhoja pylväitä. Maakaapelointi tehtiin siellä jo edellisenä kesänä, Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n projektipäällikkö Timo  Hakkarainen kertoo.   

1. Hymyilevä lyhyt hiuksinen mies nojaa punatiilitalon seinään ulkona kevyttoppatakki päällään.
Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n projektipäällikkö Timo Hakkarainen kertoo, että vuonna 2025 Länsi-Tampereen maisemasta poistuvat viimeisetkin suuret ilmajohtopylväät.

Sähkölinjojen uusimisen yhteydessä pystytään huomioimaan entistä paremmin luontoarvot. Suunnittelutiimin tiimipäällikkö Anssi Salonen kertoo, että uusi maan alla kulkeva Lamminpää–Myllypuro-linja tehtiin mukaillen katuverkostoa, jotta uusi kaapeliyhteys saatiin siirrettyä Natura-alueen ulkopuolelle. Entinen ilmajohtolinja kulki osin suojeltavan alueen puolella. Tämän kesän työt tehdään tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella ja maakaapeliyhteydet mukailevat poistuvan ilmalinjan reittiä.   

Ilmajohtoverkon pylväät poistetaan maakaapeloinnin jälkeisenä talvena. Routainen maa kestää paremmin raskaiden koneiden painoa, eikä purkamisesta jää jälkiä maastoon. Kun maa on sulanut, betoniperustukset murskataan 70–80 sentin syvyyteen ja maanpinnat maisemoidaan ympäristön mukaan.  Käytöstä poistuvat pylväät kierrätetään.   

Graafinen karttakuva, jossa violetti viiva kuvastaa maakaapelilinjaa Pölkkylänniemi–Lielahti–Lamminpää-alueella
Pölkkylänniemi–Lielahti–Lamminpää -maakaapelilinja.

Kaapelointitarpeet täytetty

Kun Pölkkylänniemi–Lielahti–Lamminpää-linjan maakaapelointi saadaan valmiiksi, ovat kaikki Rautaharkon sähköaseman ja Tampereen länsirajan väliset suurjännitelinjat siirtyneet maan alle. Uusille kaapeloinneille ei näillä näkymin ole tarvetta. 110 kV:n  sähkölinjat väleillä Kangasala–Rautaharkko, Kangasala–Hervanta–Rautaharkko, Kangasala–Alasjärvi–Kaleva, Kangasala–Nurmi ja Teisko–Valkeejärvi säilyvät toistaiseksi ilmalinjoina.   

Uusien maakaapelien elinikä on aikakin 50 vuotta.   

– Minun arvaukseni on, että teknisen käyttöiän puolesta uudet työt tulevat eteen noin 70 vuoden kuluttua. Ilmassa kulkevat suurjännitelinjat olivat hyvin käyttövarmoja, mutta vaativat enemmän kunnossapitoa kuin kaapeliyhteydet. Kaapeloimalla mahdollisestaan myös kaupunkikehitys ja vihreä siirtymä, Hakkarainen sanoo.

110 kilovoltin suurjännitelinjat kuljettavat sähköä valtakunnallisesta kantaverkosta alueen sähköasemien välillä.

Maakaapelointi on osa vihreää siirtymää

Sähköverkoston maakaapeloinnista on monenlaista hyötyä.  

  • Verkon siirtäminen maan alle varmistaa sen, että sähkönsiirto toimii varmasti ja laadukkaasti ja sähkönjakelu sujuu häiriöttömästi vaikeissakin sääoloissa.   
  • lmajohtoyhteyden korvaaminen maakaapelilla vapauttaa maa-alueita muuhun käyttöön.   
  • Asumisympäristöt ja virkistysalueet muuttuvat viihtyisämmiksi, kun ilmajohdot poistuvat näköpiiristä.   
  • Kaapelointireitit ohjataan pois Natura-alueilta, mikä turvaa luonnon eliöyhteisöjen selviytymistä näillä alueilla.   

Maisemakuva ilmajohtopylväästä.
Ikurin Virelän takana oleva ilmajohtopylväs kaatui helmikuussa suuren nosturin voimin. Pylväs oli 21 metriä korkea ja se ehti olla paikallaan 51 vuotta. Maisemointitöiden jälkeen pylvään kohta alkaa näyttää samalta kuin ympäristönsä.

Tumma hiuksinen nainen kävelee lumen peittämällä järven jäällä, jota reunustaa kaislikko.

Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä? 

Tampereen seudun monikulttuurisimmat kunnat ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia

Tampereen seudulla asuu selvästi vähemmän maahanmuuttajia kuin Turun tai Helsingin seudulla. Vuonna 2022 Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli noin 18 prosenttia ja Turun seudulla kymmenisen prosenttia. Tampereen seudulla vastaava luku oli seitsemän prosenttia.  

Tampereen seudulla kolmen kärjessä ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia.  

Ulkomaalaistaustaisten osuus Tampereelle ja sen kehityskunnissa. Tampereen kaupunkiseudun tilastot.

Yli neljä viidestä Tampereen kaupunkiseudulla asuvasta vieraskielisestä asui vuonna 2022 Tampereella.  

 Ulkomailta muutti Tampereen seudulle vuonna 2022 selvästi eniten väkeä Aasian maista. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuosiin verrattuna selvästi. Toiseksi suurin ryhmä olivat muista Euroopan maista tulleet.  

Maahanmuutto Tampereen kaupunkiseudulle syntymaanosittain 2022 (hlö). Tampereen kaupunkiseudun tilastot.

Tampereen ja sen kehyskuntien väestöpyramidit näyttävät kotimaista kieltä ja vierasta kieltä puhuvien osalta hyvin erilaisilta. Vieraskieliset painottuvat seudulla 25–29-vuotiaiden ikäluokkiin. Iäkkäiden osuus on pieni.   

Vieraskielisten ja kotimaista kieltä puhuvien väestöpyramidit ikäluokittain. Tampereen kaupunkiseudun tilastot.

Maisemakuva Tampereesta lintuperspektiivistä, metsän takana siintää sinisenä kimmeltävä Pyhäjärvi.

Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?

Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: 

Miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?

Tampereen kaupunkiseudulla on käynnissä Väestöskenaariot ja asukkaat 2040 -hanke, jossa seutusuunnittelun asiantuntijat kartuttavat ymmärrystä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista sekä siitä, millainen seudun väestö voisi olla vuonna 2040. 

Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jolla keräämme seudun asukkaiden näkemyksiä ja ymmärrystä arjesta ja tulevaisuuden elämäntavoista kaupunkiseudulla.  

Pääset vastaamaan hankkeen nettisivuilta löytyvästä linkistä. Kysely on auki 10.5.2024 saakka. 

The Tampere City Region is running a project called Population Scenarios and Residents 2040, in which urban planning experts are developing an understanding of the possible futures of the region and what the population of the region could look like in 2040.
We invite you to respond to the Future Survey, which collects the insights and understanding of residents about their daily lives and future lifestyles in the city region. 

You can find the link to respond to the survey on the project website. The survey is open until 10.5.2024.   

Seutupaneelin jäsenenä saat aina tiedon osallisuusmahdollisuuksista.

Liity vaikuttajien joukkoon: tampereenseutu.fi/seutu


Mies istuu puku päällä ja kannettava tietokone sylissään metsässä, auringonvalo pilkahtelee lehtien läpi

Pääkirjoitus: Lämmitämme koteja, emme ilmastoa

Lämmitämme koteja, emme ilmastoa

Energiayhtiönä olemme tottuneet olemaan läsnä asiakkaidemme työmailla, autotalleissa ja pyykkituvissa. Lämpöä ja sähköä tarvitaan elämän joka käänteessä joka päivä, eivätkä siihen perusasiaan vaikuta suhdanteet. Lämmön ja valon tuoja otetaan ilolla vastaan.

Tällä hetkellä tulevaisuudennäkymien edessä on varjoja: korot ovat nousseet ja asuinrakentaminen hiipunut. Energian hinta ei ole palannut Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle. Talvi on alkamassa ja energiaa kuluu runsaasti niin valaisuun kuin lämmittämiseenkin.

Työskentelemme, jotta lämpöä riittää joka päivä ympäri vuoden.

Tampereen Energia on Tampereen lämmittämisen luottopakki tässäkin tilanteessa. Työskentelemme, jotta lämpöä riittää joka päivä ympäri vuoden.

Samaan aikaan katsomme kauas, sillä tavoitteenamme on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen yhdessä asiakkaidemme kanssa. Siinä työssä on tärkeää säästää sekä polttoaineita että energiaa. Kiertotalouden periaatteita noudattamalla emme kuluta maapallon varoja hukkaan. Emme lämmitä ilmastoa, vaan koteja.

Viime talvena energiansäästö onnistui Suomessa ja Tampereella hienosti, eikä pelättyihin sähköpulatilanteisiin jouduttu. Vaikka tätä kirjoittaessani Olkiluoto 3 -voimalaitos on toiminnassa ja tuulivoiman määrä Suomessa on lisääntynyt, energiansäästö on edelleen ajankohtaista. Se on aina järkevää ja ajankohtaista. Se on tapamme säästää luonnonvaroja pitkälle tulevaisuuteen.

Jussi Laitinen
toimitusjohtaja, Tampereen Energia

Lue myös: Fiksun energian aika

Julkaistu 31.10.2023


Pitkähiuksinen nainen isossa sydänkorussaa katsoo kameraan puiden lehtien lomasta kameraan lähikuvassa.

Aliisa Syrjä: Luovuuden ehdoilla

Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Marjaana Malkamäki

Aliisa Syrjä ammentaa voimaa maalaismaisemista

Laulaja ja lauluntekijä Aliisa Syrjä tasapainottaa keikkaelämää hitaissa löylyissä ja Tampereen seudun maalaismaisemissa.

– Se tuntuu juuri siltä: aivan mahtavalta, iloitsee unelmien jahtaajaksi itseään kuvaileva Aliisa Syrjä, 24, Höyheniä ja saaria -debyyttialbuminsa julkaisusta. Albumi julkaistiin 20. lokakuuta ja se on pikavauhtia nimeään tunnetuksi raivanneelle Syrjälle unelmien täyttymys.

Juuri ennen haastatteluamme Aliisa on ollut Tampere-talon hänelle tärkeäksi muodostuneessa flyygelihuoneessa laulunteossa. Ympäristö on tuttu kuin hänen reisi-taskufarkkujensa taskut, sillä samassa talossa nuori artisti on esiintynyt niin musikaalissa kuin viettänyt muutenkin paljon aikaa.
– Menen inspiroivasta musasta aivan tiloihin. Tänään kuuntelimme isän kanssa autossa Behmin uutta albumia, ja olin ihan, että ”ai hitto”, musiikki on niin hienoa, intoilee Syrjä, joka oli heti matkalta päästyään rientänyt tuttuun lauluntekopaikkaansa.

Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun.

Nainen istuu flyygelin tuolilla ja nojaa soittiimeen kädessää muumimuki.
Tampere-talon flyygelihuone on tuttu artistille jo lapsuudesta. Tässä huoneessa on syntynyt monta laulua ja monet sanoitukset.

Inspiraation syttymiselle ei ole aikaa eikä paikkaa. Syrjän puhelimen muistiinpanot pursuavat ideoita, sanoja ja kappaleiden raakileita.
– Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun. Menen luovuuden ehdoilla, en toisin päin.

Luovuuteen nuori artisti onkin saanut ehdotonta tukea Ylöjärvellä asuvalta perheeltään, jossa taide on aina ollut arkeen kuuluva asia. Se on tarkoittanut mahdollisuutta toteuttaa itseään, haahuilla ”lompakko hukassa ja takkuja tukassa”, kuten hänen Instagram-tilillään lukee, ja kasvamista monenlaiseen taiteeseen tukevassa ilmapiirissä.
– En ole koskaan joutunut perustelemaan valintojani. Kaikenlainen taide on ollut minulle normaalia elämää. Sain 10-vuotiaana lahjaksi pianon, ja se on paras joululahja, jonka olen koskaan saanut, hän sanoo kiitollisena.

Syrjän ensimmäinen kappale julkaistiin vasta hieman yli vuosi sitten. Sitä ennen Syrjä pyrki näkyväksi taiteellaan vuosia, kunnes lopulta ovet alkoivat avautua. Kunnianhimoinen nainen valitsi Suomen suurimman eli Warnerin. Uuden albumin kappaleet ovat kerääntyneet pitkältä ajalta, aina Tampereen yhteiskoulun lukio Tykin vuosilta saakka. Albumi merkitseekin hänelle kasvutarinaa kipuineen ja oppeineen.
– Kokonaisuus on minulle hyvin henkilökohtainen.

Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly.

Nainen puiden lomassa hymyilee

Syrjällä on takanaan isojen festareiden keikkakesä. Syksyllä hän esiintyi Tampereen Lost In Music -festareilla.
– 45 minuutin keikka voi olla fyysisesti todella raskas. Yhden setin jälkeen tarvitsen päivän palautumiseen. Sauna–avantoyhdistelmä on sellainen, joka saa aina rauhoittumaan. Aina, kun tulee mahis, uin luonnonvesissä. Kotipihamme järvi on vakiopaikkani, Syrjä paljastaa.

Vaikka musiikkiura rakentuu Helsingistä käsin, Syrjä vierailee usein kotonaan Ylöjärven maalaismaisemissa.
– En kestä Helsinkiä pitkään. Tampereen rautatieasemalta hyppään auton kyytiin ja rauhoitun heti, kun kaupunki vaihtuu peltomaisemaan.

Syrjälle on erityisen tärkeää vaalia herkkyyttä taiteen tekemiseen.
– Toivon, että ura lähtisi kasvuun, mutta samaan aikaan toivon säilyttäväni palon taiteeseen ja musiikkiin. Haluan olla juuri tällainen – tunnollinen ja tarkka työasioissa, mutta maalliset asiat unohtava haaveilija. Tarvitsen paljon aikaa yksin vain ajattelemiseen ja olemiseen. Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly, Syrjä nauraa.
– Herkkyyden lisäksi itselleni tärkeä asia on ristiriitojen esiin tuominen. Usein isoimmat tunteet syntyvät siitä, kun elämässä sattuu samaan aikaan jotain traagista ja jotain kaunista. Tärkeimmissä hetkissä on niitä molempia.

Kolme asiaa, joista luovun:

  1. Lihansyönti: olen kasvissyöjä, mutta en ole tässäkään hirvittävän ehdoton.
  2. Turhat kertakäyttömuoviasiat: vältän esimerkiksi kertakäyttömukeja ja muovipusseja.
  3. Ylimääräinen autoilu – rakastan pyöräilyä! Pyöräilen melkein joka paikkaan.

Grafiikkakuva, jossa punainen viiva Tampereen rautatieasemalta Ylöjärven rajalle

Aliisa Syrjä

  • Ammatti: laulaja ja lauluntekijä
  • Ajankohtaista: 20. lokakuuta ilmestyi debyyttialbumi Höyheniä ja Saaria. Yle X:n läpimurtoartisti 2023. Valmistui vuonna 2022 Pop & Jazz Konservatoriosta.


NAINEN KATSOO IKKUNAN KÄPI KAMERAAN JA HYMYILEE.

Ukrainalainen Kristina Lieskakova: Tampere tuoksuu kodilta

Teksti ja kuvat: Tiina Makkonen

Tampere tuoksuu kodilta

Sota ajoi reilu vuosi sitten Kristina Lieskakovan tyttärensä kanssa Ukrainan pääkaupungista Tampereen seudulle. Uudesta kotikaupungista hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa.

Kaksi naista katsoo ikkunasta kohti kameraa.
Kristina Lieskakovaa ja Marina Govorukhaa yhdistää aktiivinen toiminta Tampereen Ukraina-talossa.

Kun lähdimme sotaa pakoon viime vuoden keväällä, oli itsestään selvää, että tulemme Suomeen. Äitini on asunut Tampereella suomalaisen miehensä kanssa jo 15 vuotta. Olin käynyt äidin luona monta kertaa, ja Tampereen seutu oli minulle tuttu.

Tampere ja Kiova ovat hyvin erilaisia kaupunkeja. Kiova on suurkaupunki. Siellä on asukkaita yli puolet koko Suomen väkiluvusta. Ennen sotaa tekniset perusrakenteet toimivat ihan hyvin. Mieheni on kertonut, että nyt sotatalvena on jouduttu muun muassa laskemaan asuntojen peruslämpöä muutaman asteen verran. Mieheni on asunut koko sota-ajan Kiovan kodissamme ja käynyt töissä normaalisti. Kotitalomme on onneksi säästynyt pommituksilta.

Minä ja tyttäreni jaamme äidin ja isäpuoleni kanssa heidän kerrostalokaksionsa Tampereen ja Kangasalan rajalla. Tilaa on vähän, mutta ehkä myöhemmin saamme oman kodin, jossa tyttärellä on oma huone. Hän kertoo kaipaavansa leikkitilaa mutta myös kissaa ja isäänsä, jota hän ei ole nähnyt yli vuoteen. Olemme joutuneet sopeutumaan jatkuvaan ikävään. Vaikka rauha tulisi pian, menee aikaa, ennen kuin kaikki toimii taas Ukrainassa normaalisti.

Tampereella kaikki toimii tosi hyvin. Olen iloinen, että meillä on nyt koti täällä

 

Työtä tarpeeseen

Rakkain paikkani Tampereella on tällä hetkellä Ukraina-talo, joka sijaitsee lähellä Tampereen rautatieasemaa. Tunnen että siellä on minun tämänhetkinen perheeni. Siellä minua tarvitaan, ja voin auttaa monella tavalla. Päivät talolla ovat kiireisiä. Opetan lapsille englantia ja aikuisille suomea mutta teen paljon kaikenlaista muutakin.

Ukrainalaisilla lapsilla elämä Tampereen seudulla on hyvää ja turvallista. On hienoa, että he oppivat täällä myös ekologista kulttuuria. Pieni tyttärenikin osaa jo lajitella jätteet. Kiovassa jätteiden lajittelun eteen pitää nähdä paljon vaivaa. Jos haluaa esimerkiksi eritellä muovijätteet, ne pitää viedä yhteisiin keräyspisteisiin pitkien matkojen päähän. Taloilla ei ole omia keräysastioita.

Täällä Tampereella liikenteessä käyttäydytään kauniisti ja nätisti. Tykkään parkkihalleista. Jos Kiovassa menen keskustaan ostoksille, on iso ongelma löytää autolle parkkipaikkaa. Täällä niitä riittää kaikille.

Minun näkökulmastani Tampereella kaikki toimii tosi hyvin. En ole huomannut minkäänlaisia ongelmia. Olen iloinen, että meillä on nyt koti täällä.

Kolme asiaa, joita arvostan:

  1. Bussit. Kun tulin Tampereelle ensimmäisen kerran, muistan vieläkin, että kuljimme bussilla numero 16. Bussiyhteydet toimivat hyvin ja kuskit ovat ystävällisiä. Liikun yhä mieluiten bussilla.
  2. Juomavesi. Ukrainassa emme juo kraanavettä. Täällä se on puhdasta ja hyvänmakuista. Arki on helpompaa näin.
  3. Tampereen tuoksu. Kun menen pakkasella ulos kodistani, haistan raikkaan ilman ja tuoreen leivän, joka tulee läheisestä Linkosuon leipomosta. Se on minun Tampereeni tuoksu.

Kristina Lieskakova

  • Ammatti: englannin ja ukrainan kielten opettaja
  • Asuu: Kangasalan ja Tampereen rajalla tyttärensä, äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Mies asuu edelleen perheen kodissa Kiovassa
  • Ajankohtaista: Saapui Ukrainasta Suomeen 12.3.2022. Toimii aktiivisesti vapaaehtoisena Tampereen Ukraina-talossa