Kohti seudun yhteistä hyvää
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
Kohti seudun yhteistä hyvää
Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan tavoitteena on olla vuonna 2040 sinivihreä ja yhtenäinen helpon arjen seutu, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.
Ennusteiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa vuosittain reilulla 4 000 henkilöllä ja on vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Voimakkainta kasvu on Tampereella, mutta myös seudun muiden kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Yläjärven asukasluvun odotetaan kasvavan.
Kuntien ei tarvitse painia uusien haasteiden edessä yksin. Koko kaupunkiseutu on sitoutunut jo pitkään siihen, että aluetta rakennetaan yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jossa on helppo liikkua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa yli kuntarajojen.
– Käytännössähän elämme jo nyt hyvin seudullisesti. Töissä tai esimerkiksi lukiossa käydään naapurikunnan puolella ja harrastuksiin osallistutaan yli kuntarajojen. Vapaa-ajan vietossa järvet eivät katso kuntarajoja. Esimerkiksi tamperelaiset virkistäytyvät paljon ympäryskunnissa, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo.
Ympäristön ehdoilla
Edellinen Tampereen seudun rakennesuunnitelma on vajaan kymmenen vuoden takaa, jolloin moni asia oli toisin kuin nyt.
Muutoksia ohjaavat nyt ennen muuta ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
– Noudatamme eurooppalaisten metropolien kehitysajattelua, joka pohjautuu seudulliseen yhteistyöhön ja toiminnallisten suuralueiden kehittämiseen. Sujuvan arjen lisäksi tavoittelemme EU:n strategian mukaisesti teollisuutta takaisin Eurooppaan. Teknologiaosaaminen on jo nyt Tampereen seudulla huipputasolla, ja vihreän energian saatavuus paranee koko ajan, Kuusela selventää.
Vihreä siirtymä liittyy kiinteästi myös muun muassa rakentamiseen ja virkistäytymiseen.
– Tavoitteenamme on esimerkiksi tehdä Tampereen seudusta vehreyden ja vesistöjen muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee tulemaan seudulle ja josta ei tarvitse lähteä muualle virkistäytymään. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä otetaan yhä painokkaammin huomioon muun muassa viherrakentamisessa ja vesienhallinnassa. Tavoittelemme kuntarajat ylittäviä viherkäytäviä ihmisten ja ilmaston iloksi
Yhdessä enemmän ja paremmin
Suunnittelun ytimessä on seudullinen yhteistyö, jonka perusajatuksena on se, että jokainen yhdessä paikassa tehty edistysaskel voi hyödyttää myös muualla.
– Tampereen seudulla on ymmärretty, että jos kaupungit ja kunnat kilpailevat keskenään, sotkeudutaan vain omiin jalkoihin eikä päästä eteenpäin. Yhteistyön avulla pystytään laajasti miettimään, minkälaiset valinnat edistävät yhteistä hyvää. Olemme tässä suhteessa poikkeuksellisen edistynyt kaupunkiseutu Suomessa, Kuusela kiittelee.
Tampereen seudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma on laajuudessaan ainutlaatuinen. Se kuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Se myös ohjaa aidosti koko seudun päätöksentekoa, sillä se on hyväksytty kaikkien kahdeksan kunnan valtuustoissa.
– Toimimme eurooppalaisten metropolien tapaan. Osaamme tunnistaa, mikä on seudullisesti merkityksellistä ja tehdä yhdessä valintoja sen mukaan. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa hyvä seudullinen joukkoliikenne ja kuntarajat ylittävät palvelut. Olemme jo pitkään kehittäneet keskustoja ja tuoneet kasvua kaupunkiseudun rakenteen sisälle.
Aina vaiheessa
Suurissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa – seutujen kehityksessä lähdetään siitä, että talouden vetureina toimivat isot kaupungit. Tampereen seudun taloutta vetää Tampere, jonka lonkerot ulottuvat kaikkiin ympäryskuntiin.
– Täytyy muistaa, että suunnittelu on hidasta ja mikään ei tule koskaan valmiiksi. Maailma muuttuu ja sitä myötä myös meidän on pystyttävä koko ajan katsomaan, mikä teema vaatii milloinkin eniten panostusta. Tavoitteenamme on joka tapauksessa tehdä Tampereen seudusta maailmalle avoin ihana, pieni metropoli.
Rakennesuunnitelma luo suuntaviivoja
Tampereen kaupunkiseudun kolmas rakennesuunnitelma ”Vehreä metropolimme 2040+” on kaupunkiseudun kuntien yhteinen tahtotila seudun tulevaisuuden ratkaisuista. Edellinen seudullinen rakennesuunnitelma on vuodelta 2015.
Uuden rakennesuunnitelman tavoitteet kytkeytyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Suunnitelma nojaa kahdeksaan päätavoitteeseen:
- kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
- keskustojen ja keskuksien kehittäminen
- asuinympäristön kauneuden, laadun ja monipuolisuuden parantaminen
- elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen
- kestävän liikkumisen lisääminen
- palvelujen ja palveluverkkojen seudullinen kehittäminen
- vetovoimaisen vehreyden lisääminen
- energiamurroksen huomioiminen
Tutustu tilastoihin täältä: Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Teksti: Tiina Makkonen / Kuva: Laura Vesa
"Tampereen seudulla parasta ovat järvet ja puut”
Meksikolainen Dalia Milián Bernal on ihastunut suomalaiseen kotikaupunkiinsa ja toivoo, että Tampere säilyttää parhaat puolensa myös tulevaisuudessa.
Kun Dalia Milián Bernal muutti Tampereelle miehensä ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa, oli Suomessa pimeää ja kylmää. Elettiin tammikuun loppua vuonna 2017. Tampere tervehti Meksikosta tulijoita 15 asteen pakkasilla.
– Se oli vähän pelottavaa. Tuli mieleen, miten ihmeessä selviämme tällaisissa oloissa, nainen muistelee.
– Olimme asuneet saksalaisen mieheni kanssa muutaman vuoden kotimaassani. Meillä oli Meksikossa oikein hyvä olla, mutta kun lapsi ilmoitti tulostaan, halusimme hänelle turvallisempaa elämää. Mieheni haki työtä Tampereen Hervannasta ja sai paikan. Sen turvin päätimme lähteä Suomeen.
Yhtenä kauniina talvipäivänä perhe päätti lähteä kävelylle Särkänniemen suuntaan. Milián Bernal näki ensimmäisen kerran, kuinka järven jäällä kävelevät ihmiset loivat väripilkkuja valkoiseen maisemaan. Se näytti taianomaiselta.
– Tajusin, miten hienoja asioita täällä pääsee kokemaan, ja ihastuin kaupunkiin.
Kaikkea ei tarvitse uudistaa
Tampere on ottanut korkeasti koulutetun pariskunnan erinomaisesti vastaan. Milián Bernalin tutkimushaaveet lähtivät toteutumaan jo ensimmäisenä vuonna. Työpaikka löytyi nopeasti Hervannan kampukselta. Nykyään hän muun muassa toimii projektipäällikkönä kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä ja opettaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa vastuullisesta arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua ja suunnittelun teorioita.
Perhe on saanut seitsemässä vuodessa Tampereelta paljon ystäviä, ja koti ympäristöineen tuntuu jo omalta. Hyvät pyöräilymahdollisuudet ovat luksusta Meksikossa asumisen jälkeen. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa. Kolme vuotta sitten Milián Bernal osti miehensä kanssa vanhan paritalon Nekalasta. Remontti etenee pikkuhiljaa kiireisen arjen keskellä.
Hän katselee kaupunkia ja sen ympäristöä alan tutkijan silmin.
– Tunnen asioita ruohonjuuritasolta, sillä olen tutkinut muun muassa kaupunkisuunnitteluun liittyvää kansalaisaktivismia. Ilman kansalaisten aktiivista osallistumista esimerkiksi Eteläpuiston suunnitteluun olisi alue nyt muuttumassa aivan toiseen suuntaan. Aktiiviset kansalaiset tuovat paljon tietämystä, jota kannattaa käyttää hyväksi päätöksenteossa.
– Tampere haluaa näyttäytyä isona ja edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään koko ajan jotain uutta. Itse katselen kaupunkia vähän toisesta näkökulmasta. Tampereen vahvuuksia ovat mielestäni ennen muuta järvet ja puut. Kaupungissa saisi olla enemmän Iidesjärven tapaisia paikkoja, joiden annetaan olla luonnontilaisia. Tulen kaupungista, josta luonto on hävinnyt kokonaan. On tärkeää suunnitella kaupunkeja niin, että vastuullisuus toteutuu kaikilla tasoilla.
Pieni elää urbaanisti
Dalia Milián Bernal on kotoisin Querétarosta, joka on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki noin 200 kilometriä Mexico Citystä pohjoiseen. Alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Puhtaasta juomavedestä on puutetta.
– Täällä voimme nauttia raikkaan veden runsaudesta. Rakastamme Tampereen seudun järviä, erityisesti läheisintä Iidesjärveä, jonka rannoilta muun muassa tykkäämme seurata lintujen elämää. Ehkä suomalaisille joutsenet eivät ole mitään erityistä, mutta meidän mielestämme ne ovat todella upeita lintuja.
Milián Bernal haluaa elää turvallista ja monipuolista tamperelaiselämää nyt mutta myös tulevaisuudessa. Hän pärjää kaupungissa hyvin, vaikkei vielä pystykään kommunikoimaan suomeksi.
– Tampere ei ehkä ole maailman kaunein kaupunki, mutta täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja hienoja tapahtumia. Vaikka kaupunki on asukasluvultaan aika pieni, täällä voi elää hyvin urbaania elämää. Täältä ei tarvitse lähteä muualle täyttämään esimerkiksi kulttuuritarpeita. Kaikkea saa paikan päältä.
Katso video!
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Mitä tilastot kertovat Tampereen seudun väestörakenteen kainsainvälisyydestä?
Tampereen seudun monikulttuurisimmat kunnat ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia
Tampereen seudulla asuu selvästi vähemmän maahanmuuttajia kuin Turun tai Helsingin seudulla. Vuonna 2022 Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli noin 18 prosenttia ja Turun seudulla kymmenisen prosenttia. Tampereen seudulla vastaava luku oli seitsemän prosenttia.
Tampereen seudulla kolmen kärjessä ovat Tampere, Pirkkala ja Nokia.
Yli neljä viidestä Tampereen kaupunkiseudulla asuvasta vieraskielisestä asui vuonna 2022 Tampereella.
Ulkomailta muutti Tampereen seudulle vuonna 2022 selvästi eniten väkeä Aasian maista. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuosiin verrattuna selvästi. Toiseksi suurin ryhmä olivat muista Euroopan maista tulleet.
Tampereen ja sen kehyskuntien väestöpyramidit näyttävät kotimaista kieltä ja vierasta kieltä puhuvien osalta hyvin erilaisilta. Vieraskieliset painottuvat seudulla 25–29-vuotiaiden ikäluokkiin. Iäkkäiden osuus on pieni.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Lue myös: Vastaa Tulevaisuuskyselyyn: miten sinä asut ja elät tulevaisuudessa?
Lue myös: Kohti seudun yhteistä hyvää
2030-gallup: Mikä tekee Tampereen kaupunkiseudusta hyvän paikan asua ja elää?
Nauramiselle on oltava tilaa
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Tampereen seudulta, päivää: Nauramiselle on oltava tilaa
Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkö Merja Nordlingin hyvän olon resepti koostuu lähiluonnosta, yhteisöllisestä työympäristöstä ja liikunnasta. Tampere imaisi hänet Espoosta juurilleen ilmapiirin, kehittyvän kaupunkiseudun ja riäväkyläläisyyden yhdistelmällä.
Millaista sisältöä presidentti Niinistön toive suomalaisten liikkumisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä tuo työpäiviisi?
– Töissäni toive näkyy esimerkiksi kaupunkiseudun Seutuliike-ohjelman edistämisenä ja juttutuokioina työkavereiden kanssa. Työpaikan kiva ja avoin ilmapiiri ruokkii hyvinvointia. Tiukan työskentelyn lomassa on aina oltava tilaa yhdessä nauramiselle.
– Omasta liikkumisestani huolehdin työpäivinäni valitsemalla portaat hissin sijaan ja työskentelemällä pääasiassa seisten. Työmatkani kuljen joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Etätyöpäiväni aloitan pienellä aamulenkillä ja tauotan päivääni lyhyilläulkoiluhetkillä.
Millaisilla seudullisilla täkyillä liikkumista lisätään?
– Parhaillaan kaupunkiseudulla on starttaamassa yhteistyössä UKK-instituutin kanssa rakennettu tietopohjainen Seutuliike-ohjelma. Sen avulla tähdätään pysyviin muutoksiin eri-ikäisten ihmisten liikkumisessa. Hyvin hoidetut reitit ja liikuntapaikkojen saavutettavuus houkuttelevat liikkumaan. Olemmekin yhtenäistäneet kaupunkiseudun ulkoilureittejä ja pyöräilyverkkoa.
Millä houkuttimilla vähiten liikkuvat toisen asteen opiskelijat saadaan siirtämään tossua toisen eteen?
– Tärkeintä on nuorten näkemysten kuuleminen ja niiden sovittaminen oppilaitosten arkeen. Nuorten mukaan koulun sisäinen kulttuuri ja yhteisöllisyys vaikuttavat merkittävästi heidän liikunta-asenteisiinsa. Liikuntakipinän voi sytyttää koululta saatu kannustus omaehtoiseen liikkumiseen koulupäivän ohessa sekä koulun maksuttomien kunto- ja liikuntasalien käyttömahdollisuus. Innostus voi viritä myös nuorten vertaisohjaamien liikuntaryhmien tai pieniä palkintoja sisältävien liikuntahaasteiden myötä.
Mikä veti sinut 12 Espoon vuoden jälkeen takaisin Tampereelle?
– Koti ja lähipiiri. Tamperelaisuus on tärkeä osa identiteettiäni, paluu juurilleni oli hyvin luontevaa. Pidän Tampereen astetta rennomman ilmapiirin sekä uusiutuvan kaupunkikuvan ja -seudun yhdistelmästä. Siihen sekoittuva ripaus Riäväkylän henkeä tekee Tampereesta omalaatuisen, erottuvan ja vetovoimaisen. Poissaolovuosieni aikana lisääntynyt kaupunkiseudullisuus toimivine joukkoliikenteineen oli minulle iloinen yllätys.
Millaisesta liikkumisesta ammennat oman hyvän olosi?
– Olen sisimmältäni melko lailla metsäläinen. Voin hyvin, kun ympärilläni on raikasta ilmaa, luontoa ja vihreää. Lenkkeilen metsäreiteillä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla.
Julkaistu 31.10.2023
Lue myös: Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön
Suuri asukaskysely: Vehreä metropoli saa viihtymään
Teksti: Mari Laaninen / Kuvat: Laura Vesa
Suuri asukaskysely:
Vehreä metropoli saa viihtymään
Tampereen kaupunkiseudussa viehättää erityisesti yhdistelmä luonnonläheisyyttä ja hyviä palveluita.
Tampereen kaupunkiseudulla ihmiset ovat pääosin erittäin tyytyväisiä asuinympäristönsä viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Vain harva suunnittelee muuttamista muualle. Näin voi tiivistää vuodenvaihteessa verkossa toteutetun suuren asukaskyselyn keskeiset tulokset.
– Tämä on todella tärkeä viesti. Kaupunkiseudun visioksi on valittu olla vehreä metropoli. Saimme vahvistuksen, että linja on täysin oikea, kehittämispäällikkö Antti Lippo sanoo.
Yli 5 000 vastaajan joukko antoi erityisen hyvän arvosan seudun eri asuinalueiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksille.
– Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa, Antti Lippo toteaa.
Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa
Hänen mukaansa kyselyn eräs positiivinen yllätys oli, että kasvava seutu koetaan turvalliseksi. Jopa 91 prosenttia vastaajista arvioi asuinalueensa turvallisuuden erittäin tai melko hyväksi.
– Tämä on positiivinen signaali viimeaikaisen uutisoinnin keskellä ja turvallisuuden arvostuksen lisääntyessä.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden runsas tarjonta sai kiitosta. Myös joukkoliikenne koetaan vastausten perusteella varsin toimivaksi.
– Meillä on aidon metropolin palvelut, mutta arki on silti kiireetöntä ja rentoa, Antti Lippo kiteyttää.
Yhteisöllisyys arvossaan
Antti Lipon mukaan kyselyn eräs tulos on, että kaupunkiseudulta löytyy asumisvaihtoehtoja jokaiseen makuun. Omansa löytävät yhtä lailla urbaania sykettä kuin rauhallista maalaismiljöötä arvostavat. Tämä selittänee osaltaan vähäisiä muuttohaluja muualle Suomeen.
Selkeää muutosta edellisen, kaksi vuotta sitten toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna on havaittavissa muun muassa yhteisöllisyyden arvostamisessa.
– Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken ja on kiinnostunut erilaisista yhteiskäyttötiloista.
Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken
Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan mielestään tärkeimpiä seudullisia kehittämiskohteita. Vastauksissa toivottiin lisää mahdollisuuksia päästä virkistäytymään luontoon ja seudun runsaiden vesistöjen äärelle. Turvallisuudesta tulee huolehtia vastaajien mielestä myös jatkossa.
Lähijunaliikenteen lisääminen sai vahvaa kannatusta kaikenikäisiltä. Erityisesti alle 40-vuotiaat vastaajat kokivat ilmastotyön ja kestävän kehityksen tärkeiksi teemoiksi.
Antti Lipon mukaan kyselyn antia hyödynnetään varmasti monin tavoin.
– Jo edellinen kysely vaikutti sinivihreän teeman painottamiseen kaupunkiseudun strategiassa. Lisäksi liikennemeluhaaste nousi kaksi vuotta sitten esiin, ja seudulla valmistellaan aiheesta yhteisiä linjauksia. Suuri kiitos siis jälleen kaikille osallistuneille.
Julkaistu 28.4.2023
Rakennesuunnitelman tavoitteet määritelty
Rakennesuunnitelman tavoitteet määritelty
Seutuhallitus on hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmalle tavoitteet. Kaikkien tavoitteiden lähtökohtana ovat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden periaatteet ja ne kytkeytyvät Vehreä metropolimme -seutustrategiaan.
Tavoitteissa korostuvat asuinympäristöjen viihtyisyyden ja vehreyden lisääminen sekä elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Seuraavassa päivityksen vaiheessa rakennesuunnitelma kootaan kolmelle teemakartalle. Tälle kierrokselle myös seudun asukkaat on kutsuttu mukaan suunnitteluun.
Lue lisää Rakennesuunnitelmasta tuoreimmasta seutukatsauksesta.
Rakennesuunnitelman 8 tavoitetta:
- Eheytämme yhdyskuntarakennetta
- Kehitämme keskustoja ja keskuksia
- Parannamme asuinympäristöjen kauneutta, laatua ja monipuolisuutta
- Vahvistamme elinkeinoelämää ja kansainvälisyyttä
- Lisäämme kestävää liikkumista
- Suunnittelemme palveluja ja palveluverkkoa seudullisesti
- Vahvistamme vetovoimaista vehreyttä
- Huomioimme energiamurroksen
Kuva: Unsplash.
Julkaistu 27.4.2023
Nuorten ääni mukaan kaupunkiseudun kehitykseen
Nuorten ääni mukaan kaupunkiseudun kehitykseen
Tampereen kaupunkiseutu aloittaa tänä vuonna yhteistyön nuorisovaltuustojen kanssa. Uusi yhteistyöryhmä kootaan seudun jokaisen kunnan nuorisovaltuutetuista. Aloite yhteistyöhön tuli nuorisovaltuustojen puheenjohtajilta.
Ryhmään nimetyt nuoret pääsevät mukaan seudun päättäjiä kokoaviin tapahtumiin. Lisäksi heille järjestetään omia tilaisuuksia, joissa he voivat kertoa asiantuntijoille näkökulmansa seudun kehittämisestä.
— Tampereen kaupunkiseutu on nuorisovaltuustojen yhteistyöryhmän perustamisen myötä edelläkävijä nuorten seudullisen osallisuuden edistämisessä, Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Arttu Vuori arvioi.
Kuva: Unsplash.
Julkaistu 27.4.2023
Lähijunaliikenteen kehitys tuo uusia seisakkeita
Lähijunaliikenteen kehitys tuo uusia seisakkeita
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehitystä on hahmoteltu vuoteen 2030 saakka jättimäisessä raportissa.
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikön Tapani Tourun mukaan keskeistä selvitystyössä on ollut hahmottaa sitä, mihin ja kenen lähitulevaisuudessa tulee lähijunaliikenteen kehittämisen suhteen panostaa.
Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa uusien seisakkeiden rakentamiset. Ensivaiheessa seisakkeita rakennetaan Messukylään, Ruutanaan ja Sääksjärvelle.
Lue lisää: tampereenseutu.fi/ajankohtaista
Lue myös: Vehreydestä ei tingitä
Julkaistu 2.11.2022
Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!
Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!
Hiljattain Tampereen kaupunkiseudulle perustettuun Seutupaneeliin on ilmoittautunut jo tuhatkunta ympäristönsä kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Yritysmaailmassa kuluttajapaneeleja on käytetty asiakastutkimuksiin jo kauan, kuntakentällä Seutupaneeli on tiettävästi ensimmäinen pysyvä osallistumisen rekisteri. Paneeliin toivotaan mukaan seudun nykyisiä ja entisiä asukkaita sekä seudulla asioivia henkilöitä.
— Paneeli on mutkaton kontaktiväylä seutusuunnittelijoiden ja asukkaiden välillä. Lähetämme jäsenille sähköpostitse tietoa erilaisista ajankohtaisista kyselyistä ja asukastilaisuuksista, joihin osallistumisesta kukin päättää kiinnostuksensa mukaan. Samaa reittiä postitamme heille myös kyselyiden tulokset, kuvaa yhteydenpitoa kehittämispäällikkö Antti Lippo.
— Vaikuttaminen on suoraa – panelistit ovat olleet esimerkiksi seudullisen ulkoilureittisovelluksen testikäyttäjiä. Joulukuussa järjestettävässä asukaskyselyssä jäsenet pääsevät kertomaan asumisen ihanteista ja unelmista. Panelisteja on kutsuttu mukaan myös seudun rakennesuunnitelman 2040+ päivitykseen. Tuohon liittyvä yhteydenpito jatkuu ensi keväänä.
Kaupunkiseudun kehittämisuutisia voi seurata verkkosivulta tampereenseutu.fi sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella @tampereenseutu.
Lue myös: Asukasraati yksimielisenä: Vehreydestä ei tingitä!
Julkaistu 26.10.2022
Asukasraati: Vehreydestä ei tingitä!
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius
Asukasraati yksimielisenä:
Vehreydestä ei tingitä!
Edelläkävijä, ajassa kiinni ja freesi. Tällaisena lempääläinen Anu Salminen näkee Tampereen kaupunkiseudun vuonna 2040. Hän kuului asukasraatiin, jonka toiveesta vehreyttäminen nousi seudun kehittämisstrategiassa paalupaikalle.
— Onko minulla mitään omaperäistä annettavaa ja osaanko sanoittaa kehitysideoitani ymmärrettävästi, Anu Salminen pähkäili perisuomalaisen vaatimattomasti huomatessaan seutustrategiatyöhön liittyneen asukasraatihaun. Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista opiskelevaa Salmista raatiin veti erityisesti uteliaisuus tulevista suunnitelmista sekä halu oppia kehittämistyöstä käytännössä.
— En ole alkuunkaan yhden tai kahden asian ajaja. Kiinnostun kokonaisuuksista ja pohdin asioita mahdollisimman monelta kantilta. Olinkin aluksi epävarma, voinko näin analyyttisenä ihmisenä edes hakea ryhmään, Salminen myhäilee.
Raatiin valittiin viime marraskuussa eri puolilta kaupunkiseutua kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Aluksi ryhmä tutustui kuntayhtymän toimintaan, osallistui seudun tulevaisuuskyselyyn sekä Seutufoorumiin. Kokoontumisissaan raatilaiset keskustelivat seutusuunnittelijoiden alustamista aiheista ja kommentoivat strategialuonnosta.
— Kiinnostuksenkohteemme olivat paljolti samoja ja meitä yhdisti into jutella niistä. Esimerkiksi vehreyttä pidimme kaikki seudun ehdottomana timanttina. Se nostettiin jopa vision kuvaavaan nimeen, Vehreä metropoli. Olimme tavallaan sparraajia ideariihimäisissä tapaamisissa. Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.
”Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.”
Myös seutujohtaja Päivi Nurminen kiittelee asukkaiden osallistamiskokeilun antoisuutta.
— Asukkaillehan tätä kaupunkiseutua teemme. Ehdottomasti raatilaisten yksituumaisuus vahvisti strategiamme metropolirakentamisen sinivihreää tähtäintä.
Raiteilla molempiin suuntiin
Anu Salminen tunnustaa mieltyneensä strategian pääkohtien kunnianhimoisiin sanoituksiin: ”Lumoava arki”, ”Fiksu kasvu” ja ”Maailmalle auki”.
— Oma arkeni lumoutuu lähiluonnosta aktiviteetteineen sekä raideliikenteestä. En osaa ajatella asuvani enää muualla kuin raiteiden lähellä. Esikoisen syntymän jälkeen muutimme Lempäälän Hauralaan. Harrastuksia ja palveluja löytyy hyvin kotikulmilta, mutta opiskelumatkat hurautan pyörän ja junan yhdistelmällä reilussa vartissa. Voin asua raikkaalla maaseudulla ja kuitenkin kaikki oleellinen on helposti saavutettavissa.
Salminen on innoissaan rajattoman kaupunkiseudun kehittämisestä.
— Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä. Kuntien tapahtumien ja palveluiden parempi ristiinmarkkinointi opettaisi meitä innostumaan koko seudun helmistä. Junat kulkevat molempiin suuntiin ja toivottavasti joskus jäsenkuntien välilläkin.
”Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä.”
Kaikki hyötyvät, kun yksi hyötyy
Päivi Nurminen niputtaa seudun lumovoiman keskiöön raiteiden lisäksi ympäri kaupunkiseutua risteilevät pyöräilyn pääväylät sekä puuston ja viherrakenteiden lisäämisen.
— Visiomme metropoli tarkoittaa useamman kunnan aluetta, jossa talous ja toiminta ulottuvat yli kuntarajojen. Seutu houkuttelee, kun sieltä etsitään tulijoille sija yhteisvoimin. Joukkoliikenteen kehälinjojen aika koittaa, kun kuntien välillä on riittävästi erityisesti työpaikkakysyntää.
— Maailmalle avaudumme esimerkiksi suorien kansainvälisten lentoyhteyksien, englanninkielisen kasvatus- ja koulupolun, monikielisen viestinnän sekä kotoutumista edistävien harrastusryhmien avulla.
— On siistiä asua täällä, missä halutaan kehittyä ja katsotaan vahvasti eteenpäin, Salminen lisää.
Seutustrategia ei ole vain liuta ilmaan heitettyjä suunnitelmia, vaan niiden toteutumista tarkastellaan vuosittain seututasolla, valtuustojen itsearvioinneissa ja jatkossa kenties myös asukaskyselyin.
Salminen seuraa lähikuntien kehitysviestintää Instagramista ja paikallismedioista. Parhaillaan hän mallailee strategiatyössä esiin nousseita kysymyksiä opinnäytetyönsä aiheeksi.
— Valmistuttuani haluan ehdottomasti paremman arjen tekijäksi johonkin seutumme kuntaan. Arvostan paljon kuntien kehittäjiä ja erityisesti suunnitelmien toteuttajia.
Tällainen on Heidi Seutulainen, keskiverto kaupunkiseutulainen:
- Hänen kotoaan on lähimpään metsään matkaa 176 metriä ja lähin vesistö lainehtii 622 metrin päässä.
- Hän työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Työpaikka on noin 20 minuutin päässä kotoa, ehkä naapurikunnankin puolella.
- Hän asuu 88 neliön kolmiossa, on tyytyväinen kaupunkimaiseen asuinalueeseen, jossa voi elää mukavasti sekä keskustan palvelujen että luonnon tuntumassa.
- Vuosittain Heidille kertyy runsaat 600 automatkaa. Hän käyttää joukkoliikenteen palveluja noin 100 kertaa, kävelee lähes 440 ja pyöräilee 280 kilometriä.
- Hän on ympäristötietoinen.
- Ei halua muuttaa seudulta mihinkään.
Lue lisää seutupaneelista ja ilmoittaudu mukaan!
Julkaistu 26.10.2022