Sähkön historia on ikuistettu Tampereen suurimpaan muraaliin
Sähkön historia on ikuistettu Tampereen suurimpaan muraaliin
Tampereen Sähkölaitoksen yhteyteen, Ratinanrannan Voimakadulle on maalattu noin 700 neliömetrin kokoinen ja 70 metriä leveä muraali eli seinämaalaus sähkön historiasta. Projektia veti lastenkulttuuriyhdistys Sirkusrakkauspumpum.
Seinämaalauksen toteuttivat paikalliset kuvataiteilijat Hermann Sebastian Schultz, OCTO ja Tomi Lastunen kevään ja kesän aikana.
Teoksen tarina lähtee vuodesta 1888, jolloin Tampereen kaupungin oma sähkölaitos valaisi ensimmäistä kertaa kaupunkia.
Julkaistu 3.11.2021
Metri metriltä tutumpaa geolämpöä
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius, Laura Vesa
Metri metriltä tutumpaa geolämpöä
Kilometrien syvyydessä hohkaava geolämpö on päästötön luonnonvara, johon säät ja vuodenajat eivät vaikuta. Nyt Tarastenjärvellä tutkitaan, saadaanko siitä tulevaisuudessa yksi fossiilisten polttoaineiden korvaaja Tampereen kaukolämpöverkkoon.
Geolämpöön kohdistuu teoreettisten laskelmien perusteella suuria odotuksia. Tarkat tuotantotiedot tästä paikallisesti vaihtelevasta, potentiaalisesta tulevaisuuden lämmittäjästä on kuitenkin kaivettava sananmukaisesti maan alta. Tampereen Sähkölaitos ja Kaupunkilämpö-konsortion 14 muuta energiayhtiötä ovat kartuttaneet geolämpötietouttaan kesäkuusta lähtien. Koeporaukset Tammervoiman tontilla Tarastenjärvellä ovat jo hyvässä vauhdissa.
– Selvittäessämme geolämmön soveltuvuutta kaukolämmön lähteeksi olemme teknologian valmistajan kanssa yhteisellä opintomatkalla demonstraatiolaitoksessa. Me kaipaamme tietoa kustannustehokkuudesta sekä priimakaukolämmön tuotantoon tarvittavan kaivon syvyydestä. Lähes 40 vuotta porausteknologiaansa kehittänyttä HanJin D&B:tä puolestaan kiinnostaa, miten hyvin ja millaisella kehitystyöllä vesivasaran käyttö on siirrettävissä Suomeen. Energiantuotannon potentiaali ja porausteknologian soveltuvuus selviävät ainoastaan porautumalla riittävän syvälle kallioperäämme, selvittää johtaja Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitokselta.
Yhdestä kaivosta
Vaikka vesivasarateknologiaa on kehitetty Etelä-Koreassa varsin samanlaisessa kallioperässä, valmistaja saa Tampereella arvokasta tietoa porien käyttäytymisestä viileässä ja todella kovassa graniitissa.
– Oloissamme priimakaukolämpöön tarvittava yli 100-asteinen vesi on arviolta seitsemän kilometrin syvyydessä. Sinne suunnatessa oheislaitteet ja huolto joutuvat uuden äärelle, mutta toisaalta lämpötilan noustessa vesivasaran vahvuudet, hyvä jäähdytys ja voitelu, pääsevät oikeuksiinsa.
Kaivo porataan kuusi metriä pitkällä 1000-kiloisella vasaralla yhdestä, noin 30-senttimetrisestä reiästä. Yhden reiän vuoksi kallioperää ei tarvitse stimuloida, jolloin vältytään meluhaitoilta ja mikrojäristyksiltä.
– Voiman vasaralle tuottaa noin 3 000 hevosvoiman patentoitu vesipumppukokonaisuus, ja porausletkaa kannattelee 1 300 hevosvoiman hydraulipumppuratkaisu. Vasaran päässä oleva terä murskaa kalliota tykyttäessään muutaman sentin edestakaista liikettä. Vasara pyörii tauotta hitaasti ympäri, jolloin terän pään nastojen iskut osuvat eri paikkoihin.
– Alkukilometrit ovat osoittaneet, että vakaa graniitti kestää sortumatta vasaran hakkauksen, jolloin kaivon seinämistä tulee suoria ja sileäpintaisia. 50 barin paineella reikään tuupattava paineistettu vesi suihkuaa terän rei’istä kallioon. Paluuvesi kulkee poran ulkopuolella, ja suljetussa kierrossa se palaa puhdistettuna takaisin poraan, Joronen tiivistää poraustekniikkaa.
Kaikki keinot käyttöön
Projektin jatkosuunnitelmiin vaikuttavat Jorosen mukaan demonstraation edetessä puntaroitavat kustannukset sekä projektin yllätykset.
– Analysoimme eri syvyyksissä porauksen etenemistä kaikkinensa, kuten kaivon kokoa, lämpötilaa, porausnopeutta kaivon syventyessä sekä energian tuottoa. Kehitämme valmiuksia uudelle, lupaavalle energialle.
– Vielä on liian varhaista asetella geolämpöä kaukolämpöpalettiin, mutta markkinat ovat isot, jos onnistumme saamaan porauksen kustannustehokkaaksi ja monistamaan kaivoja eri puolille verkkoa. Joka tapauksessa teemme kaukolämmöstä vauhdilla hiilineutraalimpaa.
– Asiakkaamme voivat huoletta seurata hyvien uusien tuotantotapojen vuoksi hinnaltaan vakaana pysyvän ekologisen kokonaisuuden rakentumista.
TARASTENJÄRVEN GEOLÄMPÖKAIVO
- Porauksessa on yhden kaivon arkkitehtuuri. Teknologia muistuttaa maalämpökaivoa: kylmä vesi menee sisään ja kuuma vesi nousee ylös samasta kaivosta.
- 1000 metrin poratanko koostuu 84 kappaleesta 12 metriä pitkiä poratankoja.
- Vettä ajetaan porattavaan reikään 50 barin paineella. Porauspaine nousee 50 barin syvyyden funktiona jopa 150 barin paineeseen.
- Optimaalinen porausnopeus on Tarastenjärvellä ollut noin 10 metriä tunnissa.
Julkaistu 1.11.2021
Kolumni: Energia on tulevaisuudessa arvovalinta
Kolumni: Energia on tulevaisuudessa arvovalinta
Ilmastonmuutos on yksi modernin ihmiskunnan suurimmista haasteista. On ennustettu, että yli kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi vakavia ja peruuttamattomia muutoksia elinympäristöömme. Pariisin ilmastosopimuksessa lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat kahden asteen tavoitteeseen.
Konkreettiset teot tapahtuvat yksilötasolla, ja huoli planeettamme hyvinvoinnista muokkaa vahvasti eurooppalaisia kulutustottumuksiamme.
Energiatoimittajaansa valitessaan kuluttajat kiinnittävät lisääntyvässä määrin huomiota hankkimansa energian tuotantotapaan.
Liike-elämässä ilmastovastuullisuus on megatrendi.
Erityisesti yrityksillä on ratkaiseva rooli ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Liike-elämässä ilmastovastuullisuus onkin jo noussut megatrendiksi. Imagostaan huolehtivat yritykset ovat kiihtyvällä vauhdilla liittämässä käyttämänsä energian osaksi tuotetarinaansa.
Energiasta on tulossa näkyvä osa tuotteen tai palvelun arvoketjua, eikä esimerkiksi yrityksen käyttämää sähköä nähdä enää pelkkänä kulukomponenttina. Energialle on syntynyt brändiarvo.
Aurinkoenergia kaikissa muodoissaan on ehtymätön ja valtavan potentiaalin omaava uusiutuvan energian muoto, joka tulevaisuudessa integroituu kiinteistökohtaisessa sähköntuotannossa saumattomasti myös liikenteeseen sähköautojen latausmahdollisuuden myötä.
Lähiviikkoina on taloyhtiöiden ja yritysasiakkaiden käyttöön tulossa Tampereen Sähkölaitokselta edistyksellinen Lähiaurinko-tuote. Palvelun kehityksessä olemme panostaneet erityisesti kotimaisuuteen ja vastuullisuuteen. Ratkaisut tuotetaan kotimaisilla SaloSolar-aurinkopaneeleilla.
Luotettavat, kotimaiset komponentit ovat kestäviä, ja niiden rakenteessa on huomioitu äärimmäiset säätilavaihtelut sekä lumikuormien aiheuttamat tekniset vaatimukset.
Myös paneeleiden asennuskehikot valmistetaan Suomessa kierrätetystä alumiinista. Kennojen hyötysuhde on korkea.
Palvelun teknisestä toteutuksesta ja rakentamisesta vastaa Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiö Tampereen Vera Oy.
Kirjoittaja Matti-Pekka Falck on Tampereen Veran johtoryhmän jäsen, joka vastaa muiden toimiensa ohella aurinkoenergiaan liittyvien palveluiden tuotekehityksestä.
Julkaistu 14.4.2021
Vihreää viileyttä Näsijärven syvänteistä
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Vihreää viileyttä Näsijärven syvänteistä
Viime kesien tukalat hellejaksot ovat muistuttaneet, että Suomessakin tarvitaan kodeissa viilennystä. Tampereella Näsijärven kylmyys viilentää jo monia asuntoja ja toimistotiloja.
Ranta-Tampellaan kivenheiton päästä muuttaneet Tuula ja Juha Niemelä seurasivat tiiviisti alueen suunnittelua ja rakentamista, sillä he halusivat kodin Näsijärven aaltojen tuntumasta. Asunnon jonotuksessa onnisti ja he muuttivat seitsemännen kerroksen maisemakotiinsa keväällä 2019.
Toiveensa viileästä asunnosta Niemelät muistavat sinetöityineen hellekesänä 2018, jolloin he pakenivat viilennetylle mökilleen pätsiksi kuumenneesta kodistaan.
– Ostovaiheessa Peabin asuntomyyjä kertoi meille lattiaviilennyksestä. Perehdyin siihen toki itsekin muun muassa erään diplomityön avulla, Juha Niemelä kertoo.
– Muutettuamme taulukoin huvikseni puolentoista vuoden ajan kotimme lämpö- ja kosteuslukemia. Seuranta vahvisti mututuntumaamme lattiaviilennyksen toimivuudesta ja riittävyydestä. Vaikka aurinko lämmittää asuntoamme aamusta iltaan, kuumimpina hellekausinakaan kotimme ei lämpiä yli 25-asteiseksi eli asumisviihtyisyys on taattu ympäri vuoden, Niemelä toteaa tyytyväisenä.
Vaikka aurinko lämmittää asuntoamme aamusta iltaan, kuumimpina hellekausinakaan kotimme ei lämpiä yli 25-asteiseksi.
Taloyhtiön automatiikka seuraa ulkolämpötilaa ja syöttää kesäkelien koittaessa viilentävää vettä Niemelöitä talviaikaan lämmittävän lattian putkistoon.
– Toisin kuin lämpöä, viileyttä emme voi itse juuri säätää, vaan automatiikka notkistelee ulkolämpötilan mukaan. Vesi kiertää asunnoissa korkeintaan 17-asteisena. Viileämmällä kierrolla vesi kondensoituisi rakenteisiin. Lattioiden viileys tuntuu meistä helteellä yhtä miellyttävältä kuin lämmitys talvella.
Työnteko luistaa helteelläkin
Silloin tällöin kotonakin etätyöskentelevä yrittäjäpariskunta kiittelee niin jäähdytetyn yrityksensä kuin vilpoisan kotinsa optimaalisia työskentelyoloja.
– Kun töihin pystyy keskittymään hyvin, kaikki ympärillä on kunnossa.
Peabin projektipäällikkö Marjo Jalonen uskoo etätöiden yleistymisen lisäävän kotien viilennysmahdollisuuden kysyntää.
– Toistaiseksi viilennys on linkitetty tukalien helteiden helpottajaksi, mutta varmasti viilennettyjen toimistojen työskentelymukavuutta kaivataan yhä enemmän myös kotioloissa. Punnitsemme jäähdytysmahdollisuutta aina, kun rakennamme kaukokylmän saatavuusalueella asuntoja, jotka ovat hintatasoltaan ja kohderyhmältään tähän sopivia.
Raikkaan viileästä sisäilmasta on tulossa asumisessa autojen ilmastoinnin kaltainen standardi.
Viilennys on selkeä myyntivaltti varsinkin arvokkaammissa asunnoissa ja sen rooli ostopäätöksissä korostuu koko ajan. Raikkaan viileästä sisäilmasta on tulossa asumisessa autojen ilmastoinnin kaltainen standardi. Viilennys myös nostaa asunnon arvoa.
Lähiviileyttä myös koteihin
Tampereen keskusta-alueen lähes 17 kilometrin pituinen kaukojäähdytysverkosto mukavoittaa oloja jo yli 50 rakennuksessa. Uusia asiakkaita verkkoon liittyy sitä mukaa kuin se laajenee.
Myyntipäällikkö Samu Lepistö Tampereen Sähkölaitokselta on tyytyväinen erinomaiseen kehityskäyrään.
Jäähdytys on otettu lähes kaikkiin keskustan uudiskohteisiin.
– Pääosin asiakkaamme ovat toimistotaloja, mutta verkon laajentuessa jäähdytyksen suosion nousu näkyy parhaiten asunnoissa. Jäähdytys on otettu lähes kaikkiin keskustan uudiskohteisiin. Olemassa oleviin kerrostaloihin sitä kysytään paljon erityisesti linjasaneerausten yhteydessä.
Riittävän isot tilaajat vauhdittavat verkoston laajentamista eri suuntiin. Toiminnan alkuvaiheessa Taysin jäähdytyskilpailutuksen voitto ja alueen isot remontit poikivat sille suunnalle lukuisia liittymiä. Keskustassa kosken itäpuolella verkoston kattavuus on jo kohtalaisen hyvä. Klingendahlin jäähdytys toi verkon myös länsipuolen yritysten ja taloyhtiöiden saataville.
– Hiljattain verkosto laajeni Hatanpään sairaalalle, joka liitetään mukaan vaiheittain. Tuo linja mahdollistaa myös nykyisen jätevedenpuhdistuslaitoksen alueelle kaavaillun asuinalueen jäähdyttämisen.
Toinen merkittävä kehityssuunta on Hämeenpuisto, jonka myötä verkosto tulee Särkänniemen ja Hämeenkadun pohjois- ja eteläpuolen ulottuville.
Pinninkadun ja Kullervonkadun akselille rakennettava putki tarjoaa jäähdytystä Tammelantorin ympäristön täydennysrakentamiskohteille.
Parhaillaan verkkoon liitetään Kannen ja Areenan aluetta ympäröivine kiinteistöineen.
Luontoa ja energiaa säästäen
Noin 85 prosenttia tamperelaisten viilennyksestä on peräisin 20 metrin syvyydestä Näsinselältä. Viileä vesi virtaa kilometrin pituisessa putkessa Kaupinojan jäähdytyslaitokseen, jossa se luovuttaa kylmäenergiansa vapaajäähdytyssiirtimellä jäähdytysverkkoon. Lämmennyt vesi palaa lämmönsiirtimeltä takaisin järveen.
Vapaajäähdytyksessä järvivesi ei missään vaiheessa sekoitu jäähdytysverkon veteen. Vain energia siirretään lämmönvaihtimien välityksellä.
Purkuputkessa kulkevaa hukkaenergiaa on hyödynnetty ensin esimerkiksi lämmittämällä sillä Kalevan uintikeskusta.
– Asiakkaille 8-asteisena lähtenyt vesi palaa 16-asteisena takaisin Kaupinojalle, jossa se taas jäähdytetään ja lähetetään uudelleen verkostoon. Toki purkuputkessa kulkevaa hukkaenergiaa on hyödynnetty ensin esimerkiksi lämmittämällä sillä Kalevan uintikeskusta.
Näsijärven kylmyys riittää lämpimimpiä kesäpäiviä lukuun ottamatta hoitamaan verkoston jäähdytyksen. Tarvittaessa jäähdytysverkostossa kiertävää vettä lisäviilennetään sähkökompressoreilla.
Kun Tamperetta kehitetään vinhasti ja jäähdytyksen kysyntä kasvaa, riittääkö vuonna 2016 käyttöön otetun Euroopan suurimman järvivettä hyödyntävän jäähdytyslaitoksen kapasiteetti? Lepistön mukaan raja ei tule ihan kohta vastaan.
– Kaupinoja on 40 megawatin laitos, ja viime kesänä sen maksimiteho oli noin 14 megawattia. Jäljelle jäävällä 26 MW:lla jäähdytetään 450 kerrostaloa, 45 isoa toimistorakennusta tai vaikka 10 areenaa.
Päästötön kaukojäähdytys
Kiinteistöihin viileyttä saadaan kolmella konstilla: keskitetyllä tuloilman jäähdytyksellä, puhallinkonvektoreilla tai kuten Niemelöillä, lattiaviilennyksellä. Lähellä tuotetun, päästöttömän kaukojäähdytyksen ehdottomia etuja ovat varmatoimisuus ja vähäiset huoltokustannukset.
Lepistö korostaa järjestelmän pitkäikäisyyden tuovan merkittävää etua jäähdytinten elinkaarikustannusvertailuissa.
– Koska ulkoisia äänekkäitä ja rumentavia lauhdutinyksikköjä ei tarvita, tämä soveltuu myös suojeltujen rakennusten jäähdyttämiseen. Hellettä on mahdollista suitsia myös jäähdytysverkoston ulkopuolella.
– Mikäli kohde on riittävän iso ja sijaitsee sopivassa kaukolämpöverkon kohdassa, tarjoamme CHC-jäähdytystä. Kiinteistö jäähdytetään ja ylilämpö napataan talteen. Tämä ”jäte-energia” hyödynnetään nostamalla sen lämpötila lämpöpumpulla riittävän korkeaksi, jotta se voidaan ajaa kaukolämpöverkkoon seuraavalle asiakkaalle. Nerokkaan energiakierrätyksen ensimmäinen CHC-liittymä rakennetaan ensi kesänä Kalevan uuteen liikekeskukseen.
Tasajako Kaupinojalla
Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kilometrin pituinen yhteisputki Näsijärvessä on hyvä esimerkki infratoimijoiden saumattomasta yhteistyöstä.
Halkaisijaltaan 1,4-metrinen putki kyyditsee raikasta vettä 20 metrin syvyydestä jopa 700 litraa sekunnissa.
Kaupinojalta vesi jatkaa matkaansa joko talousvedeksi tai kaukojäähdyttäjäksi. Yhteistoiminta on luontevaa, sillä suuresta järvestä melko tasalaatuisena ja viileänä virtaava vesi sopii molempien tarpeisiin.
Vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen yhtenä kulmakivenä oli raakaveden laatua merkittävästi parantava ottoputki. Syvällä esimerkiksi runsaiden leväkasvustojen, haju- ja makuhaittojen sekä hyydepatojen riski on paljon pienempi. Sähkölaitos puolestaan mieluili samalle tontille järvivedellä toimivaa kaukojäähdytyslaitosta. Yksi putki tuli edullisemmaksi, mutta sitäkin tärkeämpää oli ajansäästö rakennusvaiheessa. Tamperelaisten talousvedestä noin 70 prosenttia tuotetaan järvivedestä ja loput pohjavedestä.
Jatkossa pääosa Tampereen ja Pirkkalan vesitarjonnasta on peräisin Kaupinojan ja Ruskon laitoksilta. Niitä ajetaan lähivuosina rinnakkain, sillä veden tuottaminen kulutuspisteiden lähellä on energiatehokasta.
Tampereen Vesi pumppaa vettä verkkoon keskimäärin 52 000 kuutiota päivässä. Määrä vastaa paria uima-altaallista tunnissa tai noin 60 ämpärillistä joka sekunti.
Julkaistu 13.4.2021
Pääkirjoitus: Hienoja toiveita, Alina, Charlie ja Matti!
Pääkirjoitus: Hienoja toiveita, Alina, Charlie ja Matti!
Tässä lehdessä kolme tamperelaisnuorta kuvailee, millaisessa kaupungissa he haluavat elää vuonna 2030. Koska kaikkien kolmen tulevaisuuskuviin sisältyy energia-asioita, hyödynnän päätoimittajan palstaani ja kommentoin lyhyesti nuorten hienoja visioita.
Alina toivoo, että uusi asutus Tampereen seudulla rakennettaisiin ympäristölle kestävällä tavalla ja sähköistettäisiin uusiutuvalla energialla. Tämä on loistava ajatus ja tavoite! Rakentaminen Tampereella on järkevää niin kustannus- kuin ympäristönäkökulmista. Ratikka on tuonut paljon täydennysrakentamiskohteita ympäri kaupunkia.
Kun kulkuyhteydet ja muu kaupunki-infra ovat valmiina, niiden rakentamisesta ei synny päästöjä, ja julkinen liikenne voidaan hyödyntää täysimittaisesti. Sähköstä tuotetaan Suomessa jo nyt 80 prosenttia päästöttömästi, ja määrä on nousemassa lähes 100 prosenttiin. Sähköä voi siis huoletta käyttää – kohtuullisesti toki.
Tampere lämpiää valtaosin bio- ja kiertotalouden sivuvirroilla, joista tuotamme kaukolämpöä. Tampereen Sähkölaitos käyttää voimalaitoksissaan pirkanmaalaista metsätähdettä eli oksa- ja latvusmassoja, harvennuspuuta sekä muun muassa sahojen sivutuotteita. Nämä ovat kaikki uusiutuvaa energiaa ja niiden käyttäminen on kestävällä pohjalla.
Jätteestä me suomalaiset lajittelemme paperin, pahvit, biojätteen, metallin ja lasin sekä erikseen muovit. Hyödynnämme kaiken tämän. Ja se mitä jää jäljelle, ei kulkeudu kaatopaikalle, vaan kierrätämme sen energiana. Tämä on vastuullista energiantuotantoa.
Charlie toivoisi kulkevansa tulevaisuudessa omalla sähköautollaan, joka ladattaisiin samalla uusiutuvalla energialla, jolla talotkin lämpiävät. Meillä on Tampereella yhteistuotantolaitoksia Naistenlahdessa, Lielahdessa sekä Tammervoima Tarastenjärvellä. Niissä tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Sähkön käyttö tulee lisääntymään henkilöliikenteessä, mutta oma tuotantomme ei siihen tule riittämään. Kasvava uusiutuvan sähkön tuotanto nojaa laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Todennäköistä siis onkin, Charlie, että sähköautosi kulkee esimerkiksi tanskalaisella tuulivoimalla tai norjalaisella vesivoimalla.
Suomen teollisuus on tehnyt vähähiilisyystiekarttansa ja tarvitsee sähköä vähentämään päästöjään. Suomessa ei ole tällä hetkellä sähköntuotantokapasiteettia vastaamaan nousevaan sähkön kysyntään, ja siksi kaikki liikenevä sähkö tulee käyttää teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin.
Matti kantaa huolta energiasektorin suurista päästöistä ja ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi pieniä ydinvoimaloita. Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet Tampereella 10 vuodessa, ja olemme pian ottamassa uutta suurta harppausta rakenteilla olevan Naistenlahti 3 -voimalaitoksemme myötä. Hiilidioksidipäästömme vähentyvät 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2010 verrattuna. Pienien ydinvoimaloiden aika on mahdollisesti myös tulossa, mutta niitä ennen on kehityspöydillä ainakin suuria lämpöakkuja ja geotermisen energian tutkimusta.
Tämä onkin kaukolämmön paras ominaisuus: kaukolämmitys on ikuista, vain lämmön lähde muuttuu.
Jussi Laitinen
Päätoimittaja
Julkaistu 13.4.2021
Kahden kauppa Tampereen ja Kangasalan rajalla
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Kahden kauppa Tampereen ja Kangasalan rajalla
Tampereen ja Kangasalan rajalle parhaillaan pala palalta rakentuva, vuoteen 2040 mennessä valmistuva, 13 000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alue Ojala–Lamminrahka on energiaratkaisuiltaan kahden kauppa: Tampereen Sähkölaitos toimittaa energiatehokkaan kaukolämmön Kangasalan Lämmön kaukolämpöverkkoon. Yhteistyöllä taataan järkevät energiaratkaisut nykyisille vatialalaisille asiakkaille sekä uudisalueen asukkaille ja kiinteistöille.
– Sähkölaitoksen tuotantoinfran laaja kirjo pääsee oikeuksiinsa, kun voimme hyödyntää esimerkiksi Tammervoiman hyötyvoimalaitosta, hakeratkaisuja ja muita laajaan energiapalettiin kuuluvia tuotantoja, kuvailee yhteisponnistuksen anteja Tampereen Sähkölaitoksen yritysasiakkuuksien päällikkö Pekka Leinonen.
– Ehdoton luottamus ja yhteinen tahtotila kannattelevat tällaista tuleviin vuosikymmeniin ulottuvaa yhteisprojektia. Pitkäjänteisissä neuvotteluissa kokonaisuuden hallinta ja eri asioista toimivien kokonaisuuksien rakentaminen on ollut erityisen palkitsevaa. Tämä on vasta intro, sillä suuntaus on kohti kaikille osapuolille edullisia energiapalvelujen yhteistuotantoja.
Tampereen Sähkölaitos
Tietoa ja taitoa lämmön riittävyydestä, kaukolämpöverkon toimivuudesta ja rakentamisesta sekä teknisistä ratkaisuista lämmön siirtämiseksi verkkojen välillä, taloudellisia reunaehtoja unohtamatta.
Rakennusliikkeet
Sähkölaitos myy lämpöliittymät rakennusyhtiöille. Rakennusliikkeet ja suunnittelijat ovat sähkölaitoksen tärkeitä asiakkaita, kun rakennettavat talot liitetään kaukolämpöön.
Kangasalan lämpö
Toimitusjohtaja Pekka Lehtonen räätälöinyt parhaan mahdollisen kaukolämpöratkaisun nykyisille ja uusille asukkaille.
Asukkaat
Ojala-Lamminrahkan asukkaat lämmittelevät aikanaan varpaitaan kahden lämpöyhtiön yhteistyön hedelmällä, uusiutuvalla kaukolämmöllä.
Tampereen ja Kangasalan kunnat
Toimivia uuden asuinalueen infrastruktuurin ratkaisuja etsitään, suunnitellaan ja päätetään yhdessä kuntien kanssa.
Infrarakentajat
Energiayhtiöt rakentavat uuden asuinalueen infraa, joten yhteistyötä tehdään myös muiden infratoimijoiden kanssa, kuten katuverkoston tai vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä.
Julkaistu 2.11.2020
Sähkökentällä kiivetään pylvääseen
Teksti: Mari-Anne Aronen / Kuva: Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK
Sähkökentällä kiivetään pylvääseen
Tampereen Nirvassa sijaitsee Suomessa harvinainen sähkökenttä, jossa sähköalan opiskelijat pääsevät käytännössä harjoittelemaan tulevia töitään autenttisessa, mutta turvallisessa ympäristössä.
– Olemme olleet hiukan huolissamme, mistä saadaan jatkossa osaavaa työvoimaa suurjännitteisen verkon ja asemien rakentamiseen sekä huolto- ja kunnossapitotöihin, kun vanhat ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, kertoo projektipäällikkö Timo Hakkarainen Tampereen Sähköverkko Oy:stä.
Hakkaraisen mukaan sähköalalla on tällä hetkellä töitä runsaasti, joten alalle kannattaa ehdottomasti kouluttautua. Työssä pääsee ratkaisemaan ongelmia ja reissaamaan. Välillä työ on rankkaa, kun ollaan maastossa säiden armoilla. Asiansa osaavilla asentajilla on kysyntää urakoitsijoiden keskuudessa.
Suomalaiset sähköverkkoyhtiöt sekä kantaverkkoyhtiö Fingrid ovat mukana mahdollistamassa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ainutlaatuista oppimisympäristöä eli sähkökenttää. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan käytännössä sellaisia asennustöitä, joita ei pääse kokeilemaan missään muualla.
Julkaistu 2.11.2020
Pientalojen öljypannut vaihtoon hyvällä tukiporkkanalla
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Laura Vanzo / Visit Tampere ja Laura Vesa
Pientalojen öljypannut vaihtoon hyvällä tukiporkkanalla
Öljylämmitteisen pientalon omistajalla on nyt tuhannen taalan paikka vaihtaa lämmitysjärjestelmä hiilineutraaliin kaukolämpöön. Sanonnan taalat ovat tosin päivittyneet 4 000 euron avustukseksi.
Ympärivuotisesti öljylämmitteisessä omakoti- tai paritalossa asuvan kannattaa nyt jos koskaan harkita talonsa liittämistä kaukolämpöverkkoon. Hallituksen kädenojennus öljylämmitysjärjestelmänsä kestävämpään lämmitysmuotoon vaihtavalle on tuntuva, 2 500–4 000 euroa. Kaukolämmön valitseva saa avustuksen maksimimääräisenä. Valtio kuittaa parhaimmassa tapauksessa energiaremonttilaskusta jopa noin 40 prosenttia.
Tukiporkkana on näkynyt Tampereen Sähkölaitoksella selvästi yhteydenottojen lisääntymisenä, eikä ihme, nostaahan lämmityksen vaihtaminen ilmastoystävällisempään muotoon epäilemättä myös kiinteistön arvoa.
– Kaukolämmön kustannusten lisäksi tiedustellaan liittymismahdollisuutta. Olemme joustavia verkon venyttämisen kanssa. Yksittäinen kiinteistö verkon rajamailla, samoin kuin vähän kauempanakin sijaitseva useamman omakotitalon rypäs, voi hyvin olla liitettävissä kaukolämpöön. Esimerkiksi Messukylässä ja Härmälässä on ollut kaukolämpökiinnostusta. Asiakas voi aluksi ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse, jatkamme siitä yhteydenpitoa sijaintikartoituksella, kustannusarviolla ja muutossuunnittelulla, kertoo asiakkuuspäällikkö Paavo Pietikäinen.
Valtio kuittaa energiaremontin laskusta jopa 40 %
Ilmastoteko innostaa
Avustusta voi hakea vuoden 2022 lopulle saakka öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen. Ehtona on, etteivät öljy tai muut fossiiliset polttoaineet jää uuden rinnalle osaksi lämmitysjärjestelmää. 4 000 euron avustus koskee kaukolämmön lisäksi ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön siirtyviä. Muihin lämmitysjärjestelmiin siirtymisen tuki on 2 500 euroa.
Avustuksen myöntää koko maassa Pirkanmaan ELY-keskus. Hakemus neuvotaan jättämään heti, kun purku- ja muutoskustannukset ovat tiedossa ja tarvittavat lupa-asiat kunnossa.
Kestävään lämmitykseen siirtyminen on otettu tosissaan, sillä ensimmäisen hakukuukauden aikana syyskuussa avustushakemuksia jätettiin noin 3 000. ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Ari Nygrén toivoo hakijoiden asioivan sähköisesti käsittelyn nopeuttamiseksi.
– Aikaa kannattaa käyttää myös hakemuksen huolelliseen täyttämiseen sekä kaikkien tarvittavien liitteiden toimittamiseen samanaikaisesti. Harmittavan monessa tapauksessa joudumme pyytämään esimerkiksi valtakirjoja tai muita oleellisia täydennyksiä.
30 miljoonan muutosavustuksella ympäristöministeriö tavoittelee 10 000 pientalon konkreettista ilmastotekoa, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 56 kilotonnilla vuodessa.
Vaivaton päästöjen nollaus
Oman talon lämmitystapa ei ole merkityksetön seikka, sillä kodin energiankäytöstä noin puolet kuluu lämmitykseen. Ympäristöseikat vaikuttavat yhä enemmän lämmitystapavalintoihin käyttömukavuuden, kustannusten ja energian hinnan ohella.
Tampereella päästöt ovat kaukolämmössä vuonna 2030 alle Suomen sähköntuotannon keskipäästöjen. Öljylämmöstä vaivattomaan ja energiatehokkaaseen kaukolämpöön vaihtava puolittaa päästöt saman tien – kymmenen vuoden päästövähennys on jo 90 prosenttia. Tarjottimella on myös päästötön vaihtoehto, Lähilämpö Puu, jolla verkkoon liittyvä pääsee nollaamaan päästönsä heti.
– Kaukolämpöpalvelun 99,98 prosentin toimintavarmuudesta nauttiva asiakkaamme tukee valinnallaan kotimaista työtä ja energiaa sekä kierto- ja metsätaloutta. Tampereella polttoaineen toimitusketjussa on 250 ihmistä. Lähiympäristön kannalta iso kehitysaskel on ollut sekajätteen hyödyntäminen energiana läjityksen sijaan. Kaukolämpöasiakas voi olla ylpeä lämmitysvalinnastaan, hän on osa yhteiskunnan tärkeää energiajärjestelmää, summaa hyötyjä energiamarkkinat-yksikön johtaja Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitokselta.
– Kaukolämpö on edullinen investointi. Lämmityksen reaalihinta on jopa laskenut, koska inflaatiokorjauksetkaan eivät ole heiluttaneet sen hintaa kahdeksaan vuoteen. Yllättäviä kulueriä ei synny myöskään lämmönvaihtimen uusinnasta, sillä Sähkölaitoksen Lähilämpö Lokoisa -palveluna kaikki hoituu kiinteällä kuukausimaksulla.
Julkaistu 2.11.2020
Klubi edelläkävijöille
Kuva: Tampereen Sähkölaitos
Klubi edelläkävijöille
Tampereen Sähkölaitos ei halua arvailla, mitä asiakkaat toivovat, vaan tuotteet ja palvelut kehitetään todelliseen tarpeeseen. Energian edelläkävijät -klubi on paikka, jonne etenkin yritykset voivat tulla ideoimaan ja jalostamaan uusia energiaan liittyviä palveluita.
Tänä syksynä haluaisimme kuulla isännöitsijöiden raporttitarpeista ja löytää pilottiasiakkaat testaamaan yhdessä paremmaksi kehitettävää raportointia, kertoo myyntipäällikkö Hanni Hirvonen
Miltä kuulostaisi, jos taloyhtiö voisi ostaa lämmönjakohuoneen palveluna eli ostaa lämmön ja siihenliittyvän tekniikan ja huollon palveluina sen sijaan, että kaikki ostetaan yhtiölle omaksi? Tai yrittäjä, haluaisitko yritykseesi oman aurinkovoimalan?
Rakennuksen katolle tai seiniin kiinnitettävät aurinkopaneelit voisivat tuottaa kiinteistön sähköä tai autojen lataustolppien sähköt.
Julkaistu 2.11.2020
Vauhdilla vihertyvä, huoleton ratkaisu
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Energia
Milla ja Olli katselevat asuinympäristöään Kiinanmuurin ikkunoista. Se on 1960-lukulainen miljöö – ja samalta aikakaudelta on kaukolämpökin. Kaukolämpö syntyi kaupungistumisen myötä 1960-luvulla.
Ennen kaukolämpöä asukkaat hoitivat lämmityksen omilla uuneillaan. Näin tehtiin aluksi myös Tampereen Kalevassa, Kiinanmuurin korttelin viidessä vuosina 1955–60 rakennetussa taloyhtiössä. Lämmittäjä-talonmiesten ympärivuorokautinen koksin lappaminen vaihtui 1960-luvun puolivälissä raskaan polttoöljyn polttamiseen, mutta 1970-luvulla öljykriisi sai kaukolämpöön liittymisen näyttämään varsin houkuttelevalta.
Aluksi vanhaan kattilahuoneeseen asennettu iso lämmönvaihdin jakoi kaukolämpöä kaikille pihapiirin taloille. Vuonna 2002 taloyhtiöt liitettiin kaukolämpöön omina yhtiöinään.
– Taloyhtiö- ja asuntokohtainen lämpötilan säätömahdollisuus pienensi hukkalämmön määrää ja toisaalta lämmityskuluja, kuvailee Kalevankartano 1:n hallituksen puheenjohtaja Milla Törmä.
Kaukolämpö hybridienkin pohjana
Nykyisin kiinteistön- ja jätehuollosta vastaa Kiinanmuurin taloyhtiöiden perustama Tasalämpö Oy, joka omistaa korttelissa Sammonkadun varrella olevat liikehuoneistot.
– Keskustelemme tänne soveltuvista lämmitysmuodoita aika ajoin. Viiden vuoden sisällä puntaroimme maalämmön tai aurinkopaneelien hankkimista kaukolämmön rinnalle, kertoo Tasalämmön hallituksen jäsen Olli Virtanen.
Liikesiipemme tarjoaa oivan mahdollisuuden uuden lämmitysmuodon pilotointiin. Hyvien kokemusten myötä se olisi sitten kätevä laajentaa taloyhtiöihin joko yhtiökohtaisesti tai yhteisesti. Hybridiratkaisua puoltaisi kustannussäästöjen lisäksi huoltovarmuus, Virtanen jatkaa.
Hybridiratkaisulla tarkoitetaan kahden tai useamman lämmitysmuodon vuorottelua esimerkiksi vuoden- tai vuorokaudenajan mukaisesti.
Puolivälin rajapyykki saavutettu
Tampereen Sähkölaitos on laittanut töpinäksi vähentääkseen tuotantonsa hiilidioksipäästöjä 95 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa 90 prosenttiin. Puolivälin rajapyykki on jo saavutettu, ja tahtia kiihdyttää vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 -voimalaitos, jossa sähköä ja lämpöä on mahdollista tuottaa 100-prosenttisesti biopolttoaineilla.
Lämmitysmarkkinoilla on nyt poikkeuksellista vilskettä. Siksi kaukolämpöalallakin mietitään hehkulangat punaisina ilmastoystävällisiä tuotantotapoja ja mahdollisimman energiatehokkaita palveluja.
Biolämpöä Naistenlahdesta Naistenlahden voimalaitoksen tontilla alkaa tulevana kesänä tapahtua, kun käyttöikänsä ehtoopuolta elävä kaukolämpöverkon solmukohta saneerataan vuosien 2020–2022 aikana tulevaisuuden tarpeisiin.
Uuden Naistenlahti 3 -voimalaitosyksikön kiertoleijukattilalla tulemme alittamaan tiukentuneet päästöraja-arvot sekä käyttämään monipuolisesti ja joustavasti erilaisia polttoaineita, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen strategisten hankkeiden johtaja Antti-Jussi Halminen.
Puuperäisten biomassojen ja muiden erilaisten uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö lisääntyy uuden voimalaitosyksikön myötä merkittävästi.
– Samalla parannamme toimitusvarmuutta entisestään, Halminen sanoo.
Vielä muutaman vuoden ajan Naistenlahdessa palaa puun ja turpeen sekoitus. Turpeen antaessa puulle tietä vahvistuu paikallisen Lähisähkön ja Lähilämmön tuotanto. Halminen korostaa kaukolämpötuotantoon käytettävän kiinteän polttoaineen olevan jo nyt paikallista. Muutokset Naistenlahdessa tukevat siten myös maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja.
Hinta vakaana vuodesta 2013
Tamperelaisten kaukolämmön hinta ei ole hievahtanutkaan sitten vuoden 2013. Tämä on saattanut jäädä monelta asiakkaalta huomaamatta lämmityskustannusten kätkeytyessä vuokriin ja vastikkeisiin.
– Polttoainevalinnoilla pystymme jatkossakin pitämään hinnan vakaana ja kaukolämmön kilpailukykyisenä. Onnistuimme tekemään energiakäänteen ja panostamaan uusiutuviin energialähteisiin juuri oikeaan aikaan, Antti- Jussi Halminen summaa tyytyväisenä.
Naistenlahti 3
- Kaukolämpöä ja sähköä tuottava yhteistuotantolaitos.
- Korvaa nykyisen Naistenlahti 2 -voimalaitosyksikön.
- Uusi CFB-kiertoleijukattila on 9 prosenttia vanhaa kattilaa suurempi.
- Mahdollistaa 100-prosenttisesti puun ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön.
- Pienentää savukaasupäästöjä.
- Voimalaitoksen sisäinen jäähdytysjärjestelmä hyödyntää prosessien hukkalämpöä.
- Investointibudjetti noin 160 miljoonaa euroa.
Kestävä Tampere 2030
- Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030.
- Tavoitteeseen päästään yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa.
- Sulkavuoren keskuspuhdistamo on yksi hanke, joka vauhdittaa tavoitteen toteutumista.
Julkaistu 14.4.2020