Kolumni: Pahimmalta haisee piittaamattomuus
Kolumni: Pahimmalta haisee piittaamattomuus
Mikäs sinne sujahti? Ei kai olisi mennyt banaaninkuori sekajätteeseen?
Mutta sehän on vain yksi banaaninkuori.
Näin tuntuu ajattelevan turhan moni pirkanmaalainen, sillä 38 prosenttia sekajätepussimme sisällöstä on biojätettä. Vieläkin, vaikka jätteidenlajittelusta on puhuttu pontevasti 90-luvulta lähtien.
Ymmärrän, että minun oli koululaisena vaikea ymmärtää, mihin roskikseen karkkipaperi kuuluu. En kuitenkaan ymmärrä, miten se on vielä 2020-luvulla vaikeaa meille aikuisille.
Kyse on tuskin siitä, että jätteidenlajittelu olisi vaikeaa. Pirkanmaan Jätehuollon nettisivut ovat täynnä tietoa ja apua, sekä yksityishenkilöille että organisaatioille. Omakotiasujat voivat hankkia yhteisen Biokimppa-biojäteastian, ja halvimmillaan sen tyhjennys maksaa vain reilun euron.
Niin ikävältä kuin tämä kuulostaakin: mielestäni kyse on piittaamattomuudesta.
Jos sekajätteessä on kosteaa biojätettä, jätteen hyödyntäminen on vaikeaa.
Banaaninkuoret ja tyhjät samppoopullot heitettiin vanhalla kuntosalillani samaan roskikseen. Kyselin kerran biojäteastian perään, sen sanottiin haisevan. Mutta haiseehan täällä hikikin, mietin. Pari päivää ennen tämän kolumnin kirjoittamista otin talteen patterin, jonka joku oli jättänyt roskiksen päälle odottamaan, että se kuuluisa joku muu hoitaa lajittelun loppuun.
Nämä yksittäiset karkkipaperit ja banaaninkuoret merkitsevät. Sekajätteen avulla Tammervoiman hyötyvoimalassa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä, mutta jos sekajätteessä on kosteaa biojätettä, jätteen hyödyntäminen on vaikeaa. Biojätteestä taas tehdään biopolttoainetta ja lannoitetta biolaitos Biomyllyssä.
Lähellä tuotetun ja ekologisen polttoaineen luulisi kiinnostavan, kun sekä talvi että energiakriisi kolkuttavat ovella. Älä siis odota, että joku muu lajittelee banaaninkuoresi ja toivoo kuntosalillesi biojäteastiaa. Lajittele, toimi, kysy ja vaadi.
Ei biojäte haise pahalta. Pahalta haisee piittaamattomuus.
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 1.11.2022
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Julkisesti omistetut ja infrastruktuuriamme kehittävät yhtiöt ovat merkitykseltään enemmän kuin niiden nimet antavat ymmärtää. Kuntien yhteistyö maankäytön, energian, vesihuollon, jätehuollon ja joukkoliikenteen toteuttajina on yhteiskunnan kohtaamien haasteiden kannalta oleellista. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen hillitseminen edellyttävät määrätietoista politiikkaa ja tekemistä. Lisäksi huoli huoltovarmuudesta on Venäjän sotatoimien seurauksena noussut aiempaa paremmin kaikkien tietoisuuteen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä.
Hyvin hoidetut ja näkemyksellisesti kehitetyt palvelut helpottavat asukkaiden arkea, vastaavat yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin, mahdollistavat yritysten kehittämisen ja ovat kustannustehokkaita. Tampere ja Tampereen seutu ovat tässä työssä onnistuneet hyvin.
Pirkanmaan Jätehuollon toimintamalli perustuu kotona tehtävään lajittelutyöhön, palvelujen kilpailutukseen, osaaviin yrityksiin, yhteistyöhön, optimoituihin investointeihin ja kustannustehokkaaseen kokonaisuuden hallintaan. Jos joku keskeinen osa kokonaisuudesta pitäisi nostaa esille, se on onnistuminen biojätteen lajittelussa. Biojätteestä saadaan tuotettua huoltovarmuuden kannalta tärkeää biokaasua muun muassa jäteautojen käyttöön sekä lannoitteita maanviljelykseen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä, voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä. Kotona tehdyllä lajittelulla voi arjessaan pienellä vaivalla tehdä isoja asioita kierrätyksen ja huoltovarmuuden hyväksi.
Jäteyhtiön syksyn teemana onkin neljä B:tä: biolajittelu, Biomylly, BIG-biokaasu ja bees (mehiläiset). Tammerkosken Konsulinsaaressa meillä on ollut kesän ajan tuhansia mehiläisiä turvaamassa kaupunkikasvien lisääntymistä. Hunajaakin tuli tuotettua noin 60 kiloa.
Lajittelu – pieni vaiva ja iso merkitys!
Harri Kallio
toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 27.10.2022
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Kuvat: Laura Vesa
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Tuija Tanhuansuu, Ylöjärvi
Kotona ei toistaiseksi ole erikseen biojätteen keräysastiaa. Mutta tiedän, että se tulee pian pakolliseksi myös meille omakotitalossa asuville. Naapureiden kanssa on jo ollut alustavasti puhetta yhteisen astian hankkimisesta.
Puutarhajätteet menevät nytkin omaan pihakompostiin. Paperin ja lasin lajitteleminen, pullojen palauttaminen sekä käytettyjen vaatteiden vieminen UFF:lle ovat tuttuja juttuja. On tosi järkevää, että roskat saadaan kierrätettyä hyötykäyttöön.
Janne Niittymaa, Lempäälä
Yritän opetella koko ajan tarkemmaksi lajittelijaksi. Muut perheenjäsenet tosin taitavat hallita sen puuhan vähän minua paremmin. Asumme rivitaloyhtiössä, jossa on omat keräysastiansa kaikille eri jätelaaduille.
Itseltä sekajätteeseen saattaa varmaan välillä lipsahtaa ihan vahingossa jotain, mikä kuuluisi bioastiaan. Sikäli osittain ymmärrän tutkimustuloksia, joiden mukaan parannettavaa lajittelemisessa olisi vielä.
Lumi Lukkarinen, Tampere
Kotona kaupungissa lajittelen kaiken biohajoavan tarkasti biojätteeseen. Mökillä kompostiin ei voi laittaa ihan kaikkia samoja asioita, sillä esimerkiksi biopussit maatuvat hitaasti.
Joskus kyläillessä joutuu tilanteisiin, ettei bioroskista ole. Silloin tuntuu tosi oudolta laittaa kaikki sekajätteeseen.
Omaan kotiin muuttaminen on pian ajankohtaista. Haaveilen kimppakämpästä, jossa olisi oikein kunnollinen lajittelupiste.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 26.10.2022
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Omakotitalon oman biojäteastian hankkiminen on Elina Aholan ja Harri Haapaniemen mielestä helppo ja edullinen ympäristöteko.
Kuoret ja siemenkodat sujahtavat paperiseen pussiin, kun Elina Ahola ja Harri Haapaniemi pilkkovat keittiössään oman kotipihan omenoita kuivattaviksi. Pian on aika lähteä iltalenkille Pilvi- ja Miisa-koirien kanssa. Samalla on hyvä hetki tipauttaa täysi pussukka portinpielen biojäteroskikseen.
Pariskunta on asunut omakotitalossa Nokialla reilut kolme vuotta, ja yhtä pitkään heillä on ollut oma biojäteastia. Sen hankkiminen oli Elinan ja Harrin mukaan helppo päätös.
– Ei olisi tullut mieleenkään lopettaa biojätteiden lajittelemista omakotitaloon muuttamisen jälkeen. Kierrättämisestä oli jo tullut rutiinia aiemmin kerrostalossa asuessa.
”Keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta.”
Biojätteen lisäksi Elina ja Harri lajittelevat metalli-, lasi-, kartonki- ja paperiroskat.
– Kaikille eri lajeille ei mahdu isoa astiaa tähän keittiön jätevaunuun. Lasi ja kartonki vievät eniten tilaa, joten niitä varastoimme kellariin odottamaan jätepisteeseen viemistä. Mutta keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta, Elina sanoo.
Keittiön biojätepussi täyttyy keskimäärin kolmesti viikossa hedelmien ja vihannesten kuorista, kahvinporoista sekä muusta arkisesta biojätteestä. Lisäksi omaan keräysastiaan mahtuu mukavasti rikkaruohoja ja muuta pihatöissä kertyvää puutarhajätettä.
– Isommat risu- ja lehtikuormat viemme sitten pari kertaa vuodessa Koukkujärven jätekeskukseen. Tonttimme on sellainen, ettei kompostille oikein ole riittävän suojaista nurkkaa. Ylipäänsä on huolettomampaa, ettei tarvitse seurata oman kompostorin toimimista, Elina toteaa.
Sujuu jokaiselta
Biojätteen suuri osuus kotitalouksien sekajätteen joukossa kuulostaa Harrin mielestä yllättävältä ja jopa surulliselta.
– Mitään vaikeaahan lajitteleminen ei ainakaan ole. Jos vaikka viikon verran uhraa asian opettelemiseen vähän ajatuksia, homma alkaa sujua ihan itsestään.
Myös ennakkoluulo omakotiasujan oman biojäteastian korkeista kustannuksista on pariskunnan mielestä väärä.
– Pari euroa tyhjentämisestä on mitätön summa asumisen muihin kuluihin verrattuna. Mieluusti maksamme sen verran siitä, että biojätteemme päätyvät näin vaivattomasti hyvään käyttöön. Sitä paitsi lajittelemisen ansiosta sekajätettä syntyy tosi vähän, ja se on kesäkuumallakin hajutonta, Harri pohtii.
Nokialla neljän osallistujan biokimpassa 140-litraisen astian yhden tyhjennyksen hinta on 1,04 euroa per osallistuja.
Elinan mielestä lajitteleminen on helppo matalan kynnyksen keino toimia ympäristön hyväksi. Tuntuu mukavalta tietää, että omasta jätteestä syntyy biokaasua ja muita hyödyllisiä tuotteita.
– Vaikkapa päästöttömän auton hankkiminen ei ole kaikille mahdollista. Mutta omat roskat voi jokainen lajitella, ja palkkioksi saa heti hyvää mieltä.
Ensi vuonna voimaan tulevaan biojätteiden keräämisvelvoitteeseen Elina ja Harri toivovat kaikkien omakotiasujien suhtautuvan avoimin ja positiivisin mielin.
– Pidetään yhdessä huolta tästä meidän hienosta luonnosta.
Pieni vaiva, iso hyöty
Tsempattavaa riittää edelleen. Näin kertovat Pirkanmaan Jätehuollon viimeisimmän lajittelututkimuksen tulokset.
– Kotitalouksien sekajätteessä on yhä keskimäärin 37,7 painoprosenttia biojätettä. Siitä merkittävä osa on syystä tai toisesta syömättä jäänyttä hävikkiruokaa, laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta kertoo.
Biojätteen lajittelemiseen on monta erinomaista syytä. Koukkujärven Biomyllyssä jätteestä valmistetaan muun muassa luomukelpoisia lannoitteita viljelijöiden käyttöön ja biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.
– Jos lajittelee vain yhden asian, kannattaa valita nimenomaan biojäte. Pieni vaiva tuo ison hyödyn koko yhteiskunnalle, kun ravinteet kiertävät käyttöön, Saana Ojala tähdentää.
Biomyllystä saadaan vuosittain 500–1 000 peltohehtaarin luomukelpoiset lannoitteet.
Ensimmäinen ja tärkein teko on pyrkiä vähentämään omaa ruokahävikkiä. Tähän voi pyrkiä miettimällä, mikä omassa taloudessa pääsee vanhenemaan helpoimmin: leivät, hedelmät, valmistetun ruoan rippeet vai jokin muu.
Seuraava askel on järjestää biojätteen kerääminen kotona mahdollisimman vaivattomaksi.
– Ellei roskiskaapissa ole tilaa, tiskipöydällä voi pitää pientä kannellista keräysrasiaa. Tavaksi voi ottaa viedä sanomalehteen käärityt biojätteet vaikka päivittäin ulos lähtiessä, Saana Ojala antaa esimerkkejä.
Omakotitaloissa asuvien velvoite järjestää biojätteen kerääminen tulee Pirkanmaalla voimaan 1.9.2023. Se koskee kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvia. Saana Ojalan mukaan nyt onkin hyvä hetki viritellä biojätekimppaa naapureiden kanssa.
– Muutaman talouden yhteinen astia on helppo ja edullinen. Kulut eritellään valmiiksi jokaisen laskulle.
Uutta on niin ikään kompostointi-ilmoitus, joka on tehtävä keittiössä syntyvän biojätteen kompostoimisesta. Velvollisuus koskee myös vapaa-ajan asuntoja ja haja-asutusalueita. Puutarhajätteen kompostoimisesta ei tarvitse täyttää ilmoitusta.
– Ilmoitukset jätetään alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle, Saana Ojala kertoo.
Biojätteen keräys laajenee
Biojätteen keräys laajenee 1.9.2023 koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä 10 000 asukkaan taajamissa Tampereella ja Tampereen ympäryskunnissa.
Vaihtoehdot keräykselle
- muodosta naapurien kanssa biokimppa eli tilatkaa yhteinen biojäteastia
- tilaa oma biojäteastia
- kompostoi asianmukaisessa kompostorissa – muista tehdä kompostointi-ilmoitus
Tutustu biokimppaan ja tee kimppasopimus
Pirkanmaan Jätehuolto tuo kiinteistöille maksutta biojäteastian. Tyhjennys maksaa 4,15-6,30 euroa/kerta. Biojäteastia voidaan tyhjentää kesäisin kahden viikon välein ja talvella neljän viikon välein. Kimpassa kustannukset jaetaan osallistujien kesken ja Pirkanmaan Jätehuolto lähettää jokaiselle oman laskun.
Tee tilaus Oma jätehuolto -palvelussa
Mistä tiedän, kuuluuko kiinteistöni alueelle?
Voit tarkistaa oman asuinalueesi tilanteen jätehuoltoviranomaisen karttapalvelusta. Karttalinkin ja muut tiedot muutoksesta löydät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta.
Pitääkö minun tehdä kompostointi-ilmoitus?
Kyllä, jos kompostoit elintarvikejätteitä. Jos kompostoit pelkästään puutarhajätteitä tai käymäläjätteitä, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia elintarvikejätteen kompostoijia koko Pirkanmaalla, myös vapaa-ajan asuntoja.
Ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle 31.12.2022 mennessä: tampere.fi/jatehuoltolautakunta.
Lue myös: Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Julkaistu 26.10.2022
Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Pirkanmaalla syntyvistä jätteistä 99 prosenttia hyödynnetään materiaalina tai energiana. Biojätteet Pirkanmaan Jätehuolto käsittelee Biomyllyssä Nokialla ja sekajätteet Tammervoimassa Tampereella. Muut jätelajit käsitellään eri puolilla Suomea.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen.
Miksi jokaisen kannattaa kierrättää?
Kierrättäminen on helppoa, ja se säästää rahaa ja lajitellut jätteet ovat paikallista energiaa ja arvokkaita raaka-aineita. Viime vuonna voimaan tulleen uuden jätelain mukaan vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulee lajitella erikseen seitsemän eri jätelajia eli sekajäte, biojäte, paperi, metalli, kartonki-, muovi-, ja lasipakkaukset.
Viestintäpäällikkö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jätehuollosta kannustaa aloittamaan kierrättämisen pienin askelin. Yksi tärkeimmistä on biojäte.
– Biojäte on paikallista, vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa. Jo yhdestä biojätepussukasta Pirkanmaan Jätehuolto saa valmistettua Nokian Biomyllyssä BIG-biokaasua neljän kilometrin kulkemiseen autolla. Kaasun lisäksi biojätteestä valmistetaan muun muassa arvokkaita lannoitteita, jotka kelpaavat luomutuotantoon.
Kun biojätteen erottelee sekajätteestä, myös sekajätteen hyödyntäminen Tammervoimassa tehostuu, koska kostea biojäte palaa huonosti ja hankaloittaa siksi sekajätteen hyödyntämistä energiana.
– Vaikka Tampereen seudun jätehuoltomaksut ovat Suomen edullisimmat, kierrätys on hyvä tapa nipistää myös kuluista, Suomalainen sanoo.
Taloyhtiössä kierrättämisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi vastikkeen suuruuteen, omakotitalossa sekajäteastian tyhjennysvälin pidentymiseen.
Kodin vaaralliset jätteet, kuten akut, öljyt, loisteputket, maalit, sähkölaitteet ja metallit vastaanotetaan maksutta jäteasemilla ja Repe & Romu kierroksella. Pirkanmaan Jätehuolto tarjoaa asiakkailleen lisäksi maksuttoman metallin ja lasin keräyksen, jos kiinteistöllä on myös biojäteastia.
– Omakotiasujien, mökkiläisten ja pienten taloyhtiöiden kannattaa tutustua myös biokimppaan, jossa jäteastian tyhjennysmaksu jaetaan mukana olevien kesken.
Teksti: Tiina Laaninen
Lue myös: Nyt löytyvät jo lajitteluastiat lasille, biojätteelle ja metallille
Julkaistu 20.4.2022
Nyt löytyvät astiat lasille, biojätteelle ja metallille
Nyt löytyvät jo lajitteluastiat lasille, biojätteelle ja metallille
Syksyllä 2021 alkaneet jäteastioiden toimitukset lasipakkauksille, biojätteelle ja metallille ovat kevään myötä saatu päätökseen. Syksyllä työ jatkuu kartonki- ja muovijäteastioiden toimituksilla.
Uudet kunnalliset jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä järjestämään jätteiden lajittelun biojätteelle, metallille, lasi-, kartonki- ja muovipakkauksille. Tampereen seudulla muutostyö jätehuoltomääräysten täyttämiseksi alkoi viime syksynä Tampereelta lajitteluastioiden toimituksilla lasipakkauksille, biojätteelle ja metallille. Huhtikuuhun mennessä myös muissa seudun kuntien kiinteistöissä lajitteluastiat näillä jätteille tulisi olla järjestetty.
— Tampereella lajitteluastiat löytyvät jo valtaosalta kiinteistöistä. Muilla seudun kuntien kiinteistöillä lajitteluastiat lasille, biojätteelle ja metallille tulisi olla 1. huhtikuuta mennessä, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Katja Rekonius Pirkanmaan Jätehuollosta.
Syksyllä alkaa lajitteluastioiden toimitus kartonki- ja muovipakkauksille
Seuraavaksi alkavat kartonki- ja muovipakkausten lajitteluastioiden toimitukset. Ne alkavat Tampereella syyskuussa ja muissa seudun kunnissa ensi vuoden huhtikuussa.
Lisäksi biojätteen keräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa syyskuussa 2023.
Jätelain mukaan kiinteistöjen on järjestettävä myös paperinkeräys. Velvollisuus ei koske pientaloja ja muita vastaavia kiinteistöjä sekä haja-asutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä.
Jätehuoltomääräysten velvoiterajat pohjautuvat käynnissä olevaan jätelain uudistukseen. Suomen jätelain ja kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistuminen vastaa EU:n jäsenmaiden tavoitteisiin nostaa kierrätysaste 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Laita kiinteistösi jäteasiat kuntoon: pjhoy.fi
Julkaistu 13.4.2022
Pian voi startata biokaasulla
Pian voi startata biokaasulla
Pirkanmaan Jätehuollon biolaitoksen eli Biomyllyn toiminta on alkanut Nokian Koukkujärvellä.
- Biomyllyssä eli biolaitoksessa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja Nokian kaupungin puhdistamolietteet.
- Rakennustyöt käynnistettiin kesällä 2019 ja laitos valmistui 2021. Biojätteen vastaanotto ja käsittely Tarastenjärvellä päättyy.
- Biojätteestä valmistetaan BIG-biokaasua, joka on paikallista, uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa.
- Biokaasulle rakennetaan tankkausasemat Koukkujärvelle ja Tarastenjärvelle sekä yksityis- että ammattiautoilijoille.
Tutustu: big.fi
Julkaistu 4.11.2021
Kohti jätteetöntä tulevaisuutta
Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Emil Bobyrev
Kohti jätteetöntä tulevaisuutta
Kiertotalouden mukainen tulevaisuus on aina innostanut Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Sanni Kouhia.
− Olen todella iloinen, että saan tehdä joka päivä arvojeni mukaista työtä kestävän kehityksen puolesta.
Sanni määrittelee kiertotalouden merkitsevän talousmallia, jossa kulutus perustuu omistamisen sijaan pitkälti palveluiden käyttämiseen ja jossa arvokkaat materiaalit on tarkoitettu kiertämään mahdollisimman pitkään tuotteesta seuraavaan. Toisen jäte on toisen aarre.
− Maapallo on suljettu systeemi, eli meillä on rajallinen määrä luonnonvaroja käytössämme. Kiertotaloudessa näitä resursseja käytetään viisaasti, ja tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja kiertäviksi.
Sannin eräs sydämenasia on nostaa käytettyjen vaatteiden ja tekstiilien arvostusta. Pirkanmaan Jätehuollon kanssa järjestetyssä SWAP!-vaatteidenvaihtotapahtumassa tämä on toteutunut, kun kävijät ovat jonottaneet käytettyjä vaatteita.
− Monet saattavat ajatella, että vastuullinen pukeutuminen on turhan kallista. Paras ekoteko on kuitenkin käyttää ja korjata jo vaatekaapista löytyviä vaatteita. Uusia hankintoja tehdessä kannattaa panostaa enemmän laatuun kuin määrään.
Pirkanmaan Jätehuolto
Jätemäärän vähentämisen avain on tarpeettomasta kuluttamisesta luopuminen. Tämän teeman ympärillä toteutamme erilaisia tempauksia yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa.
Seudun asukkaat ja yritykset
Teemme työtä kaikkia kaupunkiseudulla asuvia varten. KIERTO-hankkeessa luomme uutta osaamista kiertotalouden ympärille. Tästä hyötyvät niin työnhakijat kuin työnantajat.
Ilmastosankari
Tampereen kaupungin Ilmastosankari- brändi inspiroi konkreettisiin tekoihin niin verkossa kuin Instagramissa @ilmastosankari. On hienoa rakentaa konseptia Kestävä Tampere 2030 -ohjelman kanssa.
Kumppanuudet
Koko toimintamme perustuu verkostoihin. Yhteistyössä on voimaa!
Työkaverit
Yksi mahtavimmista asioista Ekokumppaneissa ovat kollegat, joilla on asiantuntemusta laidasta laitaan. Osaamista on mikroviljelystä energiatehokkuuteen, joten joka päivä saa oppia uutta.
Ystävät ja perhe
Vapaa-aika läheisten seurassa on tärkeää vastapainoa hektiselle työlle.
Julkaistu 1.11.2021
Jätteet järjestykseen jätelaskurin avulla
Jätteet järjestykseen jätelaskurin avulla
Jätehuoltomääräysten uudistustyö etenee. Kaupunkilaiselle tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa vähintään viiden asunnon kiinteistöiltä löytyy pihasta useita eri jäteastioita: biojäte, paperi, metalli, sekajäte sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausastiat.
Mitkä jäteastiat ja kuinka monta kiinteistössäsi tulisi olla? Voit laskea tarvittavan jäteastiamäärän Pirkanmaan Jätehuollon jätelaskurilla.
Julkaistu 28.10.2021
Kolumni: Biotalkoilla täytettä Biomyllyn vatsaan
Kolumni: Biotalkoilla täytettä Biomyllyn vatsaan
Kulunut hellekesä oli Nokian Koukkujärvellä historiallinen. Silloin käynnistyi Pirkanmaan Jätehuollon upouusi biolaitos – Biomylly.
23 miljoonaa euroa kustantaneen Biomyllyn uutuuttaan kiiltelevät käsittelylinjastot sekä äärimmäisen ahnas vatsa rakennettiin selkeitä tarkoituksia varten: nielemään kaikkien Pirkanmaan Jätehuollon 17 omistajakunnan biojätteet ja Nokian kaupungin lietteet sekä tuottamaan niistä biokaasua ja lannoitteita, jotka kelpaavat luomutuotantoon.
Laskennallinen tavoite on syöttää tälle ahmatille vuoden aikana biojätteitä 24 000 tonnia ja lietteitä 10 000 tonnia. Näistä herkkumääristä Biomylly tuottaa esimerkiksi sellaisen läjän biokaasua, jolla ajaisi 1 000 kertaa maapallon ympäri. Valtavia ja mahtavia lukuja, eikö?
Kyllä vaan. Mutta kaikki pohjautuu äärimmäisen pieniin, arkisiin asioihin. Yksittäisiin valintoihin ja pikkuruisiin tekoihin. Sellaisiin, joihin pystyy meistä ihan jokainen. Ympäristömme tarpeiden ymmärtämiseen, niiden suojelemiseen ja tulevaisuutemme puolesta toimimiseen. Omenankara kerrallaan.
Biomyllyn loputon nälkä on ympäristömme kannalta loistojuttu. Tuo vatsa ei täyty millään ja näin ollen jokaisella lajitellulla biopussukalla, pussukaan laitetulla leivänkannikalla ja sekajätteestä biopussiin siirretyllä banaaninkuorella on väliä. Niin suurperheen isoilla biojätemäärillä kuin sinkkutalouden parilla suodatinpussilla. Niistä yhdessä syntyy se virta, joka kasvaa mereksi.
Ruokitaanhan siis yhdessä Biomyllystä iloinen, tyytyväinen ja leppoisa ympäristötyöntekijä! Resepti Biomyllyn miellyttämiseen on erittäin yksinkertainen ja kaikkien saavutettavissa, jos vain haluaa olla mukana biotalkoissa. Ensimmäinen askel on päättää lajitella bio. Toinen ja viimeinen askel on lajitella bio.
Pirkanmaan Jätehuolto hoitaa loput: tuo bioastian, tyhjentää ja peseekin sen sekä toimii biojätteen kuskina ihan biokaasulla kulkevien jäteautojen voimin. Tule siis talkoisiin – sinulle biojätteen lajittelu ei voisi olla yksinkertaisempaa!
Jenni Ruotsalo on Pirkanmaan Jätehuollon biokampanjan tuottaja.
Julkaistu 28.10.2021