Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?
Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?
Kouluikäisenä haaveammattini oli arkeologi. Arkeologia minusta ei tullut, tuli insinööri. Kun aloitin insinööriopinnot 1990-luvun lopulla, päässäni oli kirkkaana ajatus, että tavoitteenani on ehdottomasti pelastaa maapallo ja ihmiskunta. Tiedän – olin nuori ja ideologinen.
Sittemmin olen työskennellyt yli 15 vuotta tavalla tai toisella autojen ja liikenteen parissa. En ole keksinyt päästöttömiä tapoja valmistaa autoja, enkä myöskään päästöttömiä autoja. Joskus se pieni ideologi sisälläni herää ja huutaa kovaan ääneen, että mikä merkitys tekemälläni työllä on tässä maailmankaikkeudessa.
Mutta katsotaanpa asiaa toisesta vinkkelistä. Pysäköinti on modernin kaupunkilaiselämän välttämätön paha. Ja se herättää väistämättä tunteita. Yleensä ei sellaisia, joissa ratsastetaan kaikessa rauhassa lopulta auringonlaskuun tunnelmallisen musiikin soidessa taustalla. Toimialamme ei todellakaan luo niitä kaikkein vihreimpiä mielikuvia. Siksi onkin tärkeää, että Finnpark yrityksenä toimii vastuullisesti.
Toimintaamme ohjaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Kaikki käyttämämme energia on uusiutuvaa, alkaen parkkimittareista ja päättyen toimistotiloihin, joissa teemme töitä. Autoihimme tankataan biodieseliä tai ne ladataan sähköllä. Olemme vieneet asian ihan ruohonjuuritasolle, ja siksi parkkiautomaateista ei enää tulosteta lipuketta automaattisesti.
Ehkä pysäköintitoimialalla ei pääse pelastamaan maapalloa ihan suoraan, mutta vastuullisesti toimimalla voimme olla omalta osaltamme vaikuttamassa siihen, että pallo pyörii aavistuksen pidempään. Pienistä puroista muodostuu lopulta iso virta.
Kun reilut 11 vuotta sitten astelin Finnparkin ovista sisään, en arvannut miten huimaa vauhtia kehitys etenee, myös pysäköintialalla. Joten vaikka minusta ei tullut arkeologia, ja vaikka olen tänä päivänäkin historianörtti, olen kuitenkin insinöörinä unelma- duunissani. Ja voin sanoa, että juuri tällä hetkellä tämä on sairaan paljon siistimpää kuin arkeologia.
Kirjoittaja Katja Tuomisto on Finnparkin palvelupäällikkö.
Gallup: Miten liikut Tampereen kaupunkiseudulla nyt ja vuonna 2030?
Gallup: Miten liikut Tampereen kaupunkiseudulla nyt ja vuonna 2030?
Outi Lehtinen
Näkövammani vuoksi liikun opaskoirani Cirun kanssa. Kuljemme jalan, ratikalla ja bussilla. Ennen koronaa teimme myös paljon junamatkoja.
Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen liikkumismahdollisuuksiini. Ranta-Tampellan kävelyreitti on hieno, ja ratikka palvelee hyvin myös meitä näkövammaisia asiakkaita.
Tulevaisuudessa saatan alkaa käyttää palvelubusseja. Uuden Asemakeskuksen suunnittelulta toivon, että esteettömyys ja vammaiset käyttäjät otetaan mahdolli-simman hyvin huomioon.
Lauri Nevanperä
Keskustaan muuttamisen jälleen olen luopunut omasta autosta. Kuljen töihin kävellen, enkä ikinä kyllästy ihailemaan Tammerkosken upeaa kansallismaisemaa.
Asiointeja hoidan paljon kuormapyörällä. Hain juuri sen avulla Tahmelasta kolme keittiökaappia. Tulevaisuuden liikennesuunnittelulta odotan pyöräilyn sujuvuuden entistä parempaa miettimistä. Esimerkiksi joissakin risteyksissä on nykyään vaikea hahmottaa, minne pyöräkaista jatkuu. Myös pyöräilijöiden muut opasteet ovat toisinaan puutteellisia.
Maija Torhola
Vielä toistaiseksi kuljen 17 kilometrin työmatkan Kangasalta Tampereelle monesti omalla autolla. Mutta pyrin kyllä sulan maan aikana yhä useampana aamuna valitsemaan pyörän.
Tulevaisuudessa pyöräni on ehkä sähköinen, minkä ansiosta ajan sillä entistä enemmän. Autoakin varmasti käytän edelleen, mutta myös se on toivottavasti vaihtunut ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon.
Lue myös: Houkutteleva kaupunki tavoittaa jokaisen
Julkaistu 19.4.2022
Pääkirjoitus: Kaupunki kuuluu kaikille, ja liikkumisen siellä on oltava sujuvaa sekä kestävää
Pääkirjoitus: Kaupunki kuuluu kaikille, ja liikkumisen siellä on oltava sujuvaa sekä kestävää
Yksi asuu keskustassa ja toinen kauempana. Tarpeet keskustassa asioimiseen ovat näissä tapauksissa erilaiset. Yksi on kuitenkin varmaa: Asioinnin on oltava kaikille helppoa. Lisäksi sen tulisi olla kestävää.
Tampereella julkisen liikenteen palvelutaso on korkea, ja raitiovaunuliikenteen kehittyminen parantaa sitä entisestään. Kattavasta joukkoliikennetarjonnasta huolimatta yksityisautoilulla on yhä paikkansa kaupunkiliikkumisessa.
Itse elän perheemme ruuhkavuosiaikaa harrastusten, kauppareissujen ja työmenojen keskellä. Arkimenoja olisi hankala rakentaa vain joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen varaan. Onneksi autoilun päästöt pienenevät jatkuvasti esimerkiksi sähköautojen kehityksen kautta. Tekninen kehitys lisää myös keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Liikenne ja liikkuminen muuttuu koko ajan monimuotoisemmaksi. Asiointi kaupungissa hoidetaan yhä tyypillisemmin useilla kulkuvälineillä: autolla tai polkupyörällä liikutaan pysäkille, josta noustaan linja-autoon tai ratikkaan, ja lopuksi otetaan alle skuutti. Tällaisten liikkumisen ketjujen mahdollistaminen on tärkeä osa älykästä kaupunkisuunnittelua.
Matkaketjujen niissä pisteissä, joissa väline vaihtuu, tulisi kiinnittää erityistä huomiota palvelun laatuun ja helppouteen. Tampereella tällainen merkittävä solmukohta on rautatieaseman seutu. Alueella on alkamassa suuria uudistuksia. Asemakeskuksen alue tulee olemaan Tampereen keskustan uusi ydin, joka yhdistää Hämeenkadun perinteisen keskusta-akselin ja uuden monitoimiareenan.
Alueen kehittämisessä pyritään huomioimaan kaikkien liikennemuotojen tarpeet. Kaupunki kuuluu kaikille. Kaupungin pitää pystyä vastaamaan jokaisen liikkumisen tarpeisiin niin, että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan kunkin kulkumuodon sallimissa rajoissa.
Liikkumisen ohella keskeistä on vähentää kaupunkikehityksen, asumisen, energian ja kulutuksen päästöjä. Tähän me olemme Finnparkilla yhdessä muiden kaupunkitoimijoiden kanssa sitoutuneet. Tavoitteena on mahdollistaa hiilineutraali Tampere vuoteen 2030 mennessä.
Antti Marttila
Toimitusjohtaja, Finnpark
Julkaistu 19.4.2022
Tulevaisuuden lähijunaliikennettä suunnitellaan nyt
Kuva: Rodeo
Tulevaisuuden lähijunaliikennettä suunnitellaan nyt
Valmistumassa oleva lähijunaliikenneselvitys hahmottaa Tampereen kaupunkiseudun junaliikenteen tulevaisuutta kahdessa vaiheessa: vuosille 2030 ja 2050. Tulevaisuuden hahmottaminen pitkälle on tärkeää, sillä lähijunaliikenteen kehittäminen kytkeytyy koko seudun suunnitteluun, kehitykseen ja kasvuun, vaatii eri toimijoiden organisoitumista sekä sitoutumista mittaviin investointeihin.
– Seuraavien kahdeksan vuoden aikana lähijunaliikenteessä tavoitteena on ottaa tehot irti nykyisestä infrasta. Se tarkoittaa esimerkiksi joidenkin uusien seisakkeiden rakentamista ja junavuorojen lisäämistä, kertoo Tapani Touru, Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö.
Jotta kehitys olisi jatkuvaa, tarvitaan konkreettisten tekojen lisäksi näkymää. Vuoden 2050 näkymässä keskeistä on rataverkko ja sen kapasiteetti.
– Tarvitaan tarkempia selvityksiä, millaisia junamääriä raiteille mahtuu, tarvitaanko lisää rautateitä, millaisella aikataululla hankkeita toteutetaan ja miten ne rahoitetaan. Lisäksi täytyy olla näkymä millä aikavälillä junaliikenteelle kysyntää on niin paljon, että siihen kannattaa investoida, Touru kuvailee.
Junaliikenteen osuus seudun joukkoliikennematkoista on suhteellisen pieni. Tällä hetkellä junaliikenteen tarjonta vastaa hyvin kysyntää.
– Jotta junaliikennettä on perusteltua lisätä, täytyy matkustajamäärien kasvaa. Juna on kilpailukykyinen liikenneväline, mutta esimerkiksi liityntäpysäköinti vaatii kehittämistä. Junaliikenteen kehitystä on arvioitava rinnakkain muun joukkoliikenteen kanssa.
Lähijunaliikennettä on kehitetty jo tuloksellisesti.
– Nokialla, Lempäälässä, Tesomalla ja Tampereen keskustassa on toteutettu merkittäviä hankkeita. Pilottina alkanut M-juna liikenne on nyt hankittu yhdeksäksi vuodeksi.
Julkaistu 13.4.2022
Kisat kuuluvat kaikille — Moovylla sujuvasti parkkiin
Kuva: Laura Vesa
Kisat kuuluvat kaikille – Moovylla sujuvasti parkkiin
Moovy on jääkiekon MM-kisojen yhteistyökumppanina järjestämässä kaupunkilaisille ja kisavieraille sujuvia kisaolosuhteita. Kisat kuuluvat kaikille.
Alueella on tuhansia parkkipaikkoja vain viiden minuutin kävelymatkan päässä kisapaikalta, Nokia Arenalta. Opastuksiin ja kulkupaikkojen ohjaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Katso selkeät ohjeet kisapaikalle saapumiseen: moovy.fi
Julkaistu 13.4.2022
Houkutteleva kaupunki tavoittaa jokaisen
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Tulevaisuudessa houkutteleva kaupunki tavoittaa jokaisen
Tulevaisuuden liikkuminen Tampereen kaupunkiseudulla on joustavaa ja ympäristöystävällistä. Asemakeskuksen alueesta muodostuu koko seudun uusi solmukohta. Lukion perässä Tampereelle muuttanut Siru Albrecht on hyvä esimerkki tulevaisuuden kaupunkiseutulaisesta: hän käyttää kaupungissa liikkuessaan monipuolisesti eri kulkutapoja.
Lukiota käyvän Siru Albrechtin, 17, tuttuihin rutiineihin kuuluu monesti viikonlopun alkaessa ajaa ratikalla rautatieasemalle, vaihtaa siellä junaan ja hurauttaa lapsuudenkotiin Juupajoelle.
− Muutin tänne Tampereelle koulun perässä. Ensimmäisen lukuvuoden kuljin junalla päivittäin Juupajoelta, mutta se kävi vähän turhan rankaksi, Albrecht kertoo.
Päivittäiset lyhyet matkat hän sanoo taittavansa enimmäkseen kävellen ja pidemmät ratikalla tai bussilla.
Juuri näin monipuolisesti Tampereen kaupunkiseudulla liikutaan nyt ja tulevaisuudessa. Käytössä ovat monet eri kulkutavat: oma auto, bussit, ratikka, lähijunat, käveleminen, pyörät, sähköpyörät ja sähköpotkulaudat.
Kaikkien liikkumismuotojen solmukohdaksi rakentuu Asemakeskuksen alue. Nokia Arena on jo valmis ja aloittanut toimintansa. Seuraavaksi alueelle nousee tornitaloja asumis- ja liikekäyttöön. Rautatieaseman edustalle tulee puistoalue, ja Itsenäisyydenkadun alikulku muuttuu uudeksi matkaterminaaliksi. Niin ikään pysäköintilaitos P-Hämppi laajenee.
− Asemakeskuksesta syntyy Tampereelle uusi sydän. Se on myös käyntikortti, jonka kaupunkiin muualta Suomesta saapuvat näkevät ensimmäiseksi, luonnehtii kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT Oyj:stä.
YIT on yksi Asemakeskus-hankkeen pääyhteistyökumppaneista Finnpark Oy:n ja Tampereen kaupungin rinnalla. YIT ja Finnpark allekirjoittivat Asemakeskuksen hankesopimuksen helmikuussa. Juha Kostiaisen mukaan hanke on myös YIT:lle yksi tulevien vuosien lippulaivaprojekteista.
”Asemakeskuksesta tulee tärkeä liikkumisen, asioinnin ja viihtymisen keskittymä mutta myös asuinalue.”
− On valtavan innostavaa päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan hanketta, joka on valtakunnallisestikin näin merkittävä. Asemakeskuksesta tulee tärkeä tulevaisuuden liikkumisen, asioinnin ja viihtymisen keskittymä mutta myös asuinalue, jonka tornitalot tuovat ihan uuden keskusta-asumisen vaihtoehdon Tampereelle, Kostiainen kertoo.
Keskusta laajenee
Toimitusjohtaja Antti Marttila Finnparkista arvioi, että Asemakeskus-hankkeen myötä Tampereen keskusta laajenee maantieteellisesti, mutta myös ihmisten mielikuvissa.
− Tämähän on loogista nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä kaupunkiseudulla: tarvitaan lisää asiointi-, liikkumis- ja ajanviettomahdollisuuksia. Samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta niin sanotun vanhan keskustan elinvoimasta, Antti Marttila pohtii.
Liikenteellisesti Asemakeskuksesta muotoutuu hänen mukaansa ennen kaikkea paikka, jossa on helppoa vaihtaa liikkumistavasta toiseen.
− Omalla autolla pystyy jatkossakin lähestymään kaupunkia ja asioimaan siellä, mutta ihan ydinkeskustassa ei ole tarpeen ajaa. P-Hämpin laajennus tuo mahdollisuuksia tähän, Antti Marttila toteaa.
Operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi Finnparkista lisää, että myös pyörille ja sähköpyörille tulee Asemakes- kuksen yhteyteen lisää turvallisia säilytys- ja latauspaikkoja.
− Jatkossa jokaisen meistä on yhä helpompaa suunnitella omat kulkemisemme siten, että yhteen matkaan sisältyy useita liikkumismuotoja, Tami Koivuniemi kertoo.
Tavoitteena on, että tulevaisuuden liikkuminen Tampereen seudulla on sujuvaa ja monimuotoista.
Maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan apulaisprofessori Miloš Mladenović Aalto-yliopistosta sanoo, että Tampereen seudulla on tehty täysin oikeansuuntaisia asioita liikkumisen muuttuvien tarpeiden näkökulmasta. Raitiotien rakentaminen oli iso päätös, joka vaikuttaa koko seudun kehittymiseen.
− Tulevaisuudessa liikkumismahdollisuuksien täytyy palvella mahdollisimman monia, ei vain pientä joukkoa. Lisäksi tulee päästä mahdollisimman lähelle täyttä päästöttömyyttä.
Miloš Mladenovićin mukaan yksi nouseva trendi on lisäksi, että osa fyysisestä paikasta toiseen matkaamisesta korvautuu virtuaalisilla siirtymillä.
− Eri toimijoiden hyvän yhteistyön avulla liikkuminen voi olla kaikkea tätä: kestävää, sujuvaa ja jokaisen tarpeisiin räätälöityä.
Lisää sähköautojen latausmahdollisuuksia
Finnpark ja Moovy pilotoivat parhaillaan palvelua, jossa sähköauton lataamisen voi maksaa helposti pysäköintimaksun yhteydessä.
− Ajetaan vain vapaaseen latauspaikkaan ja luetaan siellä Moovy-sovelluksen kautta paikan QR-koodi. Pysäköinnin ja lataamisen osuudet tulevat vielä maksamisen jälkeen eriteltyinä sovellukseen, operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi Finnparkista kertoo.
Hänen mukaansa liikkumisessa saatetaan siirtyä tulevaisuudessa yhä enemmän malliin, jossa myös maksaminen hoituu keskitetysti.
− Meillä voisi jonakin päivänä olla portaali, jossa hoituvat yhdellä kertaa koko matkan kulut: bussi-, ratikka- tai junalippu, pysäköinti sekä sähköauton tai -pyörän lataaminen, hän visioi.
Lue myös: Lopulta arkiset teot ratkaisevat
Julkaistu 8.4.2022
Kommentti: Päätös kerrallaan onnistumme
Kommentti: Päätös kerrallaan onnistumme
Päästötavoitteisiin yltäminen on mahdollista, kunhan vain kaikilla tasoilla tehdään määrätietoisesti tähän tähtääviä päätöksiä.
Kaupunkiseudun kunnat pystyvät vaikuttamaan erityisesti maankäyttöön ja liikennejärjestelmään. Raitiotien suunnittelussa yhdistyvät nämä molemmat. Esimerkiksi Kalevan kaupunginosaa on voitu rakentaa uudella tavalla ratikan tarjoaman tehokkaan liikennemuodon ansiosta.
Pyöräilyn lisääminen vaatii ennen kaikkea korkealaatuisia väyliä. Sähköpotkulautojen tulo on paljastanut tehokkaasti pyöräilyväyliemme puutteet. Sähköpotkulauta nimittäin kulkee yhtä lujaa kuin pyörä, mutta on kiikkerämpi.
Pyöräreittien suunnittelussa otetaan toivottavasti huomioon Tampereelta lähtevien säteittäisyhteyksien lisäksi myös poikittaisliikenne. Selkeitä ja yhtenäisiä väyliä on myös helpompi pitää kunnossa ympäri vuoden.
Asukkaiden rooliksi jää kyseenalaistaa sopivasti omia tottumuksia. Ihminen on tapojensa orja erityisesti liikennemuotoa valitessaan. Päivittäiseen päätökseen vaikuttavat vaiva, aika ja raha nimenomaan tässä järjestyksessä. Autoilijan kannattaa esimerkiksi joskus laskea rauhassa, kuinka edullisiksi sähköauton kustannukset muodostuvat pidemmän ajan kuluessa.
@Liikenneproffa Heikki Liimatainen, professori, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, Tampereen yliopisto
Julkaistu 1.11..2021
Lopulta arkiset teot ratkaisevat
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Lopulta arkiset teot ratkaisevat
Väestönkasvu panee kaupunkiseudun asukkaat miettimään muun muassa liikennevalintojaan. Arkiset teot ratkaisevat, kun tavoitteena on hiilineutraali kaupunkiseutu. Ympäri vuoden töihin pyöräilevän opettaja Minna Takalan mielestä tarvitaan kunnollisia pyöräbaanoja.
Minna Takala hyppää sähköpyöränsä selkään arkiaamuna ympäri vuoden. Noin 11 kilometrin työmatkaan Tampereen Kalevasta Pirkkalan Suupanniityn koululle kuluu hyvässä säässä puolisen tuntia. Lisäksi hän pyöräilee runsaasti vapaa-ajallaan.
− Kauppakassipyörälläni hoidan arkisia asiointeja. Maantiepyöräilyporukassa teemme yhdessä yli sadan kilometrin lenkkejä, ja maastopyörällä taas pääsee metsiin ja poluille. Minulle pyörä on siis käytännön kulkuneuvo ja harrastusväline.
Minna Takala kertoo rakastavansa pyöräilyä monista syistä. Hänelle pyöräileminen antaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
− Pidän siitä, miten pyöräillessä haistan, näen ja kuulen luonnon ihan eri tavalla kuin auton tai bussin kyydissä. Vuodenaikojen vaihtuminen tulee konkreettisesti iholle.
Pidän siitä, miten pyöräillessä haistan, näen ja kuulen luonnon ihan eri tavalla kuin auton tai bussin kyydissä. Vuodenaikojen vaihtuminen tulee konkreettisesti iholle.
Minna Takalalla on selkeä käsitys, miten yhä useampi Tampereen seudun kuntarajat päivittäin ylittävä kaupunkiseudun asukas saataisiin tekemään samanlainen valinta. Tärkein keino tähän ovat hyvät pyöräreitit kuntakeskusten välillä.
− Kunnon pyöräbaana on selkeästi merkitty, eikä reitillä ole vaarallisia kohtia. Ja totta kai kunnossapito ympäri vuoden on ihan ykkösjuttu. Monilla pyörä jää aamulla varastoon, jos tiedossa on liukastelua sohjossa.
Suunta on jo oikea
Muun muassa Minna Takalan kaltaisia työmatkapyöräilijöitä tarvitaan yhä enemmän, jotta Tampereen kaupunkiseutu voisi saavuttaa tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Eräs suuri haaste onnistumisen kannalta on seudun kasvava asukasmäärä.
− Maailma ympärillämme muuttuu ja vaatii joka tapauksessa uudenlaisia tekoja. Seutumme väestönkasvu vain korostaa muutosten tarvetta: yhä isomman ihmisjoukon pitäisi tuottaa entistä pienempi yhteenlaskettu päästömäärä. Näin jokaisen henkilökohtainen päästösiivu kapenee entisestään, liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru Tampereen Kaupunkiseudun kuntayhtymästä kertoo.
Toisaalta ratikan kaltaiset isot, kestäviä arjen valintoja mahdollistavat investoinnit ovat hänen mukaansa mahdollisia juuri siksi, että asukkaita on koko ajan enemmän. Kasvu on siis paitsi haaste, myös mahdollisuus edistää kestävää rakennetta.
Maailma ympärillämme muuttuu ja vaatii joka tapauksessa uudenlaisia tekoja.
Kehittämispäällikkö Antti Lippo lisää, että väestönkasvu vaikuttaa myös muuhun energiantarpeeseen kuin liikenteeseen. Isompi asukasjoukko tarvitsee yhä enemmän asuntoja ja niiden lämmitystä tai viilennystä, ruoantuotantoa, liiketiloja, harrastuspaikkoja ja niin edelleen.
− Vaikka rakennuksia ja tuotteita kehitetään yhä energiatehokkaammiksi, energiaa kuluu tietysti edelleen.
Aiemmin fossiilisiin energianlähteisiin perustuneen järjestelmämme on siis yksinkertaisesti pakko siirtyä päästöttömiin energiamuotoihin, Antti Lippo toteaa.
Hänen mukaansa rohkaiseva viesti kuitenkin kuuluu, että tämä muutos on jo vauhdissa ja itse asiassa pidemmällä kuin moni tietää.
− Kaupunkiseutumme päästöt ovat jo laskusuunnassa vuoden 2005 tasosta. Ja harva varmaan kokee, että olisimme tänä aikana joutuneet joustamaan liikaa jostakin itsellemme tärkeästä.
Kaupunkiseutumme päästöt ovat jo laskusuunnassa vuoden 2005 tasosta. Ja harva varmaan kokee, että olisimme tänä aikana joutuneet joustamaan liikaa.
Ei vain yhtä tapaa
Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Satu Kankkonen toteaa, että lopulta päästötavoitteeseen yltäminen riippuu jokaisen omista arkisista teoista.
− Seudun kunnat ja valtiovalta voivat rakentaa edellytyksiä kestäviin valintoihin. Mutta viimein ihminen itse päättää, minkä kulkuneuvon aamulla valitsee tai mitä lounaalla lautaselleen ottaa.
Kankkonen kannustaakin kaikkia asukkaita ravistelemaan sopivasti oman arjen rutiineja. Suuri osa valinnoista johtuu ennen kaikkea tottumuksesta, eikä niiden muuttaminen heikennä arjen miellyttävyyttä välttämättä lainkaan. Itse asiassa vaikutus voi olla päinvastainen.
− Totta kai esimerkiksi työmatkapyöräilyyn siirtyminen saattaa vaatia hieman miettimistä. Missä välissä käyn kaupassa? Kuinka lapset kulkevat harrastuksiin? Mutta vastaavasti palkintona voi saada paljon hyötyliikuntaa ja hyvän mielen, Satu Kankkonen huomauttaa.
Seudun kunnat ja valtiovalta voivat rakentaa edellytyksiä kestäviin valintoihin. Mutta viimein ihminen itse päättää, minkä kulkuneuvon aamulla valitsee tai mitä lounaalla lautaselleen ottaa.
Antti Lippo korostaa, ettei kaikilta seudun asukkailta tulevaisuudessakaan edellytetä yhtä, samanlaista elämäntapaa. Päästötavoitteisiin yltäminen muodostuu tavattoman monenlaisista palasista.
− Kaikkien ei siis suinkaan tarvitse ryhtyä vegaaneiksi ja alkaa kävellä joka paikkaan. Sen sijaan joku voi vaikka lisätä kala-aterioita viikkoon ja luopua omakotitalon öljylämmityksestä, Antti Lippo sanoo.
Minna Takala yhtyy ajatuksiin, että uudenlaiset valinnat myös antavat. Hänen mielestään työmatkapyöräily on kätevää, ekologista, taloudellista ja virkistävää. Lisäksi se muodostaa tärkeän rajan työ- ja vapaa-ajan välille.
− Koko päivä lähtee mukavammin käyntiin, kun sen aloittaa satulassa.
3 keinoa seudun päästöjen vähentämiseen
1. Ratikka laajenee
Eräs kaupunkiseudun viime vuosien suurimmista yksittäisistä ilmastoteoista on ollut raitiotien rakentaminen. Lähivuosina suunnittelu etenee, ja ratikkareitit laajentuvat. Suunnittelu linjasta Lielahdesta Ylöjärvelle on jo alkanut.
2. Tesomalta junaan
Viime elokuusta lähtien lähi- ja kaukojunien kyytiin on voinut nousta Tesoman seisakkeelta. Auton voi jättää liityntäpysäköintialueelle. Jo aiemmin on alettu pilotoida lähijunaliikenteen lisäämistä. Parhaillaan laaditaan tavoitteellisia tulevaisuuskuvia lähijunaliikenteen kehittämiseksi.
3. Liikkuminen omin voimin
Kävely ja pyöräliikenne eivät tuota ilmastopäästöjä, melua tai pölyä, vaan terveysvaikutuksia. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2.0 antaa tehtävälistan kulkutapojen määrätietoiseksi kehittämiseksi.
Julkaistu 28.10.2021
Kaikille tilaa riittää
Kaikille tilaa riittaa
Tampereen uuden areenan pysäköinti suurtapahtumien aikaan on herättänyt keskustelua: kun varsinaista uutta parkkitilaa ei rakenneta, riittääkö parkkitilaa jopa 13 000–15 000 areenavieraalle? Finnparkin palvelupäällikkö Mika Nyman ja johtava asiantuntija Ali Lattunen vakuuttavat, että kaikille riittää tilaa, parkkipaikkoja Tampereella on.
Kaiken kaikkiaan Areenaa ympäröi yhteensä 12 eri palveluntarjoajan parkkihallia maksimissaan 1,5 kilometrin etäisyydellä.
– Nykyisten parkkihallien sijoittelu on loistava areenavieraille riippumatta siitä, mistä suunnasta paikalle saa- puu. Pohjoisen ja Teiskon suunnasta lähellä on P-Tampere-talo ja P-Tullintori. Lännen suunnasta tunnelin kautta ajettaessa on helppo ajaa Finnpark Hämppiin, josta on lyhyt matka joka suuntaan, Mika Nyman sanoo.
Areenan läheisyydessä olevat pysäköintipaikat ovat helposti saavutettavissa ja hyvin opastettuja kaikilta keskustan sisääntuloväyliltä.” – Ali Lattunen
Finnpark on varautunut suuriin yleisömääriin
Parkkitilakapasiteetti ja liikenteen sujuvuus on järjestetty toimivaksi, mutta sen lisäksi pysäköinnin tarjoajat ovat aktivoituneet tarjoamaan uusia parkkitiloja.
– Olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa järjestämässä avajaisiin mennessä lisää pysäköintitilaa. Välitämme Moovy-palvelumme kautta Technopolis Yliopistonrinteen ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen pysäköintipaikkoja areenan tapahtumakävijöiden käyttöön. Neuvottelemme vastaavanlaisesta yhteistyöstä myös usean muun areenaa ympäröivän toimijan kanssa, kertoo Ali Lattunen.
Saavutettavuus ja opasteet kunnossa
Areenan lähiympäristön parkkipaikoille saapuminen Tampereen ulkopuolelta on huomioitu kattavalla opastuksella.
– Areenan läheisyydessä olevat pysäköintipaikat ovat helposti saavutettavissa ja hyvin opastettuja kaikilta keskustan sisääntuloväyliltä, Lattunen sanoo.
Saavutettavuus on huomioitu erityisesti Finnparkin uusimmissa pysäköintihalleissa, kuten Finnpark Hämpissä: tila- vat hissit kuljettavat pyörätuolin helposti jokaiselle tasanteelle. Pysäköintihalleissa asiointi sujuu helpoiten Moovy-sovelluksella.
– Suuret massatapahtumat päättyvät monesti yhdellä kellonlyömällä, jolloin kaikki autoilevat tapahtumakävijät pyrkivät ulos halleista lähes samanaikaisesti. Tämä aiheuttaa väistämättä jonkin verran ruuhkautumista ja yksi todennäköinen ruuhkapiste on pysäköinnin maksupiste. Ruuhkan välttääkseen kannattaa ladata Moovy, koska sovelluskäyttäjien ei tarvitse käydä maksupisteillä, Lattunen toteaa.
Keskustaparkkeeraus ei ole ainoa vaihtoehto.
– Mikäli suurtapahtumien vieraat eivät halua ajaa Tampereen keskustassa, auton voi jättää esimerkiksi Finnpark Kauppiin, josta on raitiovaunuyhteys keskustaan ja lähes Areenan pääoville, Nyman muistuttaa.
Julkaistu 28.10.2021
Moovy tähyää maailmalle
Teksti: Tiina Laaninen
Moovy tähyää maailmalle
Moni maksaa parkkeerauksensa jo nyt Moovyn avulla. Vuoden päästä Moovysta voi ostaa esimerkiksi sähkölautauksen – ehkä myös autopesun.
Moni maksaa parkkeerauksensa Tampereella ja muualla Suomessa Moovy-sovellusta käyttäen. Kun sovelluksen lataa kännykkäänsä, pysäköintimaksu veloitetaan suoraan maksukortilta. Vaihtoehtoisesti pysäköinnin voi maksaa maksupisteellä tai verkossa 48 tunnin kuluessa puomittomasta parkkeerauksesta.
– Lempäälässä Lempon parkissa ja P-Näsinkulmalla Tampereella on juuri aloittanut puomiton pysäköinti, joka perustuu Moovyn lukemaan auton rekisteritunnukseen, sanoo tuotepäällikkö Mika Isoviita Finnparkista.
Palveluja myös muille kuin autoilijoille
Vaikka Moovy näyttäytyy asiakkaille toistaiseksi maksupalveluna, on se paljon muutakin.
– Tampereella on kansainvälisestikin mitaten ainutlaatuista osaamista ohjelmistokehityksessä, pysäköinti- palveluissa ja kiinteistöjen kehittämisessä. Moovy on tämän osaamisen taidonnäyte, toteaa Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi.
Moovyn tavoitteena on palvella tulevaisuudessa myös muita kuin autoilijoita esimerkiksi niin, että sen avulla voisi ostaa joukkoliikennelippuja. Tulossa on myös mahdollisuus ladata skuutti tai sähköpyörä ja varata autopesu.
– Autolla liikkuminen ei ole Moovyssa itsetarkoitus, vaan palvelulla voi tulevaisuudessa seurata myös omaa hiilijalanjälkeään, Koivuniemi sanoo.
Finnparkin erityisyys on vastuullinen ja laaja-alainen osaaminen kiinteistöhallinnasta liikkumiseen, eikä vastaavia toimijoita juuri löydy muualta Euroopasta.
Viiden vuoden päästä miljoona käyttäjää
Moovylla on tällä hetkellä satoja tuhansia käyttäjiä, viiden vuoden päästä käyttäjätavoitteena on miljoona. Tämä edellyttää käyttäjiä myös muualta kuin Suomesta ja Moovy katsookin Eurooppaan, kuten Baltiaan ja Ruotsiin. Finnpark tiedostaa maksutapatoimijoiden kilpailun olevan Euroopassa kova, mutta Moovyn on tarkoitus erottautua hinnoittelumallilla, joka ei ole yhtä aggressiivinen kuin useimmilla kilpailijoilla.
– Myös osaamisemme erottaa meidät muista, sillä Moovy ei ole vain sovellus, vaan pystymme yhdistämään siihen substanssiosaamistamme, Koivuniemi toteaa.
Yksi osa tätä ovat älykkäät pysäköintiratkaisut. Sama parkkiruutu voi olla päivällä kuukausiveloituksella toimistotyöntekijöiden käytössä ja illalla vapaana muille asiakkaille.
P-Hämpin laajentaminen alkanee 2023
Euroopan parhaaksi pysäköintitaloksi valittu P-Hämppi laajenee lähivuosina Tampereen asemakeskuksen alle. Tampereen kaupungin hyväksymän hankesuunnitelman mukaan laajennus voi käsittää enintään noin 1 000 uutta parkkipaikkaa. Ensimmäisessä vaiheessa autopaikkoja on tarkoitus louhia Rautatienkadun ja
rata-alueen eli Asemakeskuksen alla noin 500. Samalla rakennettaan ainakin kolme jalankulun kulkuyhteyttä maan pinnalle.
– Tavoitteemme on, että pääsemme aloittamaan rakennustyöt vuoden 2023 aikana, sanoo Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila.
Mahdollisen toisen vaiheen 500 uutta autopaikkaa sijoittuisivat Tullin alueelle. Finnpark on valinnut P-Hämpin laajennuksen rakentamiseen kumppanikseen kilpailutuksen voittaneen YIT:n. Myös Tampereen kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä.
Jos projekti etenee suunnitellusti, P-Hämpin laajennusosa voisi olla käytössä viiden vuoden päästä.
Julkaistu 28.10.2021