Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Hihat käärittyinä seutuyhteistyöhön
Jo puolitoista vuosikymmentä Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat visioineet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista kestävää kaupungistumista tukevilla tavoilla.
Pian lausuntokierrokselta toimeenpanovaiheeseen etenevä rakennesuunnitelma Vehreä metropolimme 2040+ vahvistaa aikaisempien suunnitelmien tavoitteita kehittää seudullista palveluverkkoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tavoitteena on, että kuntalaiset voivat hyödyntää naapurikuntienkin palveluja.
– Yhteistyön ansiosta lähijunat ja bussit liikennöivät jo kuntarajojen yli ja seuturatikankin suunnitelmat ovat pitkällä. Etenemme määrätietoisesti kohti kestävää liikkumista esimerkiksi satsaamalla seudullisten pyöräteiden kuntoon, liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru kuvailee kahdeksan kunnan yhteistyötä.
Perinteisen yhteistyöverkoston lisäksi suunnitelmaa pääsivät sanoittamaan myös asukkaat. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuuselan mukaan seuraavaksi vastataan asukkaiden toiveisiin kehittämällä yhdessä seudun viher- ja virkistysverkkoa sekä vesireittejä.
– Monimuotoiseen asuntokantaan satsaamalla palvelemme puolestaan ihmisten asumistarpeiden laajaa kirjoa.
Kuusela ja Touru kiittelevät suunnitteluyhteistyön hyvää henkeä.
– Lopputulos ilmentää seudulliselle suunnittelulle tarpeellista tarkkuustasoa. Seuraavaksi käärimme hihat ja laitamme tuumasta toimeen.
Nysse
Tapani: ”Nysseläiset valaisevat joukkoliikennepalvelujen toteuttamisen realiteeteista. Minun on tärkeää ymmärtää, mitä kaikkea pitkän jänteen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.”
Retkeilykaverit
Tapani: ”Palaudun parhaiten luonnossa. Yksin, perheen ja ystävien kanssa retkeily on erilaista, mutta aina käytetyn ajan arvoista.”
Kunnat
”Kuntapäättäjät ja -johtajat, kaavoittajat, liikenneasiantuntijat ja monet muut kuntatoimijat syöttävät suunnittelutyöhömme lähtökohtia sekä vievät alueillaan suunnitelmat käytäntöön.”
Seututoimisto
”Suunnittelemme maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsi kädessä toimiston sakin kanssa. Tarvitsemaamme tietopohjaa on toimistossa kiitettävästi saatavilla.”
Valtio ja viranomaiset
”Monet seudun liikenteen kehittämishankkeet eivät liikahtaisi ilman tiivistä yhteistyötä liikenneministeriön, Traficomin, Väyläviraston ja ELY-keskuksen kanssa. Maankäytön suunnittelussakin kontaktoimme ahkerasti ELY:n suuntaan. Myös Pirkanmaan liitto on työssämme suuri tuki.”
Seudun elinkeinoväki
”Business Tampere, kauppakamari ja Pirkanmaan Yrittäjät sparraavat työtämme ja tuovat siihen tietoa elinkeinojen kehittämisestä.”
Perhe ja ystävät
Kaisu: ”Vuodenaikojen mukaan tutustun seudun eri osiin: kesällä rentoudun perheen kanssa metsissä ja vesistökohteissa, talvikaudella nautin kulttuuritapahtumista ystävien kanssa.”
Lue myös: Kolumni: Ei vastahankaa, vaan myötävoimaa
Julkaistu 31.10.2023
Aliisa Syrjä: Luovuuden ehdoilla
Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Aliisa Syrjä ammentaa voimaa maalaismaisemista
Laulaja ja lauluntekijä Aliisa Syrjä tasapainottaa keikkaelämää hitaissa löylyissä ja Tampereen seudun maalaismaisemissa.
– Se tuntuu juuri siltä: aivan mahtavalta, iloitsee unelmien jahtaajaksi itseään kuvaileva Aliisa Syrjä, 24, Höyheniä ja saaria -debyyttialbuminsa julkaisusta. Albumi julkaistiin 20. lokakuuta ja se on pikavauhtia nimeään tunnetuksi raivanneelle Syrjälle unelmien täyttymys.
Juuri ennen haastatteluamme Aliisa on ollut Tampere-talon hänelle tärkeäksi muodostuneessa flyygelihuoneessa laulunteossa. Ympäristö on tuttu kuin hänen reisi-taskufarkkujensa taskut, sillä samassa talossa nuori artisti on esiintynyt niin musikaalissa kuin viettänyt muutenkin paljon aikaa.
– Menen inspiroivasta musasta aivan tiloihin. Tänään kuuntelimme isän kanssa autossa Behmin uutta albumia, ja olin ihan, että ”ai hitto”, musiikki on niin hienoa, intoilee Syrjä, joka oli heti matkalta päästyään rientänyt tuttuun lauluntekopaikkaansa.
Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun.
Inspiraation syttymiselle ei ole aikaa eikä paikkaa. Syrjän puhelimen muistiinpanot pursuavat ideoita, sanoja ja kappaleiden raakileita.
– Kun inspiraatio iskee, yritän pysäyttää kaiken muun. Menen luovuuden ehdoilla, en toisin päin.
Luovuuteen nuori artisti onkin saanut ehdotonta tukea Ylöjärvellä asuvalta perheeltään, jossa taide on aina ollut arkeen kuuluva asia. Se on tarkoittanut mahdollisuutta toteuttaa itseään, haahuilla ”lompakko hukassa ja takkuja tukassa”, kuten hänen Instagram-tilillään lukee, ja kasvamista monenlaiseen taiteeseen tukevassa ilmapiirissä.
– En ole koskaan joutunut perustelemaan valintojani. Kaikenlainen taide on ollut minulle normaalia elämää. Sain 10-vuotiaana lahjaksi pianon, ja se on paras joululahja, jonka olen koskaan saanut, hän sanoo kiitollisena.
Syrjän ensimmäinen kappale julkaistiin vasta hieman yli vuosi sitten. Sitä ennen Syrjä pyrki näkyväksi taiteellaan vuosia, kunnes lopulta ovet alkoivat avautua. Kunnianhimoinen nainen valitsi Suomen suurimman eli Warnerin. Uuden albumin kappaleet ovat kerääntyneet pitkältä ajalta, aina Tampereen yhteiskoulun lukio Tykin vuosilta saakka. Albumi merkitseekin hänelle kasvutarinaa kipuineen ja oppeineen.
– Kokonaisuus on minulle hyvin henkilökohtainen.
Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly.
Syrjällä on takanaan isojen festareiden keikkakesä. Syksyllä hän esiintyi Tampereen Lost In Music -festareilla.
– 45 minuutin keikka voi olla fyysisesti todella raskas. Yhden setin jälkeen tarvitsen päivän palautumiseen. Sauna–avantoyhdistelmä on sellainen, joka saa aina rauhoittumaan. Aina, kun tulee mahis, uin luonnonvesissä. Kotipihamme järvi on vakiopaikkani, Syrjä paljastaa.
Vaikka musiikkiura rakentuu Helsingistä käsin, Syrjä vierailee usein kotonaan Ylöjärven maalaismaisemissa.
– En kestä Helsinkiä pitkään. Tampereen rautatieasemalta hyppään auton kyytiin ja rauhoitun heti, kun kaupunki vaihtuu peltomaisemaan.
Syrjälle on erityisen tärkeää vaalia herkkyyttä taiteen tekemiseen.
– Toivon, että ura lähtisi kasvuun, mutta samaan aikaan toivon säilyttäväni palon taiteeseen ja musiikkiin. Haluan olla juuri tällainen – tunnollinen ja tarkka työasioissa, mutta maalliset asiat unohtava haaveilija. Tarvitsen paljon aikaa yksin vain ajattelemiseen ja olemiseen. Arkeni ei voisi koskaan olla kovin tavanomaista. Jokainen päiväni on hullunmylly, Syrjä nauraa.
– Herkkyyden lisäksi itselleni tärkeä asia on ristiriitojen esiin tuominen. Usein isoimmat tunteet syntyvät siitä, kun elämässä sattuu samaan aikaan jotain traagista ja jotain kaunista. Tärkeimmissä hetkissä on niitä molempia.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Lihansyönti: olen kasvissyöjä, mutta en ole tässäkään hirvittävän ehdoton.
- Turhat kertakäyttömuoviasiat: vältän esimerkiksi kertakäyttömukeja ja muovipusseja.
- Ylimääräinen autoilu – rakastan pyöräilyä! Pyöräilen melkein joka paikkaan.
Aliisa Syrjä
- Ammatti: laulaja ja lauluntekijä
- Ajankohtaista: 20. lokakuuta ilmestyi debyyttialbumi Höyheniä ja Saaria. Yle X:n läpimurtoartisti 2023. Valmistui vuonna 2022 Pop & Jazz Konservatoriosta.
Lue myös:
Ukrainalainen Kristina Lieskakova: Tampere tuoksuu kodilta
Huippu-uimari Ida Hulkko: Ilo ja energia ovat tulleet takaisin arkeeni
Julkaistu 26.10.2023
Suuri asukaskysely: Vehreä metropoli saa viihtymään
Teksti: Mari Laaninen / Kuvat: Laura Vesa
Suuri asukaskysely:
Vehreä metropoli saa viihtymään
Tampereen kaupunkiseudussa viehättää erityisesti yhdistelmä luonnonläheisyyttä ja hyviä palveluita.
Tampereen kaupunkiseudulla ihmiset ovat pääosin erittäin tyytyväisiä asuinympäristönsä viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Vain harva suunnittelee muuttamista muualle. Näin voi tiivistää vuodenvaihteessa verkossa toteutetun suuren asukaskyselyn keskeiset tulokset.
– Tämä on todella tärkeä viesti. Kaupunkiseudun visioksi on valittu olla vehreä metropoli. Saimme vahvistuksen, että linja on täysin oikea, kehittämispäällikkö Antti Lippo sanoo.
Yli 5 000 vastaajan joukko antoi erityisen hyvän arvosan seudun eri asuinalueiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksille.
– Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa, Antti Lippo toteaa.
Sinivihreä ympäristö on seutumme ehdoton valtti, jota on syytä edelleen vahvistaa
Hänen mukaansa kyselyn eräs positiivinen yllätys oli, että kasvava seutu koetaan turvalliseksi. Jopa 91 prosenttia vastaajista arvioi asuinalueensa turvallisuuden erittäin tai melko hyväksi.
– Tämä on positiivinen signaali viimeaikaisen uutisoinnin keskellä ja turvallisuuden arvostuksen lisääntyessä.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden runsas tarjonta sai kiitosta. Myös joukkoliikenne koetaan vastausten perusteella varsin toimivaksi.
– Meillä on aidon metropolin palvelut, mutta arki on silti kiireetöntä ja rentoa, Antti Lippo kiteyttää.
Yhteisöllisyys arvossaan
Antti Lipon mukaan kyselyn eräs tulos on, että kaupunkiseudulta löytyy asumisvaihtoehtoja jokaiseen makuun. Omansa löytävät yhtä lailla urbaania sykettä kuin rauhallista maalaismiljöötä arvostavat. Tämä selittänee osaltaan vähäisiä muuttohaluja muualle Suomeen.
Selkeää muutosta edellisen, kaksi vuotta sitten toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna on havaittavissa muun muassa yhteisöllisyyden arvostamisessa.
– Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken ja on kiinnostunut erilaisista yhteiskäyttötiloista.
Yhä useampi arvostaa esimerkiksi yhteisöllisyyttä naapureiden kesken
Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan mielestään tärkeimpiä seudullisia kehittämiskohteita. Vastauksissa toivottiin lisää mahdollisuuksia päästä virkistäytymään luontoon ja seudun runsaiden vesistöjen äärelle. Turvallisuudesta tulee huolehtia vastaajien mielestä myös jatkossa.
Lähijunaliikenteen lisääminen sai vahvaa kannatusta kaikenikäisiltä. Erityisesti alle 40-vuotiaat vastaajat kokivat ilmastotyön ja kestävän kehityksen tärkeiksi teemoiksi.
Antti Lipon mukaan kyselyn antia hyödynnetään varmasti monin tavoin.
– Jo edellinen kysely vaikutti sinivihreän teeman painottamiseen kaupunkiseudun strategiassa. Lisäksi liikennemeluhaaste nousi kaksi vuotta sitten esiin, ja seudulla valmistellaan aiheesta yhteisiä linjauksia. Suuri kiitos siis jälleen kaikille osallistuneille.
Julkaistu 28.4.2023
Ukrainalainen Kristina Lieskakova: Tampere tuoksuu kodilta
Teksti ja kuvat: Tiina Makkonen
Tampere tuoksuu kodilta
Sota ajoi reilu vuosi sitten Kristina Lieskakovan tyttärensä kanssa Ukrainan pääkaupungista Tampereen seudulle. Uudesta kotikaupungista hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa.
Kun lähdimme sotaa pakoon viime vuoden keväällä, oli itsestään selvää, että tulemme Suomeen. Äitini on asunut Tampereella suomalaisen miehensä kanssa jo 15 vuotta. Olin käynyt äidin luona monta kertaa, ja Tampereen seutu oli minulle tuttu.
Tampere ja Kiova ovat hyvin erilaisia kaupunkeja. Kiova on suurkaupunki. Siellä on asukkaita yli puolet koko Suomen väkiluvusta. Ennen sotaa tekniset perusrakenteet toimivat ihan hyvin. Mieheni on kertonut, että nyt sotatalvena on jouduttu muun muassa laskemaan asuntojen peruslämpöä muutaman asteen verran. Mieheni on asunut koko sota-ajan Kiovan kodissamme ja käynyt töissä normaalisti. Kotitalomme on onneksi säästynyt pommituksilta.
Minä ja tyttäreni jaamme äidin ja isäpuoleni kanssa heidän kerrostalokaksionsa Tampereen ja Kangasalan rajalla. Tilaa on vähän, mutta ehkä myöhemmin saamme oman kodin, jossa tyttärellä on oma huone. Hän kertoo kaipaavansa leikkitilaa mutta myös kissaa ja isäänsä, jota hän ei ole nähnyt yli vuoteen. Olemme joutuneet sopeutumaan jatkuvaan ikävään. Vaikka rauha tulisi pian, menee aikaa, ennen kuin kaikki toimii taas Ukrainassa normaalisti.
Tampereella kaikki toimii tosi hyvin. Olen iloinen, että meillä on nyt koti täällä
Työtä tarpeeseen
Rakkain paikkani Tampereella on tällä hetkellä Ukraina-talo, joka sijaitsee lähellä Tampereen rautatieasemaa. Tunnen että siellä on minun tämänhetkinen perheeni. Siellä minua tarvitaan, ja voin auttaa monella tavalla. Päivät talolla ovat kiireisiä. Opetan lapsille englantia ja aikuisille suomea mutta teen paljon kaikenlaista muutakin.
Ukrainalaisilla lapsilla elämä Tampereen seudulla on hyvää ja turvallista. On hienoa, että he oppivat täällä myös ekologista kulttuuria. Pieni tyttärenikin osaa jo lajitella jätteet. Kiovassa jätteiden lajittelun eteen pitää nähdä paljon vaivaa. Jos haluaa esimerkiksi eritellä muovijätteet, ne pitää viedä yhteisiin keräyspisteisiin pitkien matkojen päähän. Taloilla ei ole omia keräysastioita.
Täällä Tampereella liikenteessä käyttäydytään kauniisti ja nätisti. Tykkään parkkihalleista. Jos Kiovassa menen keskustaan ostoksille, on iso ongelma löytää autolle parkkipaikkaa. Täällä niitä riittää kaikille.
Minun näkökulmastani Tampereella kaikki toimii tosi hyvin. En ole huomannut minkäänlaisia ongelmia. Olen iloinen, että meillä on nyt koti täällä.
Kolme asiaa, joita arvostan:
- Bussit. Kun tulin Tampereelle ensimmäisen kerran, muistan vieläkin, että kuljimme bussilla numero 16. Bussiyhteydet toimivat hyvin ja kuskit ovat ystävällisiä. Liikun yhä mieluiten bussilla.
- Juomavesi. Ukrainassa emme juo kraanavettä. Täällä se on puhdasta ja hyvänmakuista. Arki on helpompaa näin.
- Tampereen tuoksu. Kun menen pakkasella ulos kodistani, haistan raikkaan ilman ja tuoreen leivän, joka tulee läheisestä Linkosuon leipomosta. Se on minun Tampereeni tuoksu.
Kristina Lieskakova
- Ammatti: englannin ja ukrainan kielten opettaja
- Asuu: Kangasalan ja Tampereen rajalla tyttärensä, äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Mies asuu edelleen perheen kodissa Kiovassa
- Ajankohtaista: Saapui Ukrainasta Suomeen 12.3.2022. Toimii aktiivisesti vapaaehtoisena Tampereen Ukraina-talossa
Lue myös: Huippu-uimari Ida Hulkko: Ilo ja energia ovat tulleet takaisin arkeeni
Julkaistu 28.4.2023
Rakennesuunnitelman tavoitteet määritelty
Rakennesuunnitelman tavoitteet määritelty
Seutuhallitus on hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmalle tavoitteet. Kaikkien tavoitteiden lähtökohtana ovat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden periaatteet ja ne kytkeytyvät Vehreä metropolimme -seutustrategiaan.
Tavoitteissa korostuvat asuinympäristöjen viihtyisyyden ja vehreyden lisääminen sekä elinkeinoelämän ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Seuraavassa päivityksen vaiheessa rakennesuunnitelma kootaan kolmelle teemakartalle. Tälle kierrokselle myös seudun asukkaat on kutsuttu mukaan suunnitteluun.
Lue lisää Rakennesuunnitelmasta tuoreimmasta seutukatsauksesta.
Rakennesuunnitelman 8 tavoitetta:
- Eheytämme yhdyskuntarakennetta
- Kehitämme keskustoja ja keskuksia
- Parannamme asuinympäristöjen kauneutta, laatua ja monipuolisuutta
- Vahvistamme elinkeinoelämää ja kansainvälisyyttä
- Lisäämme kestävää liikkumista
- Suunnittelemme palveluja ja palveluverkkoa seudullisesti
- Vahvistamme vetovoimaista vehreyttä
- Huomioimme energiamurroksen
Kuva: Unsplash.
Julkaistu 27.4.2023
Nuorten ääni mukaan kaupunkiseudun kehitykseen
Nuorten ääni mukaan kaupunkiseudun kehitykseen
Tampereen kaupunkiseutu aloittaa tänä vuonna yhteistyön nuorisovaltuustojen kanssa. Uusi yhteistyöryhmä kootaan seudun jokaisen kunnan nuorisovaltuutetuista. Aloite yhteistyöhön tuli nuorisovaltuustojen puheenjohtajilta.
Ryhmään nimetyt nuoret pääsevät mukaan seudun päättäjiä kokoaviin tapahtumiin. Lisäksi heille järjestetään omia tilaisuuksia, joissa he voivat kertoa asiantuntijoille näkökulmansa seudun kehittämisestä.
— Tampereen kaupunkiseutu on nuorisovaltuustojen yhteistyöryhmän perustamisen myötä edelläkävijä nuorten seudullisen osallisuuden edistämisessä, Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Arttu Vuori arvioi.
Kuva: Unsplash.
Julkaistu 27.4.2023
Lähijunaliikenteen kehitys tuo uusia seisakkeita
Lähijunaliikenteen kehitys tuo uusia seisakkeita
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehitystä on hahmoteltu vuoteen 2030 saakka jättimäisessä raportissa.
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikön Tapani Tourun mukaan keskeistä selvitystyössä on ollut hahmottaa sitä, mihin ja kenen lähitulevaisuudessa tulee lähijunaliikenteen kehittämisen suhteen panostaa.
Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa uusien seisakkeiden rakentamiset. Ensivaiheessa seisakkeita rakennetaan Messukylään, Ruutanaan ja Sääksjärvelle.
Lue lisää: tampereenseutu.fi/ajankohtaista
Lue myös: Vehreydestä ei tingitä
Julkaistu 2.11.2022
Huippu-uimari Ida Hulkko: Ilo ja energia ovat tulleet takaisin arkeeni
Teksti: Tiina Laaninen / Kuva: Laura Vesa
"Ilo ja energia ovat tulleet takaisin arkeeni"
Huippu-uimari Ida Hulkko suuntaa taas iloisella mielellä Kalevan uintikeskukseen. Sairauskierre on jäänyt taakse, ja katse on joulukuussa pidettävissä lyhyen radan MM-kilpailuissa.
Armollisuutta itseään kohtaan. Sitä uimari Ida Hulkko sanoo kuluneen vuoden opettaneen eniten. Kilpailullisesti kauden vaikein päätös oli jäädä pois kesän EM-kilpailuista, joissa Hulkolla oli puolustettavanaan EM-hopea rintauinnissa.
– Minulla ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa. Halusin katkaista henkisen ja fyysisen ylikuormitustilan, Hulkko sanoo.
Hän kuvailee puskeneensa pitkään eteenpäin kuuntelematta omaa hyvinvointiaan. Siksi uinnistakin katosi ilo.
– Ensin kadotin räväkkyyteni ja energisyyteni. Asiat alkoivat tuntua merkityksettömiltä. Sitten alkoi sairastelukierre, joka romutti lopullisesti mahdollisuuden osallistua EM-kilpailuihin.
Kun sain karistettua itse itselleni asettamani paineet, huomasin, ettei paloni uida ollut mihinkään hävinnyt.
Muutakin kuin uintia
Väsymyksen ja sairastelun takia Ida Hulkko on päässyt aloittamaan syyskautensa vasta muutama viikko sitten. Arkeen kuuluu kahdeksan allastreeniä joka viikko ja sen lisäksi neljä muuta harjoituskertaa, kuten kuntosalia. Kun Hulkko ei treenaa, hän on useimmiten Tampereen yliopistossa luennolla tai tekemässä kirjallisia tehtäviä.
– Viime keväänä uinti muuttui työksi, jota oli suoritettava. Samaan aikaan halusin menestyä, jolloin unohdin levon ja rentouden, Hulkko kuvailee.
Vaikka hänen arkensa on edelleen täyttä, on uimari miettinyt monta asiaa kesän aikana uusiksi.
– Jokaisen on tärkeä välillä pysähtyä miettimään omia arvojaan ja sitä, mitä toivoo elämältään. Kun sain karistettua itse itselleni asettamani paineet, huomasin, ettei paloni uida ollut mihinkään hävinnyt.
Hulkko sanoo saaneensa omaa identiteettiään miettiessään tukea perheeltään, ystäviltään ja urheilupsykologilta.
– Minulle on ollut tärkeää oivaltaa, että vaikka urheilu on tärkeää, se ei ole koko identiteettini. Olen myös ystävä, puoliso, perheenjäsen ja opiskelija. Jos urheilijana en aina saavutakaan tavoitteitani, jäljelle jää paljon muuta hyvää ja arvokasta.
Minulle on ollut tärkeää oivaltaa, että vaikka urheilu on tärkeää, se ei ole koko identiteettini.
Pieniä hyviä hetkiä arjessa
Ida Hulkko tuntee olevansa uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Uimisessa on uudenlaista mielekkyyttä. Tavoite on tiukasti joulukuun lyhyen ratojen MM-kilpailuissa, mutta elämä ei tähtää pelkästään uintimenestykseen.
– Haluan pitää kiinni siitä, että jokaisessa päivässä on pysähdyshetkiä, jolloin näen hyvän ympärilläni.
Joskus hyvä hetki voi tulla vastaan vaikkapa pyöräillessä uintikeskukselta yliopistolle.
– Pyöräilen usein Kalevan hautausmaan kautta. Hautausmaan vehreys ja luonnonläheisyys rauhoittavat keskellä hektistä päivää.
Pieni hyvä hetki päivässä voi olla myös päiväunet, opiskelijalounas ystävän kanssa tai valmentajan ja treenikaverien kanssa käyty keskustelu hallilla.
– Parhaalta tuntuu, kun treenikaverit sanovat, että olen taas iloinen oma itseni.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Suihkuaikaa voin lyhentää, mutta Rauhaniemessä haluan käydä saunomassa viikoittain. Saunominen merkitsee minulle omaa aikaa ja rentoutumista.
- Paahtaminen aamusta iltaan. Olen ottanut tavakseni nukkua päiväunet: ne auttavat pysymään energisenä ja antamaan treeneissä parasta.
- Tampereella ei tarvitse liikkumiseen autoa, vaan ratikalla ja bussilla pääsee kulkemaan helposti. Nautin myös kävelemisestä ja pyöräilystä.
Ida Hulkko
- Ammatti: urheilija ja englannin kääntämisen opiskelija
- Perhe: avopuoliso
- Ajankohtaista: tähtää joulukuussa Australiassa pidettäviin lyhyen radan MM-kilpailuihin
Lue myös: Siivousvaikuttaja Auri Kananen kertoo, kuinka kodin saa puhtaaksi luontoa kuormittamatta
Julkaistu 27.10.2022
Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!
Tervetuloa oman seutusi kehittäjäksi!
Hiljattain Tampereen kaupunkiseudulle perustettuun Seutupaneeliin on ilmoittautunut jo tuhatkunta ympäristönsä kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Yritysmaailmassa kuluttajapaneeleja on käytetty asiakastutkimuksiin jo kauan, kuntakentällä Seutupaneeli on tiettävästi ensimmäinen pysyvä osallistumisen rekisteri. Paneeliin toivotaan mukaan seudun nykyisiä ja entisiä asukkaita sekä seudulla asioivia henkilöitä.
— Paneeli on mutkaton kontaktiväylä seutusuunnittelijoiden ja asukkaiden välillä. Lähetämme jäsenille sähköpostitse tietoa erilaisista ajankohtaisista kyselyistä ja asukastilaisuuksista, joihin osallistumisesta kukin päättää kiinnostuksensa mukaan. Samaa reittiä postitamme heille myös kyselyiden tulokset, kuvaa yhteydenpitoa kehittämispäällikkö Antti Lippo.
— Vaikuttaminen on suoraa – panelistit ovat olleet esimerkiksi seudullisen ulkoilureittisovelluksen testikäyttäjiä. Joulukuussa järjestettävässä asukaskyselyssä jäsenet pääsevät kertomaan asumisen ihanteista ja unelmista. Panelisteja on kutsuttu mukaan myös seudun rakennesuunnitelman 2040+ päivitykseen. Tuohon liittyvä yhteydenpito jatkuu ensi keväänä.
Kaupunkiseudun kehittämisuutisia voi seurata verkkosivulta tampereenseutu.fi sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella @tampereenseutu.
Lue myös: Asukasraati yksimielisenä: Vehreydestä ei tingitä!
Julkaistu 26.10.2022
Asukasraati: Vehreydestä ei tingitä!
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Sami Helenius
Asukasraati yksimielisenä:
Vehreydestä ei tingitä!
Edelläkävijä, ajassa kiinni ja freesi. Tällaisena lempääläinen Anu Salminen näkee Tampereen kaupunkiseudun vuonna 2040. Hän kuului asukasraatiin, jonka toiveesta vehreyttäminen nousi seudun kehittämisstrategiassa paalupaikalle.
— Onko minulla mitään omaperäistä annettavaa ja osaanko sanoittaa kehitysideoitani ymmärrettävästi, Anu Salminen pähkäili perisuomalaisen vaatimattomasti huomatessaan seutustrategiatyöhön liittyneen asukasraatihaun. Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista opiskelevaa Salmista raatiin veti erityisesti uteliaisuus tulevista suunnitelmista sekä halu oppia kehittämistyöstä käytännössä.
— En ole alkuunkaan yhden tai kahden asian ajaja. Kiinnostun kokonaisuuksista ja pohdin asioita mahdollisimman monelta kantilta. Olinkin aluksi epävarma, voinko näin analyyttisenä ihmisenä edes hakea ryhmään, Salminen myhäilee.
Raatiin valittiin viime marraskuussa eri puolilta kaupunkiseutua kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Aluksi ryhmä tutustui kuntayhtymän toimintaan, osallistui seudun tulevaisuuskyselyyn sekä Seutufoorumiin. Kokoontumisissaan raatilaiset keskustelivat seutusuunnittelijoiden alustamista aiheista ja kommentoivat strategialuonnosta.
— Kiinnostuksenkohteemme olivat paljolti samoja ja meitä yhdisti into jutella niistä. Esimerkiksi vehreyttä pidimme kaikki seudun ehdottomana timanttina. Se nostettiin jopa vision kuvaavaan nimeen, Vehreä metropoli. Olimme tavallaan sparraajia ideariihimäisissä tapaamisissa. Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.
”Meitä kuunneltiin aidosti ja hahmotelmiin kysyttiin täydennysideoita.”
Myös seutujohtaja Päivi Nurminen kiittelee asukkaiden osallistamiskokeilun antoisuutta.
— Asukkaillehan tätä kaupunkiseutua teemme. Ehdottomasti raatilaisten yksituumaisuus vahvisti strategiamme metropolirakentamisen sinivihreää tähtäintä.
Raiteilla molempiin suuntiin
Anu Salminen tunnustaa mieltyneensä strategian pääkohtien kunnianhimoisiin sanoituksiin: ”Lumoava arki”, ”Fiksu kasvu” ja ”Maailmalle auki”.
— Oma arkeni lumoutuu lähiluonnosta aktiviteetteineen sekä raideliikenteestä. En osaa ajatella asuvani enää muualla kuin raiteiden lähellä. Esikoisen syntymän jälkeen muutimme Lempäälän Hauralaan. Harrastuksia ja palveluja löytyy hyvin kotikulmilta, mutta opiskelumatkat hurautan pyörän ja junan yhdistelmällä reilussa vartissa. Voin asua raikkaalla maaseudulla ja kuitenkin kaikki oleellinen on helposti saavutettavissa.
Salminen on innoissaan rajattoman kaupunkiseudun kehittämisestä.
— Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä. Kuntien tapahtumien ja palveluiden parempi ristiinmarkkinointi opettaisi meitä innostumaan koko seudun helmistä. Junat kulkevat molempiin suuntiin ja toivottavasti joskus jäsenkuntien välilläkin.
”Kaiken ei tarvitse olla omassa kunnassa, vaan hyvien yhteyksien päässä.”
Kaikki hyötyvät, kun yksi hyötyy
Päivi Nurminen niputtaa seudun lumovoiman keskiöön raiteiden lisäksi ympäri kaupunkiseutua risteilevät pyöräilyn pääväylät sekä puuston ja viherrakenteiden lisäämisen.
— Visiomme metropoli tarkoittaa useamman kunnan aluetta, jossa talous ja toiminta ulottuvat yli kuntarajojen. Seutu houkuttelee, kun sieltä etsitään tulijoille sija yhteisvoimin. Joukkoliikenteen kehälinjojen aika koittaa, kun kuntien välillä on riittävästi erityisesti työpaikkakysyntää.
— Maailmalle avaudumme esimerkiksi suorien kansainvälisten lentoyhteyksien, englanninkielisen kasvatus- ja koulupolun, monikielisen viestinnän sekä kotoutumista edistävien harrastusryhmien avulla.
— On siistiä asua täällä, missä halutaan kehittyä ja katsotaan vahvasti eteenpäin, Salminen lisää.
Seutustrategia ei ole vain liuta ilmaan heitettyjä suunnitelmia, vaan niiden toteutumista tarkastellaan vuosittain seututasolla, valtuustojen itsearvioinneissa ja jatkossa kenties myös asukaskyselyin.
Salminen seuraa lähikuntien kehitysviestintää Instagramista ja paikallismedioista. Parhaillaan hän mallailee strategiatyössä esiin nousseita kysymyksiä opinnäytetyönsä aiheeksi.
— Valmistuttuani haluan ehdottomasti paremman arjen tekijäksi johonkin seutumme kuntaan. Arvostan paljon kuntien kehittäjiä ja erityisesti suunnitelmien toteuttajia.
Tällainen on Heidi Seutulainen, keskiverto kaupunkiseutulainen:
- Hänen kotoaan on lähimpään metsään matkaa 176 metriä ja lähin vesistö lainehtii 622 metrin päässä.
- Hän työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Työpaikka on noin 20 minuutin päässä kotoa, ehkä naapurikunnankin puolella.
- Hän asuu 88 neliön kolmiossa, on tyytyväinen kaupunkimaiseen asuinalueeseen, jossa voi elää mukavasti sekä keskustan palvelujen että luonnon tuntumassa.
- Vuosittain Heidille kertyy runsaat 600 automatkaa. Hän käyttää joukkoliikenteen palveluja noin 100 kertaa, kävelee lähes 440 ja pyöräilee 280 kilometriä.
- Hän on ympäristötietoinen.
- Ei halua muuttaa seudulta mihinkään.
Lue lisää seutupaneelista ja ilmoittaudu mukaan!
Julkaistu 26.10.2022