Kiertotalouden asialla
Teksti: Tiina Makkonen
Kiertotalouden asialla
Jotta luonnonvarat riittävät tulevaisuudessa, täytyy kehitellä yhä fiksumpia toimintamalleja, joiden avulla voidaan kuluttaa yhä kestävämmin.
Reilu vuosi sitten Pirkanmaan Jätehuolto päätti lisätä panostusta kiertotalouden edistämiseen ja haki kehitysyksikköönsä alan erityisosaajaa. Kiertotalousasiantuntijan tehtävää on siitä lähtien hoitanut ympäristötekniikan diplomi-insinööri Maarit Särkilahti.
– Kiertotalous on uusi ja nopeasti kehittyvä ala. Seuraan työssäni alan tutkimusta ja kehitystä ja olen itsekin mukana monenlaisissa verkostoissa, Maarit Särkilahti kertoo.
– Kehitämme Pirkanmaan Jätehuollossa järjestelmiä, joiden avulla saamme materiaalit entistä paremmin kiertoon. Erityisesti muovien ja biojätteen kierrättämistä voidaan vielä parantaa.
Viime vuonna yhtiö keräsi kokeiluna jätekeskuksissa kovamuovia. Yhteistyökumppanina toimiva kierrätysyritys kehitti omaa käsittelyprosessiaan muovin koostumuksesta saadun tiedon perusteella.
– Yhteistyö on tärkeää, jotta saamme kiertotalouden ratkaisuja kehitettyä eteenpäin. Tämä on mielenkiintoista työtä, jolla on aidosti merkitystä.
Kiertotalous Pirkanmaa -kehittämiskeskus
Maakunnallinen Kipi on perustettu vuonna 2023 tukemaan kuntia ja yrityksiä kiertotalouden edistämisessä. Tilaamme keskukselta erilaisia asiantuntijapalveluita.
Yritykset
Materiaalin kierrätykseen erikoistuneet yritykset hoitavat Pirkanmaan Jätehuollon keräämän materiaalin käsiteltynä uusiokäyttöön.
Tutkimuslaitokset
Pirkanmaan Jätehuolto osallistuu moniin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä muun muassa tarjoaa materiaalia erilaisiin testauksiin.
Kunnat
Jätehuoltoyhtiön 17 omistajakunnalla on kullakin omia ympäristö- ja kiertotaloustavoitteita, jotka on otettava huomioon kiertotalousasiantuntijan työssä. Kunnat saavat jäteyhtiöstä tietoa muun muassa jätemääristä ja jätteiden käsittelytavoista.
Suomen Kiertovoima ry
Yhdistys edistää kiertotaloutta uudistamalla jätehuoltoa ja innovoimalla materiaalien kierrätystä kuntien jätelaitosten kanssa. Pirkanmaan Jätehuolto saa KIVOsta muun muassa vertailukelpoista tietoa eri alueilta.
Ympäristöhallinto
Jätehuoltoyhtiö käy keskusteluja kiertotalouden tavoitteista ja keinoista ympäristöhallinnon kanssa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Siinä esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Tätä voi jo hieman hehkuttaa” – Biojätteen osuus sekajätteestä putosi
Teksti: Saara Ignatius
”Tätä voi jo hieman hehkuttaa” – Biojätteen osuus sekajätteestä putosi
Biojätteen osuus sekajätteessä on pienentynyt edellisvuoden 38 painoprosentista 34 prosenttiin. Suunta on toivottu, asia selviää Pirkanmaan Jätehuollon teettämästä lajittelututkimuksesta.
– Tätä voi jo hieman hehkuttaa: Kiitos kaikki pirkanmaalaiset lajittelijat hyvästä työstä!, iloitsee Pirkanmaan Jätehuollon laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala.
Taustalla on vuosien järjestelmällinen jäteneuvontatyö, keräysastioiden lisääminen ja tätä kaikkea tekemistä ohjaava tiukentunut jätelaki.
– Olemme viime vuosina tehneet todella kovaa rummutusta lajittelun eteen. Nyt tulokset näkyvät sekajätteen koostumuksessa vastaanottamassamme jätemäärässä, Ojala sanoo.
Olemme viime vuosina tehneet todella kovaa rummutusta lajittelun eteen.
Sadan kilon tutkimuspöytä kerätään kotitalousjätteestä
Lajittelututkimus tehtiin Tarastenjärvellä tutkimushalleilla kahden viikon ajan useamman henkilön vuoroissa. Sekajätteen koostumuksen analysointi vaatii tarkkuutta, ja tulokset voivat yllättää.
– Tänä vuonna pisti silmään sekalaisen jätteen kasvanut osuus. Se kielii oikeasta ja hyvin onnistuneesta lajittelusta kodeissa, Ojala kertoo.
Käytännössä tutkimus alkaa suunnittelusta ja päättyy sekajätteen 34 eri alakategorian jätetaulukkoon. Ensimmäiseksi jäteautot keräävät tutkittavaksi otettavan näytemassan satunnaisotannalla valituista kiinteistöistä. Tutkimuksessa on kaksi ryhmää: yli viiden huoneen kiinteistöt sekä alle viiden huoneen kiinteistöt.
Jätekuormasta kerätään noin 100 kilogramman verran jätenäytettä, joka tutkitaan perinpohjaisesti tutkimuspöydän päällä.
– Puramme kaiken atomeiksi. Tutkimuksessa on 11 pääluokkaa, jotka jakautuvat yhteensä 34 eri alakategoriaan.
– Ämpäreitä ja saaveja on ympäri hallitilaa, koska joka ikinen pullonkorkki ja topsitikku jaotellaan käsin omiin laareihinsa. Lopuksi jokainen jätelaji punnitaan, jotta saamme sen painoprosentin kokonaismäärästä, Ojala kertoo.
Yksi pääluokista on biojäte, joka jakaantuu ruokahävikkiin, muuhun keittiöjätteeseen, risuihin ja oksiin, puutarhajätteeseen sekä vielä muuhun biojätteeseen.
– Biojätteestä erottuu lajittelupöydällä olevan seulan läpi kahvinpurut ja muut pienet jätteet. Tämäkin alite punnitaan.
Puramme kaiken atomeiksi.
Jätteissä näkyy elämänkirjo
Tutkijat suojautuvat hyvin, kuten tupla- ja viiltosuojahanskoin, sillä lajittelun yhteydessä voi löytyä monenlaista.
– Jätepusseissa näkyy koko elämänkirjo. Meillä on parhaillaan tekeillä muutama diplomityö, joissa selvitetään lajittelukäyttäytymisen taustoja. Yritämme päästä jätteen lajittelun juurisyiden jäljille, Saana Ojala kertoo.
Ojala on itsekin ympäristöpuolen diplomi-insinööri, jolle jäteala on sydämenasia. Hän painottaa lajittelun helpoksi tekemistä.
– Sen pitäisi olla niin helppoa, ettei sitä voi tehdä väärin.
Pirkanmaan Jätehuolto tutkiikin jatkuvasti vaihtoehtoja lajittelun helpottamiseksi.
– Olemme esimerkiksi järjestäneet yhdessä Ekokumppaneiden kanssa suunnittelukilpailun, jossa haettiin lajittelua käytännössä helpottavia ratkaisuja kotiin: keittiöön ja parvekkeelle. Tuotevalikoimaa on kyllä paljon. Ihmiset pitävät jätteiden sijoittamista perinteisesti keittiön allaskaappiin niin luontevana vaihtoehtona, että esimerkiksi parvekkeelle sijoitettavat säilytysjärjestelmät eivät tule välttämättä mieleen. Saimme kuitenkin hyviä ideoita eteisen kaapin hyödyntämiseen laittelussa.
Lajittelututkimuksesta selviää, että eniten tilaa sekajätteen joukossa vie painoltaan kevyt muovi, painavinta sen sijaan on biojäte.
– Muovi on kuitenkin helppo pakata ja puristaa kokoon. Tärkeintä on, että lajittelee kaikki selkeät jätekappaleet oikein. Jos jonkun roskan lajitteluohje mietityttää, voi etsiä paikallisen lajitteluohjeen netistä tai laittaa roskan sillä kertaa sekajätteeseen.
– Biojätteet on tärkeää saada kiertoon, sillä jätteistä tehdään kotimaista lannoitetta ja biokaasua. Kaikki tämä hyötyjäte hukataan sekajätteen joukossa, Ojala muistuttaa.
Sekajätteen koostumustutkimusta tehdään pienin alueellisin variaatioin myös muissa kunnallisissa jäteyhtiöissä.
– Tämä on meille konkreettinen tapa tutkia viestinnän ja neuvonnan vaikuttavuuden sekä tehostetun keräyksen tuloksia. Tutkimuksen avulla näemme oikeasti pirkanmaalaisten sekajätteen laadun ja koostumuksen, kertoo Ojala.
– Vaikka tuoreet tulokset kertovat oikeasta suunnasta, on työtä silti vielä paljon, hän summaa.
Saana Ojalan vinkit helppoon lajitteluun
Miten Ojala itse varmistaa, että kodin sekajätepussista ei löydy sinne kuulumatonta jätettä?
- Huolehdin, että lajittelulle on tilaa.
- Oma innovaationi on sellainen, että käytän muovisia leipäpusseja, joihin kerään kaikki muovipakkaukset. Leipäpussipakkaukset ovat käteviä, sillä ne mahtuvat ekopisteen puristimen pienestä aukosta sisään helposti.
- Biojäte on hyvä olla keittiössä kätevästi. Jos tilaa on kahdelle jäteastialle, voi pohtia, tarvitseeko toisen ison astian olla sekajäte, vai voisiko se olla kartonki- tai muovijätettä varten?
Kodin lajitteluhaku: lajittele.se
Biojätteestä biokaasuksi: Biomylly
Lue myös:
Kakka sentään? Mitä kaikkea saa laittaa biojätteeseen?
Julkaistu 31.10.2023
Kakka sentään! Mitä kaikkea saa laittaa biojätteeseen?
Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Laura Vesa
Usein kysyttyä: Saako koirankakkaa laittaa biojätteeseen?
Selvitimme yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon ympäristökouluttajien Päivi Koron ja Liisa Malinin kanssa sitä, mitä biojätteeseen saa ja mitä sinne ei ainakaan saa laittaa.
Biojätteeseen kuuluu kaikki eloperäinen ja kompostoituva keittiöjäte.
– Suurin osa aikuisista ja lapsista kyllä tietää, mitä biojäte on. Mutta biojätteen lajittelussa on paljon sellaista, mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, Päivi Koro sanoo.
Tällaisia ovat esimerkiksi pilaantuneet tai muuten huonoksi menneet ruoat, kuten homeiset leivänkannikat.
– Suomessa vallitsi aikanaan käytänne, jossa ylijääneet ruoat saatettiin antaa kotieläimille syötäviksi. Nykyään kuitenkin tiedetään, että ne kuuluvat biojätteeseen.
Useat hämmästelevät myös sitä, että talouspaperin tai leivinpaperin voi laittaa biojätteeseen.
– Sinne ne kelpaavat ruoantähteineen ja rasvoineen, mutta isoimmat rasvamäärät on hyvä imeyttää ensin talouspaperiin, Liisa Malin täydentää.
Useat hämmästelevät myös sitä, että talouspaperin tai leivinpaperin voi laittaa biojätteeseen.
Biojätteen lajittelu on pienellä vaivalla helppoa ja palkitsevaa. Ympäristökouluttajat muistuttavat, että päänsärkyä tästäkään ei tarvitse ottaa.
– Hommaan rutinoituu helposti. Omakotiasujat saavat myös taloudellista etua, kun sekajätteen tyhjennysväli on harvempi, Malin sanoo.
Pirkanmaan Jätehuollon pariin voi kääntyä kaikenlaisissa jätepulmissa.
– Verkkopalvelusta lajittele.se löytyvät vastaukset ja meiltä saa kysyä aina. Onneksi olemme menossa hyvään suuntaan lajittelussa; uusimman lajittelututkimuksemme mukaan sekajätteessä olevan biojätteen osuus on alentunut, hyvä me! Koro iloitsee.
Pakkaa oikein!
Biojätteen erilliskeräyksessä pakkaamisella on väliä. Pirkanmaan Jätehuollon viesti on, että pakkaamisen voi tehdä itselleen helpoimmalla tavalla.
– Meille käy kaikki: paperipussi, biohajoava pussi tai sanomalehti, kertoo Päivi Koro.
Liisa Malin kertoo käyttävänsä itse pieniä jauho- ja leipäpusseja biojätteen pakkaamiseen.
– Materiaalitehokkuuden kannalta tämä on hyvä kikka. Lisäksi jos ostaa karkkia, voi huonoa omaatuntoa tasata käyttämällä paperipussi uudelleen, hän vinkkaa.
”Lisäksi jos ostaa karkkia, voi huonoa omaatuntoa tasata käyttämällä paperipussi uudelleen.”
Nestekartongit tai muovitetut pakkaukset eivät sovi pakkaamiseen. Mutta pinnoittamaton kartonkipakkaus, kuten kaurahiutalepaketti kelpaa kyllä.
– Paperipusseissa kosteuden kesto ei ole kovin hyvä. Monet ovatkin keksineet laittaa imukykyisiä kananmunakennon palasia tai talouspaperia pussin pohjalle, Malin ja Koro vinkkaavat.
Kun biojätteen pakkaa oikein, jäteastia pysyy puhtaampana, eivätkä irtonaiset biojätteet esimerkiksi talvisin jäädy. Kompostoitaessa pakkaamista ei tarvita.
Kotikeittiön jäte on arvokasta raaka-ainetta
Kotikeittiöissä syntyvä biojäte on erinomaista raaka-ainetta. Pirkanmaan Jätehuollon biolaitoksessa, Biomyllyssä biojätteestä tehdään ympäristöystävällistä polttoainetta eli BIG-biokaasua ja saadaan talteen ravinteita kotimaisen ruoan viljelyyn. Jäljelle jäävästä raaka-aineesta tehdään multaa.
– Jokainen biojätteeseen lajiteltu banaaninkuori tuottaa kotimaista ja lähellä tuotettua energiaa ja lannoitetta. Biokaasua tuotetaan liikenteelle ja meidänkin jäteautomme käyttävät sitä, Koro kertoo ja jatkaa:
– Lannoitteet ovat monesti tuontitavaraa, huoltovarmuuden kannalta on hyvä, että pystymme itse tuottamaan kotimaista lannoitetta tässä aivan lähellä.
Jos biojätteet jäävät sekajätteeseen, hyöty menetetään. Kostea biojäte ei myöskään ole energiantuotannossa hyvä polttoaine.
Eläinten jätökset
Toisin kuin usein luullaan, koirankakkaa ei saa laittaa biojätteeseen, vaan se on vietävä koirankakkaroskikseen tai pakattuna sekajätteeseen.
– Hygieniasyistä lemmikkien jätökset eivät kuulu biojätteeseen. Biojätteestä tehdään biomultaa ja lannoitetta, joten siinä ei haluta olevan ulosteperäisiä taudinaiheuttajia, Koro kertoo.
Koirien tai muiden eläinten ulosteet voivat levittää eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Koiran jätökset eivät sovi myöskään kotikompostiin.
Rasvat, öljyt, nesteet
Biojätteeseen ei saa laittaa mitään nestemäistä,
ruokaöljyä tai rasvoja.
– Pienet määrät nestemäistä jätettä tulee pakata suljettuihin pakkauksiin ja laittaa sekajätteeseen. Jähmettyneet rasvat, kuten kinkunrasvan, voi laittaa biojätteeseen. Mitään rasvoja ei saa kaataa viemäriin, Koro kertoo.
Pienet nestemäärät voi valuttaa viemäriin.
– Jos on unohtunut esimerkiksi pieni määrä etikkalientä käyttämättömäksi, sen voi valuttaa veden kanssa viemäriin, Malin sanoo.
Vaaralliset jätteet ja esimerkiksi auton öljyt eivät kuulu seka- tai biojätteeseen, vaan ne on vietävä jäteasemalle.
Puutarhajäte
Biojätteeseen saa laittaa pieniä määriä puutarhajätettä, kuten ruohosilppua, kasveja, pieniä oksia ja risuja, lehtiä sekä huonoksi menneitä marjoja ja hedelmiä.
– Pienet määrät puutarhajätettä sopivat siis biojätteeseen. Keräysastiaan kerättävän biojätteen painoraja on 60 kilogrammaa, Koro ja Malin muistuttavat.
Myös muumio-omenat saa laittaa biojätteeseen. Kotikompostoriin niitä ei suositella laitettavan, jotta ne eivät pääse levittämään tautia puutarhassa. Samasta syystä vieraslajit kannattaa toimittaa suljetuissa jätesäkeissä jätekeskukseen.
Mikä ympäristökouluttaja?
Päivi Koro ja Liisa Malin ovat Pirkanmaan Jätehuollon ympäristökouluttajia.
– Koulutamme kaikenikäisiä partiolaisista eläkeläisiin ympäristötietoudessa, kuvailee Päivi Koro.
Aikaisemmin tehtävä kulki jäteneuvoja-nimellä. Ympäristökasvatus kuvaa paremmin nykyistä työnkuvaa, jossa ihmisiä ohjataan kohti kestävämpää elämäntapaa.
→ Ympäristökouluttajien palveluihin voi tutustua Roska-akatemiassa: pjhoy.fi/ymparistokasvatus
Biojätteen lajitteluvelvoite laajeni 1.9.2023 koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä, myös vapaa-ajan asuntoja, yli 10 000 asukkaan keskustaajamassa Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä.
Jätehuoltomääräysten tiukentuminen perustuu EU:n kierrätystavoitteisiin.
→ Lue lisää: pjhoy.fi
Lue myös:
Fiksun energian aika
Julkaistu 30.10.2023
It´s a match - löydä biokimppakaveri karttapalvelun avulla
It`s a match!
Löydä biokimppakaveri karttapalvelun avulla
Biojätteen lajittelu lisääntyy tänä vuonna hurjasti, kun velvoite sen keräyksestä alkaa 1.9.2023. Kaikkien ei tarvitse tilata omaa bioastiaa, vaan pöntön voi jakaa yhdessä naapureiden kanssa ja jakaa kulut osallistujien kesken.
Jos haluat perustaa biokimpan tai liittyä sellaiseen, mutta et oikein tiedä miten löytää siihen kaveri, kokeile kimppakarttaa. Kartalta näkyy, missä päin Pirkanmaata on innokkaita biokimppakavereita.
Mikä on biokimppa?
Naapurit voivat perustaa biokimpan eli hankkia yhteisen biojäteastian. Kimpassa jäteastian tyhjennysmaksu jaetaan kaikkien osallistujien kesken. Yhteisestä biojäteastiasta tehdään osallistujien kesken sopimus, ja jokainen osallistuja saa oman laskun. Pirkanmaan Jätehuolto toimittaa maksuttoman jäteastian sovitulle paikalle.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 28.4.2023
Kolumni: Pahimmalta haisee piittaamattomuus
Kolumni: Pahimmalta haisee piittaamattomuus
Mikäs sinne sujahti? Ei kai olisi mennyt banaaninkuori sekajätteeseen?
Mutta sehän on vain yksi banaaninkuori.
Näin tuntuu ajattelevan turhan moni pirkanmaalainen, sillä 38 prosenttia sekajätepussimme sisällöstä on biojätettä. Vieläkin, vaikka jätteidenlajittelusta on puhuttu pontevasti 90-luvulta lähtien.
Ymmärrän, että minun oli koululaisena vaikea ymmärtää, mihin roskikseen karkkipaperi kuuluu. En kuitenkaan ymmärrä, miten se on vielä 2020-luvulla vaikeaa meille aikuisille.
Kyse on tuskin siitä, että jätteidenlajittelu olisi vaikeaa. Pirkanmaan Jätehuollon nettisivut ovat täynnä tietoa ja apua, sekä yksityishenkilöille että organisaatioille. Omakotiasujat voivat hankkia yhteisen Biokimppa-biojäteastian, ja halvimmillaan sen tyhjennys maksaa vain reilun euron.
Niin ikävältä kuin tämä kuulostaakin: mielestäni kyse on piittaamattomuudesta.
Jos sekajätteessä on kosteaa biojätettä, jätteen hyödyntäminen on vaikeaa.
Banaaninkuoret ja tyhjät samppoopullot heitettiin vanhalla kuntosalillani samaan roskikseen. Kyselin kerran biojäteastian perään, sen sanottiin haisevan. Mutta haiseehan täällä hikikin, mietin. Pari päivää ennen tämän kolumnin kirjoittamista otin talteen patterin, jonka joku oli jättänyt roskiksen päälle odottamaan, että se kuuluisa joku muu hoitaa lajittelun loppuun.
Nämä yksittäiset karkkipaperit ja banaaninkuoret merkitsevät. Sekajätteen avulla Tammervoiman hyötyvoimalassa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä, mutta jos sekajätteessä on kosteaa biojätettä, jätteen hyödyntäminen on vaikeaa. Biojätteestä taas tehdään biopolttoainetta ja lannoitetta biolaitos Biomyllyssä.
Lähellä tuotetun ja ekologisen polttoaineen luulisi kiinnostavan, kun sekä talvi että energiakriisi kolkuttavat ovella. Älä siis odota, että joku muu lajittelee banaaninkuoresi ja toivoo kuntosalillesi biojäteastiaa. Lajittele, toimi, kysy ja vaadi.
Ei biojäte haise pahalta. Pahalta haisee piittaamattomuus.
Janica Brander on tamperelainen toimittaja, kirjailija blogaaja, ruokavaikuttaja ja ihminen.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 1.11.2022
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Julkisesti omistetut ja infrastruktuuriamme kehittävät yhtiöt ovat merkitykseltään enemmän kuin niiden nimet antavat ymmärtää. Kuntien yhteistyö maankäytön, energian, vesihuollon, jätehuollon ja joukkoliikenteen toteuttajina on yhteiskunnan kohtaamien haasteiden kannalta oleellista. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen hillitseminen edellyttävät määrätietoista politiikkaa ja tekemistä. Lisäksi huoli huoltovarmuudesta on Venäjän sotatoimien seurauksena noussut aiempaa paremmin kaikkien tietoisuuteen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä.
Hyvin hoidetut ja näkemyksellisesti kehitetyt palvelut helpottavat asukkaiden arkea, vastaavat yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin, mahdollistavat yritysten kehittämisen ja ovat kustannustehokkaita. Tampere ja Tampereen seutu ovat tässä työssä onnistuneet hyvin.
Pirkanmaan Jätehuollon toimintamalli perustuu kotona tehtävään lajittelutyöhön, palvelujen kilpailutukseen, osaaviin yrityksiin, yhteistyöhön, optimoituihin investointeihin ja kustannustehokkaaseen kokonaisuuden hallintaan. Jos joku keskeinen osa kokonaisuudesta pitäisi nostaa esille, se on onnistuminen biojätteen lajittelussa. Biojätteestä saadaan tuotettua huoltovarmuuden kannalta tärkeää biokaasua muun muassa jäteautojen käyttöön sekä lannoitteita maanviljelykseen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä, voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä. Kotona tehdyllä lajittelulla voi arjessaan pienellä vaivalla tehdä isoja asioita kierrätyksen ja huoltovarmuuden hyväksi.
Jäteyhtiön syksyn teemana onkin neljä B:tä: biolajittelu, Biomylly, BIG-biokaasu ja bees (mehiläiset). Tammerkosken Konsulinsaaressa meillä on ollut kesän ajan tuhansia mehiläisiä turvaamassa kaupunkikasvien lisääntymistä. Hunajaakin tuli tuotettua noin 60 kiloa.
Lajittelu – pieni vaiva ja iso merkitys!
Harri Kallio
toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 27.10.2022
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Kuvat: Laura Vesa
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Tuija Tanhuansuu, Ylöjärvi
Kotona ei toistaiseksi ole erikseen biojätteen keräysastiaa. Mutta tiedän, että se tulee pian pakolliseksi myös meille omakotitalossa asuville. Naapureiden kanssa on jo ollut alustavasti puhetta yhteisen astian hankkimisesta.
Puutarhajätteet menevät nytkin omaan pihakompostiin. Paperin ja lasin lajitteleminen, pullojen palauttaminen sekä käytettyjen vaatteiden vieminen UFF:lle ovat tuttuja juttuja. On tosi järkevää, että roskat saadaan kierrätettyä hyötykäyttöön.
Janne Niittymaa, Lempäälä
Yritän opetella koko ajan tarkemmaksi lajittelijaksi. Muut perheenjäsenet tosin taitavat hallita sen puuhan vähän minua paremmin. Asumme rivitaloyhtiössä, jossa on omat keräysastiansa kaikille eri jätelaaduille.
Itseltä sekajätteeseen saattaa varmaan välillä lipsahtaa ihan vahingossa jotain, mikä kuuluisi bioastiaan. Sikäli osittain ymmärrän tutkimustuloksia, joiden mukaan parannettavaa lajittelemisessa olisi vielä.
Lumi Lukkarinen, Tampere
Kotona kaupungissa lajittelen kaiken biohajoavan tarkasti biojätteeseen. Mökillä kompostiin ei voi laittaa ihan kaikkia samoja asioita, sillä esimerkiksi biopussit maatuvat hitaasti.
Joskus kyläillessä joutuu tilanteisiin, ettei bioroskista ole. Silloin tuntuu tosi oudolta laittaa kaikki sekajätteeseen.
Omaan kotiin muuttaminen on pian ajankohtaista. Haaveilen kimppakämpästä, jossa olisi oikein kunnollinen lajittelupiste.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 26.10.2022
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Omakotitalon oman biojäteastian hankkiminen on Elina Aholan ja Harri Haapaniemen mielestä helppo ja edullinen ympäristöteko.
Kuoret ja siemenkodat sujahtavat paperiseen pussiin, kun Elina Ahola ja Harri Haapaniemi pilkkovat keittiössään oman kotipihan omenoita kuivattaviksi. Pian on aika lähteä iltalenkille Pilvi- ja Miisa-koirien kanssa. Samalla on hyvä hetki tipauttaa täysi pussukka portinpielen biojäteroskikseen.
Pariskunta on asunut omakotitalossa Nokialla reilut kolme vuotta, ja yhtä pitkään heillä on ollut oma biojäteastia. Sen hankkiminen oli Elinan ja Harrin mukaan helppo päätös.
– Ei olisi tullut mieleenkään lopettaa biojätteiden lajittelemista omakotitaloon muuttamisen jälkeen. Kierrättämisestä oli jo tullut rutiinia aiemmin kerrostalossa asuessa.
”Keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta.”
Biojätteen lisäksi Elina ja Harri lajittelevat metalli-, lasi-, kartonki- ja paperiroskat.
– Kaikille eri lajeille ei mahdu isoa astiaa tähän keittiön jätevaunuun. Lasi ja kartonki vievät eniten tilaa, joten niitä varastoimme kellariin odottamaan jätepisteeseen viemistä. Mutta keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta, Elina sanoo.
Keittiön biojätepussi täyttyy keskimäärin kolmesti viikossa hedelmien ja vihannesten kuorista, kahvinporoista sekä muusta arkisesta biojätteestä. Lisäksi omaan keräysastiaan mahtuu mukavasti rikkaruohoja ja muuta pihatöissä kertyvää puutarhajätettä.
– Isommat risu- ja lehtikuormat viemme sitten pari kertaa vuodessa Koukkujärven jätekeskukseen. Tonttimme on sellainen, ettei kompostille oikein ole riittävän suojaista nurkkaa. Ylipäänsä on huolettomampaa, ettei tarvitse seurata oman kompostorin toimimista, Elina toteaa.
Sujuu jokaiselta
Biojätteen suuri osuus kotitalouksien sekajätteen joukossa kuulostaa Harrin mielestä yllättävältä ja jopa surulliselta.
– Mitään vaikeaahan lajitteleminen ei ainakaan ole. Jos vaikka viikon verran uhraa asian opettelemiseen vähän ajatuksia, homma alkaa sujua ihan itsestään.
Myös ennakkoluulo omakotiasujan oman biojäteastian korkeista kustannuksista on pariskunnan mielestä väärä.
– Pari euroa tyhjentämisestä on mitätön summa asumisen muihin kuluihin verrattuna. Mieluusti maksamme sen verran siitä, että biojätteemme päätyvät näin vaivattomasti hyvään käyttöön. Sitä paitsi lajittelemisen ansiosta sekajätettä syntyy tosi vähän, ja se on kesäkuumallakin hajutonta, Harri pohtii.
Nokialla neljän osallistujan biokimpassa 140-litraisen astian yhden tyhjennyksen hinta on 1,04 euroa per osallistuja.
Elinan mielestä lajitteleminen on helppo matalan kynnyksen keino toimia ympäristön hyväksi. Tuntuu mukavalta tietää, että omasta jätteestä syntyy biokaasua ja muita hyödyllisiä tuotteita.
– Vaikkapa päästöttömän auton hankkiminen ei ole kaikille mahdollista. Mutta omat roskat voi jokainen lajitella, ja palkkioksi saa heti hyvää mieltä.
Ensi vuonna voimaan tulevaan biojätteiden keräämisvelvoitteeseen Elina ja Harri toivovat kaikkien omakotiasujien suhtautuvan avoimin ja positiivisin mielin.
– Pidetään yhdessä huolta tästä meidän hienosta luonnosta.
Pieni vaiva, iso hyöty
Tsempattavaa riittää edelleen. Näin kertovat Pirkanmaan Jätehuollon viimeisimmän lajittelututkimuksen tulokset.
– Kotitalouksien sekajätteessä on yhä keskimäärin 37,7 painoprosenttia biojätettä. Siitä merkittävä osa on syystä tai toisesta syömättä jäänyttä hävikkiruokaa, laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta kertoo.
Biojätteen lajittelemiseen on monta erinomaista syytä. Koukkujärven Biomyllyssä jätteestä valmistetaan muun muassa luomukelpoisia lannoitteita viljelijöiden käyttöön ja biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.
– Jos lajittelee vain yhden asian, kannattaa valita nimenomaan biojäte. Pieni vaiva tuo ison hyödyn koko yhteiskunnalle, kun ravinteet kiertävät käyttöön, Saana Ojala tähdentää.
Biomyllystä saadaan vuosittain 500–1 000 peltohehtaarin luomukelpoiset lannoitteet.
Ensimmäinen ja tärkein teko on pyrkiä vähentämään omaa ruokahävikkiä. Tähän voi pyrkiä miettimällä, mikä omassa taloudessa pääsee vanhenemaan helpoimmin: leivät, hedelmät, valmistetun ruoan rippeet vai jokin muu.
Seuraava askel on järjestää biojätteen kerääminen kotona mahdollisimman vaivattomaksi.
– Ellei roskiskaapissa ole tilaa, tiskipöydällä voi pitää pientä kannellista keräysrasiaa. Tavaksi voi ottaa viedä sanomalehteen käärityt biojätteet vaikka päivittäin ulos lähtiessä, Saana Ojala antaa esimerkkejä.
Omakotitaloissa asuvien velvoite järjestää biojätteen kerääminen tulee Pirkanmaalla voimaan 1.9.2023. Se koskee kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvia. Saana Ojalan mukaan nyt onkin hyvä hetki viritellä biojätekimppaa naapureiden kanssa.
– Muutaman talouden yhteinen astia on helppo ja edullinen. Kulut eritellään valmiiksi jokaisen laskulle.
Uutta on niin ikään kompostointi-ilmoitus, joka on tehtävä keittiössä syntyvän biojätteen kompostoimisesta. Velvollisuus koskee myös vapaa-ajan asuntoja ja haja-asutusalueita. Puutarhajätteen kompostoimisesta ei tarvitse täyttää ilmoitusta.
– Ilmoitukset jätetään alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle, Saana Ojala kertoo.
Biojätteen keräys laajenee
Biojätteen keräys laajenee 1.9.2023 koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä 10 000 asukkaan taajamissa Tampereella ja Tampereen ympäryskunnissa.
Vaihtoehdot keräykselle
- muodosta naapurien kanssa biokimppa eli tilatkaa yhteinen biojäteastia
- tilaa oma biojäteastia
- kompostoi asianmukaisessa kompostorissa – muista tehdä kompostointi-ilmoitus
Tutustu biokimppaan ja tee kimppasopimus
Pirkanmaan Jätehuolto tuo kiinteistöille maksutta biojäteastian. Tyhjennys maksaa 4,15-6,30 euroa/kerta. Biojäteastia voidaan tyhjentää kesäisin kahden viikon välein ja talvella neljän viikon välein. Kimpassa kustannukset jaetaan osallistujien kesken ja Pirkanmaan Jätehuolto lähettää jokaiselle oman laskun.
Tee tilaus Oma jätehuolto -palvelussa
Mistä tiedän, kuuluuko kiinteistöni alueelle?
Voit tarkistaa oman asuinalueesi tilanteen jätehuoltoviranomaisen karttapalvelusta. Karttalinkin ja muut tiedot muutoksesta löydät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta.
Pitääkö minun tehdä kompostointi-ilmoitus?
Kyllä, jos kompostoit elintarvikejätteitä. Jos kompostoit pelkästään puutarhajätteitä tai käymäläjätteitä, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia elintarvikejätteen kompostoijia koko Pirkanmaalla, myös vapaa-ajan asuntoja.
Ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle 31.12.2022 mennessä: tampere.fi/jatehuoltolautakunta.
Lue myös: Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Julkaistu 26.10.2022