2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Teksti: Tiina Makkonen
2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Lämpimät kiitoksemme sinulle, joka olet seurannut työtämme kestävän ja toimivan arjen puolesta tämän lehden kautta. Vaikka 2030-lehti jää nyt historiaan, työmme jatkuu kohti samoja tulevaisuuden tavoitteita. Tavataan jatkossa muilla kanavilla!
Vuosi 2030 on pian täällä. Silloin meitä Tampereen kaupunkiseudulla asujia on jo 440 000 asukasta, ja seudun kasvu jatkuu. Kansainvälistymme lisää, mutta myös ikäännymme. Houkuttelemme nuoria aikuisia uusilla työpaikoilla, kestävällä liikkumisella ja sinivihreällä kaupunkiympäristöllä. Päätöksenteossa näkyy yhä useammin luonnon monimuotoisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Kuntarajaton kaupunkiseutu, Tampere naapurikuntineen, kasvaa Vehreän metropolin hengessä. Seudun asukkaat otamme jatkossa yhä enemmän mukaan yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun.
tampereenseutu.fi
Vuonna 2030 myymämme energia on hiilineutraalia. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on mahdollista. Sen lisäksi olemme päättäneet pyrkiä vieläkin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen: olemme hiilinegatiivisia vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämpö on ainoa tulevaisuudessa hiilinegatiivinen lämmitysmuoto tiheästi asutuissa ja kehittyvissä kaupungeissa, kuten Tampereella. Olemalla asiakkaamme olet mukana tässä muutoksessa. Pysäytämme ilmastonmuutoksen yhdessä asiakkaidemme kanssa.
tampereenenergia.fi/hiilineutraali-tampere
Tampereen Vesi jatkaa osakeyhtiönä kohti vuotta 2030. Huolehdimme jatkossakin vastuullisesti vedenhankinnasta ja -jakelusta Tampereella ja Pirkkalassa. Puhdistamme jätevedet tehokkaasti vuoteen 2025 saakka, kunnes Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo aloittaa varsinaisen toimintansa ja ottaa vastuun kaupunkiseudun jätevesien käsittelystä. Kaupungin kasvaessa rakennamme suunnitelmallisesti vesi- ja viemäriverkostoa, jotta vedenkäyttäjät saavat koteihinsa turvallista hanavettä toimintavarmasti ympäri vuorokauden ja jätevedet saadaan johdettua puhdistamolle.
tampereenvesi.fi
Vuonna 2030 olemme siirtyneet kiertotalouteen. Seutumme asukkaat ovat entistä tiedostavampia kuluttajia – tuotteilla on pitkä käyttöikä, niitä arvostetaan, jaetaan ja huolletaan. Jätettä syntyy vain vähän ja asukkaat lajittelevat innokkaasti kaikki raaka-aineet kiertoon. Jätteiden kierrätysaste lähenee 65 prosenttia ja lopusta jätteestä tehdään paikallista energiaa. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasulla, jota tuotamme seudun biojätteistä. Voimalaitoksissa hiilidioksidin talteenotto on arkipäivää ja iso askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta.
pjhoy.fi/tutustu
Vuonna 2030 tarjoamme kokonaisvaltaisia, järkeviä ja ympäristötietoisia liikkumisen palveluita. Autot käyttävät yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja pysäköintipaikat siirtyvät maan päältä maanalaisiin luoliin jättäen tilaa vehreälle kaupunkikeskustalle. Ihmiset pysäköivät fiksusti ja välttävät turhaa autolla liikkumista. Tampereen keskusta on entistäkin saavutettavampi autolla maanalaisten yhteyksien vuoksi. Ydinkeskustassa liikutaan pääsääntöisesti jalan ja kevyttä liikennettä käyttäen, liityntäpysäköinti on vakiintunut toimintatavaksi.
Vie auto edulliseen Futisparkkiin
Vie auto edulliseen Futisparkkiin
Uuden Tammelan stadionin katuja saneerataan, jotta tapahtumiin on helppo tulla ennen muuta joukko- tai kevytliikennevälineillä. Osa katuosuuksista muuntuu kokonaan kävely- ja pyöräilykaduiksi. Pyörille ja skuuteille on paljon pysäköintipaikkoja. Stadionkävijöiden omille autoille niitä on sen sijaan niukasti.
Stadionin tapahtumaan tulijan kannattaa pysäköidä oma auto suosiolla kauemmas. Finnpark suosittelee auton jättämistä lähistöllä oleviin parkkihalleihin, joissa pysäköinnin voi maksaa Ilveksen pelipäivinä edullisemmin Futisparkilla. Futisparkki-tuote löytyy puhelimeen ladattavasta Moovy-sovelluksesta nimellä Futisparkki, Ilves. Sillä saa edullisen tarjouksen koko kauden ajaksi neljään pysäköintihalliin: P-Hämppiin, P-Tullintoriin, Technopolis Asemakeskukseen ja P-Kauppiin. Kaupista Tammelan stadionille matkustaa helposti Ratikalla. Ilveksen pelilipulla pääsee ilmaiseksi Tampereen joukkoliikenteeseen.
Parkista maksetaan vain käytön mukaan. Hinta on 2,20 € tunnilta.
Auto parkkiin ja loppumatka julkisilla
Auto parkkiin ja loppumatka julkisilla
Tampereen seudulla on jo 11 virallisiksi liityntäpysäköintipaikoiksi merkittyä kohdetta, joihin voi jättää auton ilmaiseksi parkkiin ja jatkaa loppumatkan bussilla, junalla tai ratikalla. Näiden lisäksi Nyssen reittien varrella on muitakin yleisiä pysäköintialueita, joita voi hyvin käyttää liityntäpysäköintiin.
– Liityntäpysäköinti mahdollistaa joukkoliikenteen käytön niille, joilla ei ole pysäkkiä kotioven lähellä. Ilmaiset liityntäparkkipaikat ovat tärkeä ja kehittyvä osa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää, Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru kertoo.
Liityntäpysäköintipaikkojen yleisimpiä vakiokäyttäjiä ovat työ- ja opiskelumatkalaiset. Käyttöasteet ovat korkealla. Tavoitteena on, että etenkin liikenteellisiin solmukohtiin, kuten rautatieasemien läheisyyteen, saadaan tulevaisuudessa lisää paikkoja.
– Liityntäpysäköinnin kehittämineen on vasta alkuvaiheessa. Niiden rooli muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi. Pysäkkien tai asemien lähellä olevien parkkialueiden avulla voimme jo nyt helpottaa ihmisten liikkumista. Jatkossa haluamme niiden edistävän enemmän joukkoliikenteen käyttöä ja vähentävän yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä.
Touru muistuttaa, että liityntäparkkipaikat on tarkoitettu niille, jotka jatkavat viereiseltä pysäkiltä matkaa julkisilla välineillä ja palaavat hakemaan auton ehkä jo samana päivänä. Paikat eivät ole autojen yleisiä säilytyspaikkoja.
Autojen lisäksi liityntäpysäköintiä on tarkoitus parantaa myös pyörien osalta. Tämä tarkoittaa muun muassa lisää pyörätelineitä pysäkkien yhteyteen. Suunnitelmissa on myös parantaa kalliiden pyörien turvallista säilytystä pyöräpaikoilla.
– Sellaisia saattaisivat olla esimerkiksi lukittavat pyöräkaapit, Touru visioi.
Hämeenpuiston energiatehokkuushanke vei kilpailuun
Hämeenpuiston energiatehokkuushanke vei kilpailuun
Finnpark teki Hämeenpuiston kiinteistössään mittavan energiatehokkuushankkeen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kuntokeskuksen ilmanvaihtokoneet saneerattiin ja ilmanvaihtoon lisättiin lämmöntalteenottojärjestelmä. Toisessa vaiheessa uudistettiin hotellin ilmanvaihtokoneet ja ilmanvaihtoon lisättiin lämmöntalteenottojärjestelmä.
– Projekti sujui kivuttomasti ja suunnitellusti, kertoo kiinteistötyönjohtaja Ville Hiltunen, joka vastaa Finnparkin kestävän kehityksen energiahankkeiden toteuttamisesta.
Hankkeen yhteydessä Finnpark testasi lämmönsiirtoa olemassa olevalla infralla. Kun rakennuksessa olleet lämmönsiirtoputket valjastettiin käyttöön, projektia varten ei tarvinnut rakentaa uutta verkostoa. Hiltunen kertoo, että ratkaisulla Finnpark on osallistunut Motivan Energianerokas-kilpailuun.
Finnparkin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Seuraavien kolmen vuoden aikana yhtiö jatkaa P-Hämpin loisteputkivalojen vaihtamista led-valoihin alakerran ja ramppien osalta. Yli 2 000 lampun vaihto tuo tuntuvia säästöjä.
– Lisäksi teemme päivittäistä energiankulutuksen seurantaa sekä laitteistojen että omien toimiemme osalta, Hiltunen kertoo käytännön energiatyöstä.
Julkaistu 31.10.
Lassin tiimi ratkoo pysäköijän ongelmat huomaamattomasti
Teksti: Saara Ignatius / Kuva: Sami Helenius
Lassin tiimi ratkoo pysäköijän ongelmat huomaamattomasti
Tekninen asiantuntija Lassi Aro kuuluu Finnparkin rekkaritiimiin, jonka missiona on pysäköinnin sujuvuus.
Mitä autojen rekisteritunnistuksen kehitystyö on?
Rekkaritiimi on osa Finnparkin teknisen tuen tiimiä. Tähtäämme siihen, että pysäköinnin palveluja voitaisiin käyttää ilman lipukkeita, siis sujuvampaan pysäköintiin. Liputtomuudella tarkoitamme sitä, että auton parkkeerauksen tunnistaminen pysäköintipaikoissa tapahtuu automaattisesti kameroiden ansiosta.
Autamme ympäri Suomea sijaitsevia yritysasiakkaitamme, omaa yritystä ja ratkomme pysäköintiin liittyviä teknisiä haasteita. Havaitsemme ongelmat hetkessä etänä.
Pysäköintilaitteiden asennuksia teemme koko ajan vähemmän. Trendi on, että liputtomuuteen mennään. Tällöin on vähemmän liikkuvia osia ja liputtomuus on lisäksi ekologisempaa.
Millaista rekkaritiimin kehitystyö on käytännössä?
Teemme puomittomien pysäköintipaikkojen seurantaa ja analysointia. Reagoimme etänä ja manuaalisesti virheellisiin tunnistuksiin, jotta asiakas välttyy turhilta maksuilta. Lisäksi kartoitamme uusia, tulevaisuuden vaihtoehto- ja ja seuraamme alan kenttää. Pohdimme käytännössä sellaista, minne kamerat parkkihalleissa fyysisesti laitetaan – jos laitetaan. Se on paikka- ja tilannekohtaista.
Vanhemmista parkkihalleista ei välttämättä löydy sopivaa asennuspaikkaa.
Millaisia tilanteita ratkotte?
Puomittomissa kohteissa voimme auttaa autoilijaa, jonka pysäköinti on jäänyt päälle esimerkiksi virheellisen rekkaritunnistuksen vuoksi. Perumme pysäköinnin manuaalisesti ilman, että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään tai ilman, että hän huomaa mitään. Tarkistamme pysäköintejä päivittäin. Jos pysäköinnin maksu unohtuu, asiakkaalla on 48 tuntia aikaa hoitaa maksu verkkoasioinnin kautta, jotta maksu ei mene perintään. Me pidämme huolen, ettei vääriä maksuja lähde perintään. Pääsääntöisesti ihmiset hoitavat nämä asiat hienosti.
Parkkihallien ulosajojen yhteydessä on infonäyttö, joka näyttää onko pysäköinti kunnossa ja kiittää käynnistä tai ilmoittaa maksusta. Moovy-sovellus on tässä todella kätevä, sen avulla kautta asiakkaan on helppo nähdä pysäköintitilanne – ja meidän saavuttaa olennaiset pysäköintitiedot.
Mitä tavoitteita Finnparkilla on kehitystyön suhteen?
Tavoitteena on pysäköinnin sujuvuuden parantaminen. Talvi tuo mukanaan haasteita, kun rekisterikilvet saattavat jäädä lumen peittoon. Tekniikan osalta voimme vaikuttaa asiaan kehittyneillä kameroilla. Viestinnän avulla voimme taas lisätä ohjeistusta.
Mikä on parasta Tampereen seudulla?
Olen Tampereelta kotoisin ja asun Pispalassa. Tampereella parasta on Tahmelan ranta ja harju. Olen myös hurahtanut frisbeegolfiin. Työporukan kanssa kiertelemme ympäri Tampereen seutua. Sitten on vielä Tampereen kehitys. Se on aika siistiä.
Julkaistu 1.11.2022
Liityntäpysäköinti: Kohti kestävää liikkumista
Teksti: Saara Ignatius / Kuva: Emil Bobyrev
Liityntäpysäköinti: Kohti kestävää liikkumista
Suomeen hiljattain rantautunut park and ride -kulttuuri, eli liityntäpysäköinti, kasvattaa suosiotaan Pirkanmaalla. Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Yleisimmin liityntäpysäköinti on päivän aikana tapahtuvaa liikkumista kodin, työpaikan tai harrastusten välillä.
– Aamulla auto ajetaan parkkihalliin, josta on helppo jatkaa lopputyömatka julkisilla kulkuvälineillä, kuten esimerkiksi ratikalla, selostaa Finnparkin data- ja analytiikka-asiantuntija Veeti Pulkkinen.
Tietojohtamista opiskelevan Pulkkisen mukaan liityntäpysäköinti on toistaiseksi tutumpaa pääkaupunkiseudulla, jossa kysyntää on ollut ongelmallisen täysiksi pysäköintipaikoiksi asti. Uhkakuva ei ulotu Tampereelle. Esimerkiksi Finnparkin yksi suosituimmista liityntäpysäköintipaikoista on Kaupin puistokorttelissa sijaitseva, yli 400 autolle mitoitettu P-Kauppi. Tilaa siis on.
Koska pysäköintiä pyritään tarjoamaan siellä, missä sitä eniten tarvitaan, Finnpark tutkii ja tiedustelee jatkuvasti autoilijoiden kokemuksia ja toiveita. Sujuvan palvelukokemuksen varmistamisen lisäksi Finnparkille tärkeää on kestävään liikkumiseen kannustaminen: – Haluamme vahvistaa yksityisautoilun ja Tampereen alueen julkisen liikenteen toimijoiden yhteistyötä, joka tukee kaupunkilaisten kestävämpää liikkumista, Pulkkinen sanoo.
Pulkkisen mukaan liityntäpysäköinti voisi olla suositumpaakin Pirkanmaalla, ja siksi yhtiö selvittää pysäköintiin liittyviä motivaatiotekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi julkisen liikenteen ennustettavuus ja sujuvuus verrattuna ruuhka-aikana keskustassa autoiluun, päästöjen vähentäminen sekä tietenkin autoilijan hermojen säästäminen ruuhka-aikaan.
– Pyrimme jatkuvasti löytämään asiakkaillemme toimivia ratkaisuja. On hienoa voida kehittää kestäviä pysäköinnin palveluita.
Finnpark tekee pysäköinnin sujuvoittamiseksi liityntäpysäköintipaikoilla yhteistyötä Tampereen muiden joukkoliikennetoimijoiden kanssa. Asiakaspalvelun laatua varmistetaan myös sisäisesti.
Moovyn kehitystiimi
Teemme tiivistä yhteistyötä ja olemme samoissa kokouksissa päivittäin. Tuotamme tiimille
apuvälineitä esimerkiksi raporttien laatimista varten. Kehitystiimi auttaa myös vastaavasti meidän datatiimiämme.
Nysse
Kaupunkitoimija, jonka kanssa teemme ehkä tulevaisuudessa vielä enemmänkin yhteistyötä! Yhteisissä workshopeissa olemme miettineet liityntäpysäköinnin kehittämistä. Hiljattain olimme yhteydessä esimerkiksi testiympäristöstä tähän liittyen. Tästä kerromme myöhemmin lisää.
Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelumme on hyvin tärkeä verkosto. Kehitämme heille työkaluja, joilla voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin. Helppokäyttöisyys ja sujuvuus korostuvat kaikessa tekemisessämme.
Palvelumuotoilu-kumppanit
Käytämme toisinaan yhteistyökumppaneita uusien tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi workshoppeina, joissa aiheena voi olla vaikkapa visuaaliset ilmeet tai käyttöliittymät.
Yritysasiakkaat
Iso osa datatoiminastamme tuottaa erilaista raportointia yritysasiakkaidemme tarpeisiin.
Fresbeegolf-piirit
Kesäisin harrastan viikoittain, enemmänkin tekisi mieli, mutta täytyy priorisoida aikaa. Tilasin hiljattain frisbeevärejä, joilla värjätään kiekkoja. Kun ei löytynyt Suomesta, piti tilata ulkomailta. Olen vähän hurahtanut.
Lue myös: Jätevesijätin palapeli
Julkaistu 1.11.2022
Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?
Kolumni: Voiko pysäköinnillä pelastaa maailman?
Kouluikäisenä haaveammattini oli arkeologi. Arkeologia minusta ei tullut, tuli insinööri. Kun aloitin insinööriopinnot 1990-luvun lopulla, päässäni oli kirkkaana ajatus, että tavoitteenani on ehdottomasti pelastaa maapallo ja ihmiskunta. Tiedän – olin nuori ja ideologinen.
Sittemmin olen työskennellyt yli 15 vuotta tavalla tai toisella autojen ja liikenteen parissa. En ole keksinyt päästöttömiä tapoja valmistaa autoja, enkä myöskään päästöttömiä autoja. Joskus se pieni ideologi sisälläni herää ja huutaa kovaan ääneen, että mikä merkitys tekemälläni työllä on tässä maailmankaikkeudessa.
Mutta katsotaanpa asiaa toisesta vinkkelistä. Pysäköinti on modernin kaupunkilaiselämän välttämätön paha. Ja se herättää väistämättä tunteita. Yleensä ei sellaisia, joissa ratsastetaan kaikessa rauhassa lopulta auringonlaskuun tunnelmallisen musiikin soidessa taustalla. Toimialamme ei todellakaan luo niitä kaikkein vihreimpiä mielikuvia. Siksi onkin tärkeää, että Finnpark yrityksenä toimii vastuullisesti.
Toimintaamme ohjaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Kaikki käyttämämme energia on uusiutuvaa, alkaen parkkimittareista ja päättyen toimistotiloihin, joissa teemme töitä. Autoihimme tankataan biodieseliä tai ne ladataan sähköllä. Olemme vieneet asian ihan ruohonjuuritasolle, ja siksi parkkiautomaateista ei enää tulosteta lipuketta automaattisesti.
Ehkä pysäköintitoimialalla ei pääse pelastamaan maapalloa ihan suoraan, mutta vastuullisesti toimimalla voimme olla omalta osaltamme vaikuttamassa siihen, että pallo pyörii aavistuksen pidempään. Pienistä puroista muodostuu lopulta iso virta.
Kun reilut 11 vuotta sitten astelin Finnparkin ovista sisään, en arvannut miten huimaa vauhtia kehitys etenee, myös pysäköintialalla. Joten vaikka minusta ei tullut arkeologia, ja vaikka olen tänä päivänäkin historianörtti, olen kuitenkin insinöörinä unelma- duunissani. Ja voin sanoa, että juuri tällä hetkellä tämä on sairaan paljon siistimpää kuin arkeologia.
Kirjoittaja Katja Tuomisto on Finnparkin palvelupäällikkö.