Julkaistu 14.4.2020

Finnparkilla siirryttiin vuoden alussa uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön kaikissa kiinteistöissä. Käytössä on vain uusiutuvaa sähköenergiaa, joka on tuotettu muun muassa tuulivoimalla. Myös lämmityksessä käytetään vain uusiutuvilla energioilla tuotettua kaukolämpöä.

Viimeisen kahden vuoden aikana Finnpark on edistänyt kestävää kehitystä omassa toiminnassaan toimenpide kerrallaan. Finnparkin omistamien pysäköintihallien valaistus vaihdettiin led-tekniikkaan. Ilmastointilaitteita on päivitetty energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin. Pelkästään Hämeenpuiston liikuntakeskuksessa tämä toimenpide vastaa vuosittaisessa sähkön säästössä noin 17 omakotitalon lämmittämistä.

Finnpark on myös aloittanut hiilijalanjälkensä laskennan. Seuranta auttaa selvittämään, millä keinoin hiilijalanjälkeä saa tehokkaimmin pienennettyä. Ensimmäiset luvut laskennasta saadaan vuodelta 2020.

Finnpark.fi

Julkaistu 14.4.2020

Finnpark ja Tampereen Sähkölaitos ovat tuoneet Hämpin Noutoparkkiin 50 uutta Lähisähkö-latauspistettä hybridi- ja täyssähköautojen lataukseen. Kymmenelle autopaikalle asennettiin nopea 22 kW:n latauspiste ja 40 autopaikalle 1,8 kW:n latauspiste. Sähkön lataus toimii eParking-mobiilisovelluksella, pysäköinnin voi maksaa joko Moovy-sovelluksella tai yleisimmillä maksukorteilla.

Lähisähkö Lataus on Sähkölaitoksen palvelu, jossa yrityksen tai taloyhtiön ei tarvitse investoida sähköautojen latauslaitteisiin, vaan ne hankitaan kuukausimaksullisena palveluna.

Finnparkin kanssa tehtävä yhteistyö laajentaa sähköautojen latausverkostoa, mikä puolestaan edistää sähköautoilun yleistymistä ja ympäristöystävällisyyttä. Latauspisteiden sähkö tuotetaan puhtaasti joko Tammerkosken vesivoimalla tai tuulivoimalla.

Noutoparkista on suora yhteys Matkakeskustunneliin sekä rautatieasemalle ja asemalaitureille, joten latauspaikalle voi jättää autonsa esimerkiksi päiväksi latautumaan ja hypätä suoraan junaan. Noutoparkki palvelee jatkossakin myös muita kuin sähköautolla ajavia, joten matkustajien saattoliikenne junalle sujuu entiseen malliin.

Mitä teet Tampereen Sähköverkon kunnossapitoinsinöörinä?

Vastaan 110 kilovoltin alueverkon toiminnasta sekä sähköasemien käytöstä ja kunnossapidosta. Lokakuuhun 2020 saakka ison osan työajastani haukkaa Kangasalan ja Rautaharkon välisen voimajohtohankkeen projektipäällikkyys.

Miten uusi voimajohto vaikuttaa tamperelaisten elämään?

Yhteistyöllä Elenian ja Fingridin kanssa saadaan Tampereelle rakennettua yksi uusi kantaverkkoyhteys, joka takaa sähkön käyttövarmuuden myös poikkeustilanteissa. Nykyinen, elinkaarensa ehtoota elävä 70-vuotias voimajohtovanhus on siirtokyvyltään riittämätön. Tuplasti tehokkaampi siirtokyky kantaverkosta on kasvavalle kaupunkiseudulle tervetullut, sillä Tampereen sisäinen sähköntuotanto on hiipunut jo vuosia.

Miten kaupunkilaiset ovat suhtautuneet johtotöihin?

Varsin hyvin. Olemme pyrkineet tiedottamaan työvaiheista avoimesti ja ahkerasti. Uuden voimajohdon rakentaminen vanhalle reitille minimoi maankäyttöhaitat.

Riittääkö uuden voimajohdon potku seuraavat 70 vuotta?

Kristallipallosta ei näy kaupungin ja tekniikan kehitys eikä paikallistuotannon määrän muuttuminen. Ne vaikuttavat sähkön siirtotarpeeseen. Mutta 50 vuotta on vähimmäistavoite, ja uskon sen kyllä ylittyvän.

Mistä saat virtaa vapaa-aikanasi?

Tampereen Sähköverkko on mainio työnantaja, joten akkuni latautuvat työaikanakin. CrossFit ja lautailulajit ovat tehokkaita paitsi hajottamaan kropan myös tuulettamaan pään.

Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 2 -voimalaitos uudistetaan niin, että laitos mahdollistaa sähkön ja lämmön tuottamisen 100-prosenttisesti biopolttoaineilla. Saneerauksen tavoitteena on tarjota entistä ympäristöystävällisempää, laadukasta ja edullista kaukolämpöä. Kyseessä on yksi merkittävimmistä tamperelaisista investoinneista hiilineutraaliuteen.

Tällä hetkellä laitos polttaa puun ja turpeen sekoitusta. Jatkossa turpeen käyttöä voidaan vähentää. Hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi ja uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa. Puunkäytön lisääminen mahdollistaa myös entistä vahvemmin paikallisen Lähisähkön ja -lämmön tuottamisen. Jo nyt Tampereen Sähkölaitos työllistää satoja henkilöitä puuketjussaan.

Uudistuksen myötä huoltovarmuus Tampereen seudulla paranee, kun teknisen käyttöikänsä loppupuolella elävä kaukolämpöverkon solmukohta päivitetään 2020-luvun tasolle. Samalla myös laitoksen melu- ja pölypäästöt tulevat pienenemään. Voimalaitoksen teho pysyy entisessä suuruusluokassaan. Tavoitteena on aloittaa saneeraus keväällä 2021, ja saada uuden ympäristöluvan mukainen voimalaitos toimintaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tampereen katukuvaa piristää jo lähes sata Iloiset sähkökaapit -hankkeessa luotua teosta. Sähkökaapit ovat saaneet kylkiinsä muun muassa Elliina Peltoniemen maalauksia ja Tomi Lastusen töitä.

− Lisäksi mukana on ollut erityisluokkien oppilaita suunnittelemassa ja toteuttamassa teoksia koulujensa lähiympäristöön, tuottaja Piritta Suominen Lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPumista kertoo.

Hänen mukaansa idea tuli kaupunkilaisilta.

− Keräsimme toiveita hyvistä katutaiteen kohteista, ja sähkökaappeja ehdotettiin. Tampereen Sähköverkko ja Taidemuseo tarttuivat heti ajatukseen.

Katutaidevastaava Tomi Lastunen sanoo, että hankkeessa katutaidetta on haluttu viedä ympäri kaupunkia, myös keskustan ulkopuolelle.

− Jokainen teos on mietitty tarkasti ympäristöönsä sopivaksi. Esimerkiksi näissä Elliinan töissä esiintyy kunkin alueen tyypillisiä lintuja, Tomi Lastunen mainitsee.

Iloiset sähkökaapit ovat jo innostaneet ihmisiä bongaamaan ja kuvaamaan mahdollisimman monta työtä.

− Katutaide kiinnostaa ja innostaa. Se on ehdottomasti osa elävää kaupunkikulttuuria, Piritta Suominen määrittelee.

→ Lue lisää sirkusrakkauspumpum.fi/#iloisetsahkokaapit

Minna Juusela ja Rami Helenius asuvat Ihanakadulla Armonkalliolla. Ulko-oven sisä-puolella on Berliinin maratonilta matkaan tullut iso kyltti, jossa lukee ”Alles ist möglich”. Mikä kaikki on mahdollista?

– No vaikkapa tämä tuleva vauva, Minna sanoo.

– Työ hierojana ja pilates-ohjaajana. Ramin uusi työ lukkoseppänä. Ja tämä ihana kämppä lähellä keskustaa ja Kaupin lenkkipolkuja. Maratonit sen sijaan eivät taida olla kovin pian mahdollisia, hän nauraa.

– Kolme tuntia maratonkatsomossa on pitkä aika, Forssassa, Rami leukailee.

Kolme tuntia?

– Sen verran Minnalla menee. Kaupin poluilla on siis meille kaikille paljon käyttöä. Tykkäämme liikkua, Rami kertoo.

Kumpikin harrastaa oman kehon tuntemista. Minna tekee sen juosten, Rami joogaamalla, ja hetken kuluttua he tekevät sen vauvaperheen vanhempina. Minna ja Rami ovat nukkuneet aina niin hyvin, että energiavarastot ovat vauvaa varten valmiina. Myös ruuanlaitosta on muodostunut heille yhteinen tapa vaikuttaa kehon hyvinvointiin. Ruokailutottumuksillaan he haluavat kantaa oman vastuunsa myös ilmaston edessä.

– Emme tarvitse muotivillityksiä syödäksemme enemmän kasvista ja vähemmän lihaa. Elämme sen mukaan, mitä keho pyytää, Rami kertoo.

– Lisäksi meille on tulossa vauva. Media kyllä kertoo kaikki ilmastokurjuudet. Haluaisin pelastaa koko maailman, mutta kun en yksin voi, Minna miettii.

Joukkupeliä kehiin

Ramia ärsyttää ilmastokeskustelu, jossa on vastakkain ihminen, joka ajattelee pelkkää rahaa ja ihminen, joka ei ajattele rahaa lainkaan.

– Toinen syyllistää ja toinen viherpesee itseään. Kun se tehdään julkisesti, niin minä vaihdan kanavaa. Tämän pitäisi olla joukkuepeliä. Minnan mielestä on itsestään selvää, että Suomessa on iso hiilijalanjälki.

– Jos Suomessa on 30 astetta pakkasta, niin etelämpänä ei ole. Teemme voitavamme: syömme ekologisemmin, lajittelemme jätteet, kierrätämme, Minna luettelee.

Armonkallion asujille lämpö on enemmän kuin seinästä patteriin tuleva putki. Kaukolämpöä tuottava Naistenlahden voimalaitos on vieressä.

– Ilmastonsuojelun iso kuva tuntuu seisovan paikallaan. Niin kuin tuo savupiippu. Ihan varmasti jotain tehdään, mutta ei se ainakaan meille näy tai kuulu, Rami pohtii.

Hän toivoo, että uusia energiantuotantomuotoja otetaan kiireesti käyttöön.

– Ja vanhojakin järjestelmiä pitäisi pystyä entraamaan pienemmillä päivityksillä.

Kaukolämmön kilpajuoksu

Tampereen Sähkölaitoksen tuotepäällikkö Suvi Suojanen työkavereineen pohtii ilmastoa joka päivä. On nimittäin kiire. Hiilineutraali Tampere 2030 on vaativa tavoite. Suvi on kaukolämmön asiantuntija ja tietää, miten Ramin ja Minnan perheen asunto lämpiää tulevaisuudessa vähemmillä päästöillä.

– Itse asiassa heitä ei edes tarvitse häiritä. Vauvan kanssa on muutenkin puuhaa. Kyllä me täällä juoksemme hiilidioksiditonnien perässä, Suvi hymyilee.

Uudistusvauhti on kova. Tampereella lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten puuhakkeella ja jätteellä. Lisäksi verkossa kiertää jo asiakkailta talteen otettua hukkalämpöä.

Tulevaisuudessa Naistenlahti 2 -voimalaitokseen tulee 100-prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita hyödyntävä biokattila, jolloin turvetta tarvitaan vähemmän. Verkossa kiertää mahdollisesti myös geolämpöä, jota ostetaan seitsemän kilometriä syvästä lämpökaivosta.

Päästöt pakkaselle

Sitten koittaa kipakka tammikuinen pakkasaamu. Ihmiset tekevät arkiaskareitaan kotona ja ilmanvaihdot räpsähtävät päälle. Kaukolämpöä kuluu paljon ja kulutuspiikkiin joudutaan vastaamaan käynnistämällä maakaasua ja öljyä käyttäviä lämpölaitoksia. Niiden käyttö halutaan minimoida.

– Älykäs kaukolämpö sisältää kolme olennaista kysymystä. Milloin energiaa käytetään? Kuinka paljon sitä käytetään juuri silloin – ja lopuksi, millä se energia on tehty? Ilmaston kannalta yhä tärkeämmäksi tulee tieto siitä, paljonko kulloinkin tarvitsemme energiaa, Suvi sanoo.

Ratkaisuna on tuotannon ja kulutuksen samanaikainen optimointi. Älykkäässä kaukolämmössä huippukulutusta madalletaan.

– Aamusuihkun viilentämisessä ei ole järkeä. Voimme sen sijaan madaltaa rakennuksen lämmitystä vähän ja niin pieneksi aikaa, ettei sitä huomaa. Kulutuspiikiltä katkaistaan kärki.

Miksi asiakkaat hyväksyisivät tämän?

– He tekevät ison ilmastoteon huomaamattaan. Asiakas säästää energiaa. Mekin säästämme, joten totta kai palkitsemme asiakkaan.

Tätä testataan jo. Kymmenen pilottikohteen asunnot on anturoitu seuraamaan huonelämpötilaa reaaliaikaisesti pienen laitteen välityksellä.

– Ei ole valituksia tullut. Päinvastoin, valitukset ovat vähentyneet. Automaatio pitää huolen samaan aikaan asumisviihtyvyydestä ja ilmastosta.

Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa on viiden prosentin säästö energiassa.

– Usein kerrostalon keskimääräinen sisälämpötila on korkeampi kuin luullaan. Tarpeenmukainen lämmitys on ekoteko.

Kaukolämmitystä on pidetty jäykkänä muutoksille sen suuruuden, tuotantorakenteen ja jakelutavan vuoksi.

– Toisaalta se sisältää mahdollisuuden isoihin ilmastotekoihin, kunhan lämmön tuotanto muuttuu kokonaan pois fossiilisista. Myös tuulen hyödyntämistä harkitaan jo. Lisäksi maamme kaukolämpöjärjestelmät ovat tehokkaita ja lämpöhäviöt pieniä.

Paiho vertaa Suomea kaikessa kehuttuun Tanskaan.

– Siellä häviöt ovat 30 prosentin luokkaa, koska kuluttajakytkennät ovat kehnoja. Tuotannossa siellä ollaan edistyksellisiä, mutta silti lämmitetään kolmannes harakoille. Meillä myös rakennusten energiatehokkuus alkaa olla huipussaan ja lämmityskatkot harvinaisia.

Onko kaukolämmön brändiarvo katulampun luokkaa? Eli huomataan vasta, kun sitä ei ole?

– Siinäpä se. Sitä kun ei koskaan puutu. Itsestäänselvyyttä on vaikea brändätä.

Kärjen katkaiseminen huippukulutukselta on myös iso teema.

– Kysynnän joustavuus on mahdollista. Haasteena on, miten motivoida kuluttaja asteen parin matalampaan lämpötilaan huippukulutushetkellä. Myös lämmön varastointia ja isomman mittakaavan lämpöpumppulaitoksia voidaan valjastaa tähän työhön.

Tampereen väkiluku kasvoi huimasti 1930-luvun aikana. Kesäkuussa 1932 valmistui Tampereen Sähkölaitoksen keskiputouksen vaihtovirtaa tuottava 11 000 hv voimalaitos, joka moninkertaisti sähköntuotannon. Voimalaitoksen julkisivut suunnitteli kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer.

Aivan riidattomasti voimalaitoksen rakentaminen ei sujunut, sillä myös Finlayson oli vuodesta 1837 alkaen hyödyntänyt Tammerkosken vesivoimaa. Kaupungin ja Finlaysonin riita kosken vesioikeuksista päättyi sovintoratkaisuun vuonna 1944. Sähkölaitoksen rakentamalle keskiputouksen voimalaitokselle vahvistettiin rakennuslupa 12 vuotta valmistumisensa jälkeen.

Finlaysonin rakennuksia jäähdytetään pian Näsijärven vedellä, kun alueen kiinteistöt liittyvät Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytysverkkoon. Tämä mahdollistaa Finlaysonin alueelle nykyisiä järjestelmiä teknisesti modernimman ja toimintavarmemman, ympäristöystävällisen jäähdytyksen. Kaukojäähdytys tuotetaan päästöttömästi Näsijärven viileästä vedestä Kaupinojan kaukojäähdytyslaitoksella.

Kaukojäähdytyksen runkolinja tuotiin Finlaysonin alueelle Tammerkosken alitse maaliskuussa jatkamalla Tammerkosken itäpuolella Rongankadulle kulkevaa runkolinjaa. Kun Tammerkosken länsiranta on kaukojäähdytysverkon ulottuvilla, se mahdollistaa kaukojäähdytyksen hyödyntämisen myös muissa Keskustorin länsipuolen alueen kiinteistöissä.

Uusi jäähdytysjärjestelmä otetaan Finlaysonin alueella, työeläkeyhtiö Varman omistamissa kiinteistöissä käyttöön vaiheittain vuosina 2019–2020.