Tekstiilit kiertoon!
Tekstiilit kiertoon!
Pirkanmaalaiset voivat nyt tuoda maksutta kodin poistotekstiiliä kahteen vastaanottopisteeseen: Tampereen Nextiiliin ja Oriveden jäteasemalle.
Kyseessä on valtakunnallinen kokeilu, jolla tutkitaan, kuinka tekstiilin kerääminen ja lajittelu toimivat. Pirkanmaan Jätehuolto on ensimmäisten jätelaitosten joukossa kokeilussa mukana. Poistotekstiili on rikkinäistä, mutta puhdasta tekstiiliä, joka voidaan kierrättää uusiomateriaaliksi. Kerätty poistotekstiili lajitellaan erilaisten kuitujen mukaan Nextiilissä ja jalostetaan kierrätyskuiduiksi Lounais-Suomen Jätehuollon käsittelylinjastolla Paimiossa.
Kierrätyskuiduista voidaan valmistaa vaatteita tai muita tekstiilituotteita.
– Kokeiluvaiheessa kerättävän poistotekstiilin määrä on vielä pieni, mutta tulevaisuudessa vastaanottopisteitä tulee lisää, kertoo Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta.
Näin lajittelet tekstiilit
- Myy tai lahjoita vaatteet ja muut kodin tekstiilit, jotka ovat ehjiä ja joita voi vielä käyttää.
- Tuo poistotekstiilin keräykseen tekstiilit, jotka ovat rikkinäisiä, mutta puhtaita.
- Keräykseen voi tuoda vaatteita (esimerkiksi paidat, housut, hameet ja takit) ja kodintekstiilejä (esimerkiksi pyyhkeet, lakanat ja verhot). Alusvaatteita tai sukkia ei oteta vastaan hygieniasyistä.
- Pakkaa tekstiilit muovipusseihin ja sulje pussit hyvin.
- Jos poistotekstiilin joukosta löytyy käyttöön sopivia vaatteita tai muita kodin tekstiilejä, ne voidaan poimia myyntiin Nextiilin myymälään tai kierrätyskeskuksiin.
- Laita selvästi likaiset, märät ja homeiset tekstiilit sekajätteeseen. Sekajätteeseen laitetuista tekstiileistä saadaan myös ympäristöhyötyä, kun niistä tehdään Tammervoiman hyötyvoimalassa kaukolämpöä ja sähköä.
Julkaistu 19.4.2021
Jätteiden lajittelu helpottuu
Teksti: Marko Sykkö / Kuva: Merja Haverinen
Jätteiden lajittelu helpottuu
Kotitalouksille kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistus tuo mukanaan entistä parempia jätehuoltopalveluja.
Jätteiden lajittelusta tulee helpompaa, kun vähintään viiden asunnon kiinteistöt saavat pihoihinsa omat lajitteluastiat. Lajitteluverkosto laajenee vaiheittain vuosina 2021–23.
Kaikilla vähintään viiden asunnon kiinteistöillä tulee olla pihassa lajitteluastiat biojätteelle, metallille, lasi-, kartonki- ja muovipakkauksille. Pirkanmaan Jätehuollon kuntien jätehuoltomääräyksiä käsitellään alueellisen jätehuoltolautakunnan toukokuun kokouksessa.
Esityksen mukaan lajittelumääräykset astuvat voimaan Tampereella lasipakkausten, metallin ja biojätteiden osalta syyskuun alussa 2021. Muut kunnat seuraavat perässä vuoden 2022 huhtikuun alkuun mennessä. Kartonkija muovipakkausten kierrätysmääräykset astuvat voimaan Tampereella 1. syyskuuta vuonna 2022 ja 16 muun kunnan osalta 1. huhtikuuta 2023. Taloyhtiöiden tulee osoittaa jäteastioille paikat, ja Pirkanmaan Jätehuolto toimittaa astiat aikataulun mukaisesti.
– Aikataulut on porrastettu, millä varmistetaan kiinteistöjen varautuminen muutokseen. Näin varmistetaan myös sujuva asiakaspalvelu, jäteastioiden saatavuus ja toimivat jätekuljetukset, kertoo alueellisen jätehuoltolautakunnan jätehuoltoinsinööri Anu Toppila. Lisäksi biojätteen keräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa 1.9.2023.
Maksuttomat jäteastiat helpottavat järjestelyjä
— Tuomme kiinteistöille maksutta pyörälliset 140–770 litran jäteastiat. Taloyhtiöiden tehtäväksi jää etsiä niille sopiva paikka, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon asiakkuuspäällikkö Virpi Oksala.
– Olemme avanneet verkkosivun (ks. Fakta), josta löytyy ohjeita ja vinkkejä muun muassa syväkeräyskiinteistöille, jätetilan oikealle suunnittelulle sekä taloyhtiöiden yhteisille jäteastioille eli kimpoille. Ne ovat hyvä vaihtoehto, jos tilanpuute yllättää. Sivuilta löytyy tietoa myös keräyksen hinnasta, kertoo Oksala.
– Viestimme kevään aikana muutoksen aikatauluista ja etenemisestä isännöitsijöille. Isännöitsijöiden kannattaakin liittyä sähköisen uutiskirjeemme tilaajaksi verkkosivuiltamme. Näin pysyy parhaiten ajan tasalla, vinkkaa Oksala.
Fakta
Suomen jätelain ja kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistuminen vastaa EU:n jäsenmaiden tavoitteisiin nostaa kierrätysaste 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Lisätietoa muutoksesta
Julkaistu 14.4.2021
Biojäte kiertää polttoaineeksi
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Biojäte kiertää polttoaineeksi
Kotikeittiöstä hedelmänkuoret ja muut biojätteet kulkevat kaasuauton kyydissä käsiteltäväksi hyötykäyttöön. Jätteestä syntyy muun muassa biokaasua.
Soini Särkilahden kotikeittiössä Tampereen Tammelassa täyttyy keskimäärin pari biojätepussillista viikossa.
– Meillä kahden lapsen perheessä hedelmänkuorista tulee ihan selkeästi eniten biojätettä. Ruokahävikkiä yritämme välttää. Mutta jos tähteitä jää, Täpläkoira yleensä popsii ne, tamperelainen perheenisä toteaa.
Kuivuneet leivätkin menevät tallille hevosille.
Soini Särkilahden mukaan erilaisten jätteiden lajittelu sujuu perheessä jo monen vuoden rutiinilla. Hän ei koe askaretta mitenkään työlääksi.
Lajitteluhan pikemminkin vähentää vaivaa. Jos kaikki tavara menisi samaan sekajätepussiin, roskis täyttyisi hetkessä.
– Lajitteluhan pikemminkin vähentää vaivaa. Jos kaikki tavara menisi samaan sekajätepussiin, roskis täyttyisi hetkessä ja alkaisi haista. En näe kyllä ainoaakaan järkevää perustetta, miksei kannattaisi lajitella.
Soini Särkilahdella on konkreettinen käsitys siitä, mitä kaikkea hyödyllistä biojätteestä syntyy. Perheessä on nimittäin ollut kaasuauto jo muutaman vuoden.
Seitsenpaikkaisen kaasuauton kimppakyydissä muun muassa kuskataan kuutta jalkapallojunioria treeneihin kolmesti viikossa.
– Mielestäni kaasuautoilu on halvin, joustavin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto.
Osa hyvää ketjua
Rami Saari Kipox Oy:stä ajaa työssään nykyään yksinomaan biokaasukäyttöistä biojäteautoa. Aiemmin hän keräsi sekajätettä perinteisellä dieselkäyttöisellä jäteautolla.
– Uusi kaasuauto on toiminut tosi hyvin. Etukäteen vähän jännitti, miten talven kovimmilla pakkasilla käy. Mutta mitään ongelmia ei ole ollut.
Tyypillinen työpäivä on Rami Saaren mukaan muuttunut hieman aiemmasta. Kaasuauton tankillinen riittää keskimäärin yhden työpäivän ajoihin, joten tankkaukset täytyy suunnitella etukäteen jonkin verran tarkemmin kuin ennen.
– Oikein odotan, että päästään hoitamaan tankkaukset tulevaisuudessa uudella biolaitoksella, Rami Saari sanoo.
Hänen mielestään on mukava tietää, että oma työ on hyödyksi ympäristölle.
– Asia on minulle tärkeä ihan siviilielämässäkin. Yritän esimerkiksi vapaalla vähentää turhaa autoilua, vaikka ajan työkseni.
Kaikkia seudun asukkaita Rami Saari kannustaa lajittelemaan biojätteitä.
– Kaikki menee taatusti hyvään käyttöön.
Biomylly käynnistyy
Rami Saaren ja muiden biojätekuskien matka kulkee pian Nokian Koukkujärvelle. Pirkanmaan Jätehuollon tekninen päällikkö Elina Tiira valmistautuu parhaillaan muun tiimin tavoin uuden biolaitoksen koeajoihin ja varsinaiseen käyttöönottoon.
Koronaepidemia on hankaloittanut tarvittavan teknologian toimituksia eri puolilta maailmaa ja lykännyt aloitusta hieman suunnitellusta. Biomyllyksi nimetyn laitoksen yksi tärkeä tuote on nimenomaan BIG-biokaasu – paikallinen ja uusiutuva energianlähde. Tulevaisuudessa laitoksen tankkauspiste palvelee sekä yksityis- että ammattiautoilijoita.
Jo nyt Pirkanmaalla kiertää 11 kaasukäyttöistä jäteautoa, ja määrä lisääntyy.
– Lisäksi Biomylly tuottaa nestemäistä ravinnetta maanviljelyn käyttöön. Kiinteä aine puolestaan soveltuu esimerkiksi maanparannustöihin. Prosessissa syntyvälle hiilidioksidille etsitään parhaillaan käyttökohdetta, Elina Tiira kertoo.
Hän korostaa, että seudun jokaisen talouden biojätteillä on merkitystä.
– Lajitteleminen on helppo mutta vaikuttava teko, jonka jokainen meistä voi tehdä välittömästi ympäristön hyväksi
Lajittelussa yhä parannettavaa
- Pirkanmaan Jätehuollon tekemän tutkimuksen mukaan sekajätteen joukossa on jopa 38 prosenttia biojätettä. Osuus on suunnilleen sama kaikenlaisilla asuinalueilla.
- Vuodessa biojätettä kerättiin kiertoon 39 kiloa asukasta kohden.
- Tänä vuonna käynnistyvä Koukkujärven Biomylly kykenee käsittelemään alueen 17 kunnan biojätteet myös lajitteluinnostuksen noustessa.
www.pjhoy.fi/bio
Julkaistu 14.4.2021
Kohta lajitellaan entistä paremmin
Teksti: Mari-Anne Aronen / Kuva: Pirkanmaan Jätehuolto
Kohta lajitellaan entistä paremmin!
Jätelakiluonnoksen mukaan jätehuollon järjestämiseen Suomessa tulee lähivuosina muutoksia, jotka etenkin taloyhtiöiden on hyvä huomioida.
Mistä on kyse, Pirkanmaan Jätehuollon yhteyspäällikkö Janne Korkeamäki?
Jatkossa viiden huoneiston ja sitä isompien kiinteistöjen on kerättävä taajamissa erikseen biojäte, metalli, lasi-, muovi- ja kartonkipakkaukset. Asukkailla on siis jatkossa paremmat mahdollisuudet lajitella. Osa sekajäteastioista voidaan vaihtaa vaikkapa muovipakkausten keräykseen.
Milloin tämä tapahtuu?
Lakiluonnos edellyttää muutoksia viimeistään 2023 alkaen. Aikataulu porrastetaan niin, ettei muutos koske kaikkia kuntia samanaikaisesti. Tiedotamme taloyhtiöille lakiluonnoksen ja jätehuoltomääräysten etenemisestä. Isännöitsijän kannattaakin tilata Pirkanmaan Jätehuollon verkkosivuilta uutiskirje, jonka avulla pysyy parhaiten ajan tasalla jätehuollon muutoksista.
Miksi uudistus tehdään?
Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lajittelu on entistäkin helpompaa, kun se tapahtuu jo kotipihassa. Ympäristön kannalta on parasta, että hyödynnettävissä olevat materiaalit käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Miten autatte taloyhtiöitä uudistuksessa?
Meiltä saa tietoa ja tarvittaessa asiantuntijamme voivat käydä taloyhtiöissä puntaroimassa parhaat ratkaisut jätehuollon järjestämiseen. Jos nyt on mietinnässä esimerkiksi jätekatoksen rakentaminen tai syväsäiliöiden hankinta, kannattaa olla yhteydessä meihin. Varmistetaan yhdessä, että keräysvälineiden määrä riittää myös jatkossa, ja että tyhjennykset onnistuvat sujuvasti ja turvallisesti.
Tuoko uudistus omaan lajitteluusi muutoksia?
Olen itse ollut jo pitkään aktiivinen lajittelija. Omat jäteastiansa löytyvät biojätteelle, paperille ja sekajätteelle. Muovi, kartonki, lasi ja metalli kulkevat kauppareissuilla isompiin keräyspisteisiin. Toiveeni tietenkin on, että uudistuksen myötä mahdollisuuteni lajitella ja kierrättää entisestään paranisivat.
Julkaistu 2.11.2020
Biojäte tarkasti hyötykäyttöön
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Emil Bobyrev ja Viestintätoimisto Selander & Co.
Biojäte tarkasti hyötykäyttöön
Pirkanmaan Jätehuollon uusi biolaitos nielaisee käsiteltäväkseen 17 kunnan alueella syntyvät biojätteet. Prosessissa syntyvä kaasu kerätään autojen polttoaineeksi.
Ensi vuodesta lähtien kaikki Pirkanmaan biojäteautot suuntaavat lasteineen Nokian Koukkujärven jätekeskukseen. Alueelle valmistuu tämän vuoden aikana huippumoderni, täysin automatisoitu biolaitos. Se ottaa vastaan myös Nokian jätevesistä syntyvät puhdistamolietteet.
Biojäte ja liete muuntuvat laitoksessa monenlaiseen hyötykäyttöön.
− Tuotamme multaa ja kierrätyslannoitteita. Lisäksi valmistuu ravinnerikasta nestettä lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi. Myös prosessissa muodostuva metaanikaasu kerätään talteen ja puhdistetaan tarkasti, laitosmestari Tommi Jaakkonen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä kertoo.
Laitoksen viereen tuleekin tankkauspiste, jossa biojäteautot voivat käydä hakemassa kaasupolttoainetta käyntinsä yhteydessä. Big-biokaasua pystyvät pisteestä ostamaan myös yksityisautoilijat.
Tähän asti pirkanmaalaisten keräämät biojätteet ovat kompostoituneet hiljalleen mullaksi Tarastenjärven jätekeskuksessa. Tämä toiminta loppuu asteittain uuden biolaitoksen myötä.
Kotona voi hyvillä mielin ajatella, että banaaninkuoret ja kahvinporot ovat täällä meillä tosi hyödyllistä raaka-ainetta.
Matka läpi reaktorin
Biojäte käy laitoksessa läpi useita käsittelyvaiheita. Ensiksi biojätepussit repäistään koneellisesti auki. Tämän jälkeen linja kuljettaa aineksen magneetin alle, missä biojätteen joukkoon vahingossa tippuneet aterimet ja muut metalliesineet saadaan pois.
Biojäte ohjautuu niin kutsuttuun kuivareaktoriin ja liete puolestaan märkäreaktoriin. Niissä massa liikkuu koko ajan hitaasti eteenpäin ja käy läpi tarkasti säädellyn mätänemisprosessin. Loppuvaiheessa seulotaan vielä aineksen joukosta pois muovipussien riekaleet ja muut mätänemättömät kappaleet.
− Reaktoreiden toiminta perustuu siihen, että tavaraa menee sisään tasaisesti – ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Ihmistyövoimaa täysin automaattisesti toimiva laitos tarvitsee silti hyvin vähän, Tommi Jaakkonen mainitsee. Hän kannustaa kaikkia lajittelemaan ahkerasti. Laitoksen kapasiteetti ei tule vastaan, vaikka yhä suurempi osa pirkanmaalaisten biojätteistä saataisiin talteen.
− Kotona voi hyvillä mielin ajatella, että banaaninkuoret ja kahvinporot ovat täällä meillä tosi hyödyllistä raaka-ainetta. Pirkanmaalla edelleen keskimäärin yli kolmannes sekajätepussin sisällöstä on biojätettä, joten vielä on varaa tehostaa lajittelemista.
Julkaistu 2.11.2020
Teemun jätesilmä pelasti Onni-hamsterin
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Sami Helenius
Kierrätys
Teemu Saari nauttii fyysisesti raskaasta, mutta mukavan itsenäisestä työstä jätteenkuljetusurakoitsijana.
Millainen on työnkuvasi?
Tyhjennän itätamperelaisten biojäteastioita. Lisäksi haen kartonkeja ympäri Pirkanmaata. Perheyrityksemme viisi kuskia kerää jätteitä kahdessa vuorossa.
Kuinka tuttuja ovat maisemat Tarastenjärvelle?
Käyn vuoron aikana kerran kippaamassa kompostointilaitokseen noin 170 paikasta kertyneen 6 000–7 000 kilon biokuorman. Kartonkikuormaan tyhjennän noin 70 paikan syväkeräysastiat. Loppuvuodesta kärrään biojätteet Koukkujärvelle, jossa samalla reissulla tankkaan auton omistakin viemisistä tuotetulla biokaasulla.
Yllättävin jäteastialöytö?
Kurkkaan astioihin ennen tyhjennystä. Kerran silmiini osui astian pohjalla pilkottanut jyrsijän häkki. Uusintavilkaisulla näin häkissä liikettä. Poimin roskikseen heitetyn hamsterin pahvilaatikkoon ja käytin sen vuoroni lopuksi eläinlääkärissä. Kun hyvävointisen hamsterin omistajaa ei lukuisista huhuiluista huolimatta löytynyt, eli se Onniksi ristittynä lemmikkinämme kaksi onnellista vuotta.
Mistä saat kiitoksia?
Avuliaisuudesta. Mietin mielelläni ratkaisuja asiakkaiden pulmiin, ja välillä ongin syväkeräysastiaan tippuneita avaimia tai lompakoita.
Miten vietät vapaa-aikasi?
Retkeilen, liikun koirien kanssa, lennätän dronea ja katson televisiosta komedioita. Lomistani nautin Lapissa.
Mikä Tampereella on parasta?
Pohjoisessa varttuneena arvostan sitä, että täällä kaikki tarvittava on lähellä eikä satojen kilometrien päässä.
Biojätteistä luomuravinteita ja uusiutuvaa biokaasua
- Pirkanmaan Jätehuollon uusi biolaitos valmistuu loppuvuodesta Nokian Koukkujärvelle.
- Biojätteistä tehdään luomulannoitteita ja biokaasua.
- Biokaasu on paikallista uusiutuvaa energiaa, jota käytetään liikennepolttoaineena.
- Laitoksen vuosituotannolla ajaa 1 000 kertaa maapallon ympäri.
Pirkanmaan Jätehuollon sivuilla lisää asiaa kierrätyksestä ja jätehuollosta
Julkaistu 14.4.2020
Mitä lajittelet?
Kierrätys
Pirkanmaan Jätehuollon nettisivuilla voi hakea ohjeita yli 500 jätelajin lajitteluun ja kierrättämiseen. Hakukone kertoo, minne viedään vaikkapa autonrenkaat, hiekka, kahvinkeitin sekä monet muut tavarat ja aineet, joista on syystä tai toisesta päästävä eroon. Pirkanmaalaisista tutkitusti lähes kaksi kolmesta lajittelee mahdollisuuksien mukaan kaikki jätteensä ja kolmannes ne jätteet, joiden jäteastiat ovat helposti saatavilla. Varmimmin kierrätetään paperi, lasipakkaukset, vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet. Vielä voisimme tsempata biojätteen lajittelussa!
Toimi näin:
- Mene osoitteeseen www.pjhoy.fi
- Kirjoita etusivulla olevaan ”Minkä jätteen haluat lajitella?” -hakukenttään, mitä olet lajittelemassa.
- Hakukone kertoo sinulle, mihin jätelajiin kyseinen lajiteltava kuuluu, lajitteluohjeet ja paikan, minne jätteen voi viedä.
Julkaistu 14.4.2020
Hyvästi hävikki!
Kierrätys
Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta. Isossa kuvassa se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta. Paitsi että hävikkiruuan vähentäminen säästää rahaa ja luonnonvaroja, se vähentää myös ruuan ilmastopäästöjä.
Ruuantähteet ja -jämät lajitellaan biojätteeseen
Biojätteen lajittelu on merkittävä ympäristöteko! Nokian Koukkujärvelle valmistuu loppuvuodesta biolaitos, jossa biojätteestä tehdään luomuravinteita pelloille ja uusiutuvaa paikallista biokaasua autoihin. Henkilöauto kulkee 4 kilometriä yhden biojätepussin energialla.
5 vinkkiä hävikin vähentämiseen
- Osta ja tee ruokaa vain tarpeeseen.
- Pakasta ylijäänyt.
- Lue päiväykset ja arvioi myös aistinvaraisesti tuotteen käyttökelpoisuus.
- Siivoa jääkaappi usein, jotta tiedät, mikä on menossa vanhaksi.
- Tuunaa ylijääneestä ruuasta uusi ruokalaji seuraavaksi päiväksi.
Julkaistu 14.4.2020
Bioman – kalsarimies paikalla!
Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Laura Vesa
Kierrätys
”Banaanisi kuori on polttoainetta, biokaasu-autoon tuo painetta.”
Jo yli tuhat lasta ympäri Pirkanmaata on tänä lukuvuonna perehtynyt lajittelemisen saloihin yhdessä supersankari Biomanin kanssa. Janne Viitaniemen ja Antti Kerosuon esitys on kouluissa erittäin kysytty.
−Jani-poika kyllästyy isänsä sähläämiseen jätteiden kanssa ja muuttuu Biomaniksi, Kerosuo kertoo hahmostaan.
Puolituntisen esityksen aikana opetellaan esimerkiksi ruokahävikin vähentämistä ja mietitään, mistä biopolttoaine syntyy.
− Roskien lajitteleminen on useimmille lapsille valmiiksi tuttua kotoa ja koulusta. Mutta sitä on monen vaikea uskoa, että jäteauto voisi ihan oikeasti kulkea niillä banaaninkuorilla, Kerosuo sanoo.
Kaksikko on toteuttanut lapsille suunnattua musiikkiteatteria jo useiden vuosien ajan. Pienille koululaisille esiintymisessä parasta on Kerosuon mielestä välitön ja vilpitön palaute.
→ Lue lisää www.pjhoy.fi/bioman
”On aina yhtä hauskaa, kun lapset tulevat koulun pihassa kyselemään, oletko sinä se Bioman. Mutta eihän kukaan aito supersankari paljasta henkilöllisyyttään.”
”Janne käsikirjoittaa esitykset sekä säveltää ja sanoittaa kappaleet.”
”Ei kannata kotona ihmetellä, jos lapset yhtäkkiä lajittelevat intomielisesti ja hyppivät pitkissä kalsareissa. Bioman on luultavasti vieraillut heidän koulullaan.”
”Koulun tarvitsee vain tarjota sopiva tila esitystä varten. Bioman on suunnattu erityisesti eka- ja tokaluokkalaisille, mutta yleisössä viihtyvät isommatkin koululaiset ja eskarilaiset.”
”Moni opettaja on kiittänyt, että tiiviiseen esitykseen mahtuu enemmän asioita kuin usean viikon ympäristöopin tunteihin. Tarkoitus on, että Biomanin touhuihin voidaan palata luokassa yhdessä.”
”Yhtiö toimii tilaajana ja tarjoaa esityksen maksutta kouluille.”
Julkaistu 14.4.2020
Kolumni: Vanhaa arvostaen, kestävyyttä varmistaen
Kolumni: Vanhaa arvostaen, kestävyyttä varmistaen
Ilmastonmuutos on tuupannut kaupunkisuunnittelun risteykseen, josta puuttuu kyltti hiilineutraaliin kaupunkiin.
Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta linjaa, että oleellista on välttää purkamista ja turhaa uutta rakentamista.
Uudishankkeissa on iso rakentamisaikainen hiilipiikki ja siksi pitkä ”takaisinmaksuaika”. On tärkeää varmistaa uudishankkeiden hiilineutraalius ja todellinen kestävyys pitkälle tulevaisuuteen. Olemassa olevan kaupunkirakenteen järkevällä uusiokäytöllä, tehokkaan raideliikenteen ja tiiviin maankäytön yhteensovittamisella, energiatehokkailla rakennuksilla ja liikennevälineillä sekä fiksuilla energia- ja kierrätysratkaisuilla päästään jo pitkälle.
Lehtovuori pitää nopeiden ratojen myötä lisääntyvää vihreää junaliikennettä hyvänä, mutta muistuttaa, etteivät radat toimi tyhjiössä. Ne vaativat suuria muutoksia asemapaikkojen kaupunkirakenteeseen ja paikallisliikenteeseen. Nopeat radat myös sivuuttavat pieniä paikkakuntia. Ilmastonäkökulmasta rakentamisten hiilipiikit jopa kyseenalaistavat uusien ratojen mielekkyyden.
Millainen rooli liikennesuunnittelulla on seutuistumiskehityksessä? Lehtovuoren mukaan Tampereen keskusta ja ratikkavyöhyke saavat paljon lisäpainoa.
– Mutta seutu kasvaa laajemminkin, joskin melko hitaasti ja epätasaisesti. Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala menestyvät. Nokialla on paljon hyviä mahdollisuuksia. Toimiva lähijuna voi liittää sen näppärästi raideliikenteen varaan rakentuvaan kaupunkiseutuun, mutta radan ja aseman merkitystä ei pidä yliarvioida.
Panu Lehtovuori on arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professori Tampereen yliopistossa
Julkaistu 14.4.2020