Ahosen perhe Mari, Anrei, Vilho, 5, ja Aino, 2, asuvat kerrostalossa Tampereen Tammelassa. Sisällä on lämmin fiilis.

– Kierrättäminen ja lajittelu on ainakin meillä ihan normi ja se on tosi helppoa. Kaikki kiertää: kartongit, paperit, lasit, biojäte, sekajäte, metallit. Tulisi pikemminkin outo olo, jos ei lajittelisi mitään, Mari sanoo.

– Muovien kierrättämisessä tosin voisi vielä skarpata.

Marin ja Anrein kaveripiirissä lajittelu on jo niin normaalia, että tuntuu oudolta edes puhua koko asiasta. Eikä siitä sitten mitään puhutakaan, koska se toimii. Toisaalta, jos kaikki keräysastiat eivät olisi samassa rivistössä omalla pihalla, se voisi aiheuttaa lipsumista. Kierrätyksen kuuluukin olla helppoa.

Vilho vierittää lyijykynää olohuoneen pöydällä. Ahosen perheen isoäiti, eli ”Mamma” alias Arja Pärssinen harhauttaa lasten huomion takaisin kirjaan, Herra Hakkaraiseen. Arja tietää, että kierrätys ja lajittelu voi olla myös harrastus. Sanomalehtien tabloid-koko hieman hidastaa menoa, mutta niistäkin saa taiteltua biojätepussin. Minuutissa.

– Ei tarvitse edes ostaa noita pusseja, hän nauraa, kun Aino laittaa pussukan päähänsä kokin hatuksi ja menee isän kanssa laittamaan ruokaa.

– Mutta siis oikeasti. Haluan tehdä edes jotain näitten muksujen tulevaisuuden eteen. Lajittelusta tulee joka kerta hyvä mieli. Eikä roskia tarvitse nurkissa läjittää. Vie vaikka muovit toisena päivänä ja kartongit toisena. Onnistuu pienissäkin tiloissa, Arja tuumii.

Fiksuja matkitaan

Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio on ylpeä meistä.

– Meillä on töissä 444 000 asiantuntijaa eli asukasta. Harva tiedostaa, mitä me pirkanmaalaiset olemmekaan lajittelemalla saaneet aikaan.

No mitä?

– Kansainvälistä mallioppimista. Usein kuulee, että miten me täällä pienessä Suomessa mitään ilmastotekoja pystyisimme tekemään. Nythän maailmalla tehdään paljon, kun on ensin käyty Nokialla ECO3-kiertotalousmallia ihmettelemässä.

– Biojätepussukka Tampereella on iso ilmastoteko maailmalla. Se on esimerkki. Fiksuja tapojamme käydään matkimassa isoista maista, joissa ongelmat ovat monituhatkertaisia.

ECO3 imee kansainvälistä huomiota. Nokian kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja lukuisten muiden viranomais-, tutkimus- ja yrityskumppaneiden yhteistyöllä luodaan isoja kiertotalouden ratkaisuja. Vuonna 2016 malli palkittiin Kiinassa Innovatiiviset kaupunkikonseptit -kilpailussa ja vuonna 2017 Eurocities-kiertotalousmallien kilpailussa. Viime vuonna malli kutsuttiin YK:n Euroopan talouskomission konferenssiin. Parhaillaan se on European Business Awards 2019 -kilpailun finaalissa.

ECO3 ei ole enää pelkkä malli. Se toimii. Jätteistämme hyödynnetään 99 prosenttia joko energiana tai materiaalina. Sekajäte kiertää lämpönä, biojäte multana ja kaasuna,metallit uusina tuotteina, lasi lasina, paperi ja kartonki kuituina. Ja muovin kierrätyskin on lähtenyt käyntiin.

Lajitteluvalvojat pihapisteille

Kiinan Shanghaissa asuu Harrin velipojan lisäksi 25 miljoonaa muutakin.
– Siellä tuli määräys jätteiden lajittelusta. Pilvenpiirtäjien kerrossiivoojat katosivat, ja nyt asukkaiden pitää lajitella itse roskansa piha-alueen jätepisteellä. Siellä väijyy valvoja, joka katsoo, että lajittelet oikein. Jos roskat ovat yhdessä pussissa, joudut avaamaan sen ja lajittelemaan valvojan vieressä, Kallio kertoo.

Shanghaihin syntyikin uusi yrittäjäkunta, joka ottaa kadun pätkän haltuunsa ja tarjoaa roskien lajittelua palveluna. Pihalla kohtaavat siis lajitteluyrittäjä ja sen valvoja.

– Meillä ihmiset moikkaavat naapureilleen katoksilla, markettien pihoissa tai ekopisteillä. Materiaalien virrat ovat hallinnassa ihan valvomattakin.

Palkinnoksi käyttökertahinta

Pirkanmaan Jätehuollossa toimii lajittelun avulla kokonainen infrastruktuuri, jossa kiertää vuosittain satoja tuhansia tonneja materiaalia ja energiaa.

– Tehtävämme on helpottaa lajittelua, kilpailuttaa kuljetukset ihmisten puolesta ja tuottaa isossa mittakaavassa etua ympäristöllemme. Siitä tulee hyvä fiilis, Kallio miettii.

Entäpä yksittäiset ideat?

– Tämä ei ole minun oma, mutta silti hyvä. Nykyvaatteisiin pitäisi saada hintalappuun esille käyttökertahinta eikä kertakäyttöhinta.

– Kiertotaloudessa kulutamme ja omistamme vähemmän. Jaamme, lainaamme, korjaamme ja vuokraamme tuotteita tavalla, joka antaa säästöä, työtä tai toimeentuloa, he määrittelevät.

Bisneslogiikkamme muuttuu. Tuotteita tarvitaan ja valmistetaan vähemmän. Syntyy vähemmän päästöjä.

– Tuotteet suunnitellaan niin, että valmistuksesta ei synny jätettä, tuote pystytään korjaamaan ja lopuksi siitä saadaan raaka-aineet talteen osaksi uuden valmistusta. Jokainen lajitteleva kotitalous on siis raaka-aineen rikastamo.

– Yritykselle on jatkossa iso riski luottaa toimintamalliin, jossa vain tuotetaan ja myydään. Kiertotaloudessa yksi kestävä tuote myydään palveluna tai käyttöoikeutena yhä uudelleen. Voittaja onkin yritys, joka tekee tuotteen niin kestäväksi että sen voi myydä useammin tai pidempään.

Ruokahävikki on jo tuttu juttu.

– Kiertotaloudessa hävikki onkin aika, jonka joku tuote on käyttämättä. Tai se käyttöaika, mikä hävitään, kun surkeaksi tehty tuote joutuu jätteeksi tai jos sit. ei ole mahdollista tai kannattavaa korjata.

Eli hävikkiauto on auto, joka makaa 95 prosenttia ajasta parkkiksella?

– Just. Samalla autolla voisi hoitaa viiden perheen tarpeet. Kiertotalous inhoaa hävikkiä ihan yhtä paljon kuin maapallomme. Valtavasti koneita ja vaatteita on käyttämättä. Nyt on enää kyse siitä, miten jakaminen järjestetään sujuvaksi arjessa.

– Kun on 30 vuotta näitä asioita pyöritellyt, niin kyllähän Lajittelumestarin arvonimi hyvältä tuntuu, iloitsee Tero Laine, Pirkanmaan Jätehuollon Lajittelumestari- kilpailun voittaja.

– Mummun kanssa kasvaneena tottui tietynlaiseen niukkuuteen ja siihen, että esimerkiksi ruokaa kunnioitetaan eikä haaskata. 1980-luvulla parikymppisenä tuli jonkinlainen ympäristöherääminen. Kulutuksen ja jätteiden vähentäminen onkin ensisijainen asia, jonka ratkaiseminen vaatii enemmän toimia jatkossa, esimerkiksi harvasta kaupasta saat ostaa ruokaa omiin astioihin, valmiiden pakkausten sijasta, Laine sanoo.

– Työssäni rakennusrestaurointialalla on selvää, että käyttökelpoiset osat otetaan talteen ja muu materiaali hyötykäyttöön.

Laine on myös tuttavapiirissään kysytty kierrätys- ja lajitteluneuvonantaja.

– Yleisimmin päänvaivaa aiheuttavat yhdistelmämateriaaleista valmistetut kierrätettävät, että mihin mikäkin materiaali kuuluu.

Laineen ilmoitti kisaan ystävä Kirsi Hieta, jonka mukaan lajittelu on Laineella selkärangassa. Teron hyvä toimintatapa tarttuu myös muihin. Kun sen on kerran opetellut, lajittelu ei vaadi juurikaan ylimääräistä vaivaa.

Nokialla Koukkujärven jätekeskuksessa on käynnissä Pirkanmaan Jätehuollon biolaitoksen rakentaminen. Lokakuun alussa muurattiin laitoksen peruskivi, ja laitos käynnistyy loppuvuodesta 2020.

Biolaitos on tekniikaltaan ainutlaatuinen Suomessa; samassa laitoksessa käsitellään omilla linjoillaan biojäte ja jätevesilietteet. Biojätteistä tehdään luomulannoitteita kasvintuotantoon ja kaasusta uusiutuvaa energiaa, jota esimerkiksi jäteautot käyttävät polttoaineenaan.

Laitoksessa käsitellään Pirkanmaan Jätehuollon 17 omistajakunnan biojätteet ja Nokian kaupungin jätevesilietteet. Uuden laitoksen myötä myös biojätteiden keräystä tehostetaan. Koukkujärvelle halutaan etenkin kotitalouksien biojätettä, jota joutuu vielä harmillisen paljon sekajätteen sekaan.

→ Lue lisää Koukkujärven biolaitoksesta

Pirkanmaan Jätehuolto on vastannut asiakkaittensa tarpeisiin laajentamalla muovipakkausten taloyhtiökeräystä Pirkkalan ja Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven taajama-alueille. Näin muovipakkausten lajittelusta tehdään asukkaille mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Omassa pihassa oleva keräysastia helpottaa etenkin autottomien arkea.

– Muovipakkausten keräys kiinnostaa taloyhtiöitä. Pirkkalan ja Tampereen pilottialueilla 118 kiinteistöä on aloittanut muovipakkausten keräyksen, kertoo tekninen päällikkö Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuollosta.

Muovipakkaukset kerätään isoista, nostoperusteisesti tyhjennettävistä jätesäiliöistä. Kiinteistö voi liittyä keräykseen omalla syväsäiliöllä tai Pirkanmaan Jätehuollolta vuokrattavalla 2,5 m3 pintasäiliöllä. Jos taloyhtiön omasta pihasta ei löydy jäteastialle sopivaa paikkaa, niin kimppa-astia naapuritalonyhtiön kanssa on yksi mahdollinen ratkaisu.

Muovista kukkaruukkuun

Pirkanmaalaistalouksilta kerätyt muovipakkaukset päätyvät Fortumin Muovijalostamolle Riihimäelle. Siellä pakkauksista valmistetaan neitseellistä muovia korvaavaa uusioraaka-ainetta lähinnä kotimaisen muovituoteteollisuuden käyttöön. Kierrätysmuovin elämä jatkuu esimerkiksi kukkapurkkeina, kastelukannuina sekä muovikasseina, -kalvoina ja -putkina.

Kierrätykseen kelpaamaton muovi päätyy energiahyötykäyttöön. Muut muovit (esim. ämpärit ja lelut) sekä likaiset muovipakkaukset kuuluvat sekajätteeseen. Sekajätettä ei viedä kaatopaikalle, vaan jätteestä tehdään lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalassa.

Muoveja voi kierrättää hyötykäyttöön myös useiden kauppojen pihoissa sijaitsevissa Rinki-ekopisteissä.

→ Aiheesta lisää: pjhoy.fi/tietori/muovi

– Amerikan Talent ja Grace VanderWaal. Hänet nähtyäni rakastuin ukuleleen.

Ida Henrikssonilla, 18, on abi-vuosi edessään Tampereen Rudolf Steiner-koulun lukiossa. Mutta juuri nyt työn alla on koulun Shakespeare-näytelmä.

– Meidän mahtava englanninopettajahan sen ohjaa. Ei nyt ihan muinaisenglanniksi, mutta melkein.

– Olen tosi hyvä englannissa ja luen fantasiaa mieluiten englanniksi. Olen varmaankin lukenut kaikki Tolkienit.

Ida on siis kiinnostunut yliluonnollisesta, mutta myös siitä, että luonnollista elämää kestäisi vielä mahdollisimman kauan.

– Pirkanmaan Jätehuollon Järvi-lyhytelokuvaan pyydettiin iloista melodiaa ja laulua. Siinä minä ukulelen kanssa laulelen leppoisasti, mutta kertosäkeessä jo huudan, että mitä tälle maapallolle oikein on tehty.

Idan yhdessä Niko Järvisen kanssa tekemästä Earth-kappaleesta on tehty myös musiikkivideo.

Katso Earth-musiikkivideo sekä Pirkanmaan Jätehuollon, Pirkanmaan elokuvakeskus ry:n ja pirkanmaalaisten nuorten tuottamat Roskapätkät

→ pjhoy.fi/tietori/roskapatkat

Keväällä 2019 Vuorekseen avautuu jäteasema, jolla voi asioida myös omatoimisesti. Kännykkäsovelluksella portit aukeavat silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Käytännössä asiakkaat rekisteröityvät verkkosovelluksen käyttäjiksi. Sovelluksella voi avata portin ja maksaa jätteet. Kodin vaaralliset jätteet ja materiaalina hyödynnettävät jätteet (metallit, paperit, kartongit, lasipakkaukset) voi jättää keräykseen ilmaiseksi – maksu menee vain puu- ja sekajätteen vastaanotosta.

Jäteasemalla on selkeät opasteet, jotka kertovat mihin mikäkin jäte kuuluu.

Asiointi onnistuu myös ilman kännykkäsovellusta, normaalien aukioloaikojen puitteissa.

Nokian Koukkujärvelle rakennetaan uusi biokaasulaitos, joka muuttaa 17 kunnan biojätteet ja Nokian Veden puhdistamolietteet liikennepolttoaineeksi, lämmöksi ja sähköksi sekä kierrätyslannoitteiksi. Käsittely tuo vähintään kolminkertaiset ympäristöhyödyt nykyiseen kompostointikäytäntöön verrattuna.

– Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Lisäksi biojätteiden sisältämät ravinteet kierrätetään takaisin kasvintuotantoon, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela.

Koukkujärven biokaasua aiotaan hyödyntää myös jäteautojen polttoaineena. Tampereen keskustan alueella on jo muutaman vuoden urakoinut kaasukäyttöinen jäteauto ja vuonna 2017 se sai rinnalleen toisen kaasuauton. Tavoitteena on, että kaikki noin 40 jäteautoa päivitetään vähitellen kaasukäyttöisiksi. Näin kuljetusten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pienenevät 1 900 hiilidioksiditonnia vuodessa.

Biokaasulaitos on yksi Työ- ja elinkeinoministeriön tukemista energiakärkihankkeista. Ministeriön energiakärkihankeohjelman avulla edistetään tulevaisuuden energiaratkaisuja vuodelle 2030 asetettujen kansallisten ja EU:n asettamien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

– Kun tulin Suomeen yli kahdeksanmiljoonaisesta, ikivanhasta kiinalaiskaupungista, ilahduin täkäläisen jätehuollon tasosta. Asuinympäristöjen puhtaus ja ihmisten ympäristöaktiivisuus tekivät minuun vaikutuksen, kertoo 15 vuotta sitten Pirkkalaan muuttanut Lily Lin-Marsalo.

– Vanha kotikaupunkini on Kiinan kaakkoisrannikolla, joten sisämaan kaupunkeihin verrattuna ilmanlaatu on siellä hyvä ja luonto vehreää, mutta jätehuolto ei ole systemaattista.

Kiinassa Nokian toimistolla syttynyt rakkaus toi ICT-alalla työskentelevän Lilyn Suomeen. Toki hyvänä houkuttimena olivat myös työpaikka sekä erinomaiset oppimis- ja yrittämismahdollisuudet.

– Ihailen yhä Tampereen seudun kaunista, toimivaa, ystävällistä, nuorekasta ja kansainvälistä ympäristöä. Toimivia yhteyksiä

Lily on paljosta onnellinen, mutta lisääntyviin sosiaalisiin häiriöihin liittyvä turvattomuus huolestuttaa häntä.

– Vaaraton ympäristö ei valitettavasti ole enää itsestäänselvyys, mutta uskon, että myös tämän eteen tehdään Pirkanmaalla jatkuvasti töitä.

Suomessa autoilijat parjaavat usein teittemme rapistuvaa kuntoa. Lily toteaa nähneensä huonompaakin.

– Nykyäänhän Kiinan tiestö on hyväkuntoinen, mutta 15 vuotta sitten en uskaltanut autoilla kaupungista toiseen. Täällä olen ollut hyvin tyytyväinen turvalliseen ja kattavaan tieverkostoon. Haja-asutusalueilla paremmat bussiyhteydet sen sijaan sujuvoittaisivat arkea. Nyt töissä on käytävä omalla autolla, koska bussien käyttäminen moninkertaistaisi työmatka-aikani. Vapaa-ajallani suosin busseja.

Muitakin liikenteen kehittämisehdotuksia Lily keksii tovin mietittyään: selkeämmät opastemerkinnät esimerkiksi moottoriteille ja ilmainen pysäköinti taajamiin.

– Tilanteen mukaan käytän mielelläni parkkitaloja, mutta muutaman minuutin asiointiin ilmaiset kadunvarsipaikat olisivat käteviä.

Vain pilaantunut ruoka pois

Ruoan kunnioituksen Lily oppi jo lapsuuskodissaan.

– Lautanen oli syötävä puhtaaksi, vasta sitten pääsi pois pöydästä. Omassa perheessänikin ruokatarvikkeet käytetään mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Biojätteisiin heitetään vain pilaantunut ruoka. Lajittelun Lily kertoo oppineensa omilta lapsiltaan.

– He olivat innoissaan päiväkodissa saamistaan ympäristökasvatusopeista. Niin meillä alkoi lasin, metallin, biojätteiden, kartongin ja lehtien lajittelu. Vähitellen siitä on tullut elämäntapa.