Julkaistu 14.4.2020

10-vuotiaan siperianhusky Lurun tassut pysähtyvät tottuneesti kylppärin lattiakaivon reunalle. Lenkiltä anturoissa salamatkustaneet tuliaiset huuhtoutuvat ritilän rakosista.

– Pahimmat kurat esisiistimme lätäköissä, ruohikossa tai lumessa, mutta silti mietin aina suihkuttaessa, onkohan viemäreiden kannalta väärin putsata lemmikki näin, Nina Kenkimäki tuumaa.

Toinenkin viemärihuoli liittyy lemmikkiin: koiranruokien rasva on tukkinut putket jo useampaan kertaan.

– Putkeen kertyy ajan kanssa rasvatukko, vaikka Luru nuolee astiansa puhtaaksi ja pyyhin kupit paperilla ennen pesua.

Salakavala mikromuovi

Kenkimäki pohtii paljon arkensa ympäristövaikutuksia.

– Ruoantähteitä ei jää, kemikaalimäärät minimoin, kierrätän ja lajittelen kaiken mahdollisen enkä shoppaile turhia.

Mikromuovit harmittavat, koska niiden väistely on niin vaikeaa. Hammastahnan, pesuaineita ja osan meikeistä olen vaihtanut luonnonkosmetiikkaan. Vaateostoksilla menisin aivan solmuun, jos lähtisin penkomaan luontoystävällisintä tuotetta, siksi ostan ja pyykkään vain tarpeen tullen.

Nina Kenkimäki punnitsee tarkkaan aiheuttamaansa ympäristökuormaa myös lemmikkinsä hoidossa. Terveellinen ruoka ja luonnonmukaiset puhdistusmenetelmät ovat hänelle tärkeitä vastuullisuusvalintoja.

– Minulle on tärkeintä, etten kerää myrkkyjä kehooni ja käytän vastuullisesti mahdollisimman luonnonmukaisia aineita. Se, mikä on terveellistä minulle, ei kai voi olla kovin vahingollista luonnollekaan.

Viemäri ei ole musta aukko

– Rasvojen, kissanhiekan ja muun asiattoman aineksen huuhtomisesta tukkeutuu ja tulvii ensimmäiseksi oma putkisto. Näin kinkunpaistokauden lähestyessä on muistettava, että jähmetetty paistorasva kuuluu biojätteisiin, korostaa Tampereen Veden verkostopäällikkö Pekka Laakkonen.

Viemäritukoksista sekä kiinteiden jätteiden poistamisista koituu vesilaitokselle tuntuvia kustannuksia. Yksistään Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolta kuljetetaan kiinteää jätettä jätekeskukseen vuosittain noin 500 000 kiloa. Määrä vastaa suunnilleen 60 kuorma-autollista muun muassa vanupuikkoja, sukkahousuja, vaippoja ja tulitikkuja eli viemäriin kuulumatonta materiaalia.

Viemäreiden vierasaineet haittaavat jätevedenpuhdistamoiden ja vesistöjen lisäksi myös ravinteiden hyötykäyttöä. Vaikka monista haitta-aineista saadaan puhdistettua yli 90 prosenttia, oman kemikaali- ja lääkelastin kevennys kannattaa. Esimerkiksi kosmetiikan yleistä säilöntä- ja antimikrobiainetta, triklosaania, päätyy Tampereella vesistöön vuosittain kilon verran. Antibioottien kulkeuma on parikymmentä kiloa ja kipulääkkeiden noin 40 kiloa vuodessa. Muovien pehmittäjiä ja kosmetiikan kosteuttajia, ftalaatteja, pääsee prosessin läpi vuosittain noin 20 kiloa.

Tampereen jätevedenpuhdistamot käsittelevät jätevettä yli 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tuoreinta puhdistustekniikkaa hyödyntävä kuuden kunnan yhteishanke, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, pienentää käynnistyttyään vuonna 2024 huomattavasti Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön jätevesistä johtuvaa vesistökuormaa.

Keskuspuhdistamo vähentää Pyhäjärven kuormitusta

• Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet johdetaan 2024 alkaen siirtoviemäreissä ja pumppaamojen avulla Sulkavuoreen käsiteltäväksi.
• Puhdistetut vedet johdetaan kalliotunnelissa Sulkavuoresta Vihilahteen ja purkuputkeen, jota pitkin puhdistettu vesi siirtyy Pyhäjärveen.
• Sulkavuoreen rakennetaan myös biokaasulaitos, jossa jätevesien lietteistä tehdään mädättämällä biokaasua. Kaasumoottorit ja -kattila tuottavat lähes 60 % puhdistamon tarvitsemasta sähköstä ja 100 % lämmöstä.
• Pyhäjärven jätevesistä aiheutuva typpikuormitus vähenee 70 % nykytilaan verrattuna.

→ keskuspuhdistamo.fi

Tampereella juodaan kirkasta hanavettä. Myös jätevesien johtaminen ja puhdistaminen hoituvat sujuvasti. Näitä asioita tamperelaiset arvostavat – ja näistä Tampereen Vesi asiakastyytyväisyyskyselynsä mukaan tunnetaan.

Tampereen Vesi toimittaa hanavettä vuodessa lähes 20 miljoonaa kuutiometriä, eli 1–2 uima-altaallista tunnissa lähes 250 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa. Vesihuollon toimintavarmuus näin laajalle asiakaskunnalle vaatii ammattitaitoa ja jatkuvaa verkoston ja laitosten kunnossapitoa. Asiakkaat toivovat saavansa jatkossa lisää tietoa vesihuoltotöistä ja veden järkevästä käytöstä.

Tampereella on lähes 800 kilometriä vesijohtoverkostoa ja noin 750 kilometriä viemäriverkostoa. Verkostoa rakennetaan ja korjataan noin 20 miljoonalla eurolla joka vuosi.

Millainen on työnkuvasi Tampereen Veden verkoston työnjohtajana?

Otan vastaan vesi- ja viemärivikojen ilmoitukset, joita tulee keskimäärin viisi päivässä. Rakennusliikkeet ja muut asiakkaat tilaavat kauttani vesimittareita ja tonttivesijohtojen jatkoja. Niihin liittyviä työilmoituksia ja aikatauluja sovittelen alueiden putkimestareiden kanssa. Rakentajille lähetän vesi- ja viemäriverkoston sijaintikarttoja.

Mitkä ovat yleisimmät yhteydenottosyyt?

Veden värimuutokset, vedettömyys ja viemäritukokset. Yleensä vikavinkit tulevat asukkailta tai ohikulkijoilta, osan vuodoista paljastaa meidän ennakoiva vuodonhakumme. Asiakkaat luottavat toimitusvarmuuteemme ihan aiheellisesti, emmekä saa siihen liittyviä soittoja kuivinakaan kausina.

Vaativatko ilmoitukset aina toimenpiteitä?

Jos esimerkiksi veden värjäymä tai vedettömyys selittyy vika-alueen putkitöillä, silloin riittää ilmoittajan informointi. Veden epäselviä laatumuutoksia lähdemme selvittämään nopeasti paikan päälle. Kerran yksi soittaja valitteli veden maistuvan viinalta. Syynkin hän tosin tiesi: yläkerrassa oli kuulemma pontikkatehdas. Sillä kerralla emme rientäneet paikalle laatutarkastukselle.

Lähestyvätkö asiakkaat aina risujen kanssa vai saatteko myös ruusuja?

Vikailmoitukset ovat välillä hyvinkin voimasanapainotteisia, mutta kyllä saamme kiitosviestejäkin esimerkiksi nopeasta avusta.

Miten rentoudut töistäsi?

Käyn kuntosalilla, pelaan sählyä ja sulkapalloa mahtavan työporukan kanssa sekä lenkkeilen koiran ja vaimon seurassa.

Me suomalaiset pidämme luotettavaa, sujuvaa vesihuoltoa usein itsestäänselvyytenä. Tampereella se on merkki siitä, että Tampereen Vesi on onnistunut tehtävissään.

– Puhdasta juomavettä toimitetaan Tampereelle ja osin naapurikuntiinkin lähes 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli noin 1–2 uima-altaallista tunnissa, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela.

Tampereen Veden henkilöstö tekee joka päivä lujasti töitä, jotta puhtaan veden toimittaminen alueen noin 250 000 vedenkäyttäjälle voidaan varmistaa. Tampereen Vesi  huolehtii niin juomaveden hankinnasta, käsittelystä ja toimittamisesta koteihin, kuin jäteveden poisjohtamisesta, puhdistamisesta ja palauttamisesta takaisin vesistöihin.

Tampereen Veden ammattitaitoinen henkilökunta seuraa ja ohjaa vesihuoltojärjestelmää ympäri vuorokauden. Vedentuotannon hyvä toimintavarmuus edellyttää jatkuvaa laitosten ja verkoston kunnossapitoa ja saneerausta. Verkoston rakentamisen ja kunnossapidon aiheuttamat häiriöt harmittavat joskus kaupunkilaisia, mutta tuskaa ehkä helpottaa tietoa siitä, että toimenpiteet ovat välttämättömiä vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi.

Mistä hanaveden hinta muodostuu?

1. Veden hankinnasta
   Tamperelaisten hanavesi pumpataan pääosin Roineesta ja Näsijärvestä. Kolmannes vedestä on pohjavettä.
2. Käyttöveden ja jäteveden käsittelystä sekä kuljetuksesta verkostoissa
   Vedenkäsittelylaitoksessa vesi puhdistetaan juomakelpoiseksi. Vesi pumpataan koteihin vesijohtoverkostoa pitkin ja johdetaan niistä viemäreitä pitkin jätevedenpuhdistamolle puh-distettavaksi.
3. Laitosten ja verkoston rakentamisesta sekä kunnossapidosta
   Kaupungin kasvaessa rakennetaan uutta verkostoa. Vanhaa verkostoa huolletaan ja kunnostetaan.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon louhintatyöt alkoivat Tampereen Sulkavuoressa talvella. Miten louhinta eteen, mitä reittejä louhetta ajetaan, missä ovat työmaan tärinänmittauspisteet, melumittarit ja pohjaveden pinnan tarkkailupisteet? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus EMO-ympäristötietojärjestelmästä.

EMO on karttapohjainen järjestelmä ja tiettävästi ainut lajissaan koko maailmassa. Järjestelmän tarjoamaa tietoa pääsee kuka tahansa seuraamaan Keskuspuhdistamon verkkosivuilla olevan linkin kautta.

Keskuspuhdistamon rakentamisen kaikissa vaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Työturvallisuuden lisäksi huolehditaan ympäristön ja kolmansien osapuolien turvallisuudesta muun muassa avoimen tiedottamisen, toimivien liikennejärjestelyiden ja yleisen siisteyden avulla.

Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven yhteishankkeena toteuttava jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2024. Hankkeen etenemistä voi seurata myös Keskuspuhdistamon facebook-sivulla.

→ Tutustu EMO-järjestelmään