Moovy MM-kisojen viralliseksi yhteistyökumppaniksi 2022
Teksti: Marko Sykkö Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto
Moovy on jääkiekon MM-kisojen virallinen yhteistyökumppani 2022
Jännitys tiivistyy vuonna 2022, kun jääkiekon MM-kisat pelataan Suomessa, ja kaikki Leijonien pelit Tampereella. Moovy on kisojen virallinen kumppani ja tarjoaa huoletonta pysäköintiä kisaturisteille.
Kaupungista löytyy runsaasti Moovy-pysäköintitilaa, joka on helppo löytää sovelluksen avulla. Myös maksaminen sujuu huolettomasti Moovyn avulla.
Tutustu ja lataa Moovy-sovellus jo ennakkoon, saat tärkeää tietoa parhaista pysäköintipaikoista lähempänä kisoja: moovy.fi.
Julkaistu 14.4.2021
Kaupin parjattu pysäköintitilanne parani
Teksti: Marko Sykkö Kuva: Finnpark
Kaupin parjattu pysäköintitilanne parani
Kaupissa aukesi tammikuussa 2021 uusi pysäköintilaitos Finnpark Kauppi. Alueelle on rakennettu viisi uutta kerrostaloa, ja lähistöllä sijaitsevat muun muassa Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, potilashotelli Norlandia, Tampereen yliopiston Kaupin kampus, Kauppi Sports Center ja Kaupin keilahalli.
Sähköautot ja hygienia huomioitu
Sähköautoille hallissa on 20 hidasta ja kaksi nopeaa latauspistettä. Koronapandemian mukainen hygienia ja turvallisuus korostuvat myös Finnpark Kaupissa, kun tartuntapintojen koskettamisen voi halutessaan välttää kokonaan. Pysäköintihallin puomit nousevat automaattisesti sekä sisään että ulos ajaessa.
Julkaistu 14.4.2021
Parkkikolikkokin vielä käy
Teksti: Tami Koivuniemi Kuva: Finnpark
Parkkikolikkokin vielä käy
Pysäköinnin maksaminen noudattelee samoja trendejä kuin muukin maksaminen. Vielä muutama vuosi sitten torikaupassa piti olla käteistä mukana, nyt ei sellaista kojua juuri löydy missä ei kortti käy maksuvälineenä. Meillä Finnparkilla maksutapoja arvioidaan jatkuvasti: vuosittain, kohteittain ja alueittain. Pysäköinnin täytyy olla kaikkien saavutettavissa ja helppokäyttöistä.
Liikuntarajoitteiset ja seniorit ovat merkittäviä käyttäjäryhmiä, ja kuuntelemme heidän tarpeitaan. Nyt Tampereen kaupungin katupysäköinti on uudistumassa. Osa automaateista on poistettu, koska pysäköintiruutuja ei rakennustöiden ja alueiden liikennemuutosten vuoksi enää ole vanhoilla paikoilla. Kaikkien tilalle ei tulla asentamaan uutta automaattia, vaan ne korvataan infotolpilla, jossa kerrotaan lähimmän maksuautomaatin sijainti sekä alueen mobiilimaksutoimijat. Käyttöön on tullut myös kokonaan uusia lipukkeettomia korttimaksuautomaatteja, jotka toimivat jo ennestään tuttuun tapaan ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella. Kuitti pysäköinnistä toimitetaan sähköpostiin. Osa autoilijoista on huolissaan käteismaksumahdollisuuksien vähenemisestä.
Parkkikolikko on jo itsessään käsite. Käteismaksusta ei olla kokonaan luopumassa ainakaan ihan lähiaikoina. Käytössä on useita kymmeniä maksuautomaatteja, joissa käy käteinen. Tavoitteena on, että alueella on ainakin yksi kolikoilla toimiva automaatti. Tosin ehkä pienen kävelymatkan päässä. Tosiasiassa käteismaksujen määrä on todella pieni nykyään. Mobiililla maksetaan jo yli puolet katupysäköinnistä, ja mobiilimaksujen osuus kasvaa joka kuukausi. Käteismaksujen osuus on noin 10 prosenttia kaikista maksuista, korttimaksut kattavat lopun osuuden.
Osa pysäköijistä on erikseen kysellyt mahdollisuudesta maksaa ilman automaatilla asiointia tai kolikkojen käyttöä. Hygienia mietityttää, etenkin näin pandemia-aikana. Mikäli maksamiseen liittyy kysymyksiä, ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Sieltä saat aina henkilökohtaista neuvontaa, olipa kyseessä sitten Moovy-sovelluksen käyttö, korttimaksaminen tai jokin muu pysäköintiin liittyvä asia. Keväällä meille on myös entistä helpompi poiketa, kun muutamme uusiin tiloihin Kuninkaankulman liikekeskuksen katutasoon.
Tami Koivuniemi on Finnparkin operatiivinen johtaja.
Julkaistu 14.4.2021
Viihtymään vesille
Teksti: Mari Vehmanen Kuva: Emil Bobyrev
Viihtymään vesille
Tampereen kaupunkiseutu on todellista järvien aluetta. Seutujohtaja Päivi Nurminen arvioi, että arvostus upeita vesistöjämme kohtaan kasvaa juuri nyt kovaa vauhtia.
− Vähän kärjistäjien vesistöjä on täällä meillä pidetty aiemmin lähinnä haasteena. On esimerkiksi harmiteltu liikenteen pulmia ahtaalla kannaksella kahden ison järven puristuksessa. Nyt katsantokanta on muuttunut, ja vesistöt ymmärretään valtavaksi rikkaudeksi, Päivi Nurminen sanoo. Hänen mukaansa moni nykypäivän trendi saa kaupunkiseudun asukkaat hakeutumaan tulevaisuudessa entistä innokkaammin rannoille ja vesille.
− Halutaan elää kaupungin työmahdollisuuksien ja palveluiden äärellä mutta samalla ammentaa arjen hyvinvointia lähiluonnosta. Omaan kesämökkiin sitoutuminen ja siellä puurtaminen eivät enää välttämättä houkuttele seuraavia sukupolvia. Kaupunkiseudun kunnat ovat huomanneet vesistöjen virkistyskäytön potentiaalin hyvinvoinnin luomiseksi ja seudun vetovoiman lisäämiseksi. Päivi Nurmisen mukaan tämä onnistuu ennen kaikkea satamia ja niiden palveluita kehittämällä.
− Nimenomaan satamat ovat se niin sanottu käyttöliittymä, joiden kautta vesille päästään. Päämääränä palveleva satama Viime vuonna valmistuneessa selvityksessä kartoitettiin kaupunkiseudun satamien tilannetta. Selvitys totesi, että satamien lukumäärä on jo riittävä, ja että seuraavaksi on kehitettävä olemassa olevien satamien palveluita.
− Satamien vieminen uudelle tasolle onnistuu vain, jos kaikki kunnat tekevät yhteistyötä. Tähän tarvitaan yhteinen toimija, Päivi Nurminen toteaa.
Päämääränä palveleva satama
Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Tampereen kaupungilta kertoo, että tällaista toimintaverkostoa aletaan seuraavaksi rakentaa. Hän korostaa, että kehittyvät satamat palvelevat myös muita kuin veneenomistajia.
− Osa haluaa hankkia oman veneen jatkossakin. Mutta muille veneilystä tulee palvelu, jonka voostaa aina halutessaan. Vuokra- ja yhteiskäyttöveneet yleistyvät varmasti. Milko Tietäväisen visio on, että tulevaisuudessa kaikilla kaupunkiseudun vesillä liikkuvilla on tiedossa houkutteleva määränpää.
− Mukavan matkanteon päätteeksi mennään laituriin sataman vierasvenepaikalle. Tämän jälkeen tarjolla on monenlaisia palveluita: ravintoloita, nähtävyyksiä, patikointia tai vaikka kaupungilla kiertelyä. Suoranaista esikuvaa tällaiselle koko seudun yhteiselle satamaverkostolle ei Tietäväisen mukaan löydy koti- tai ulkomailta.
− Tästä voi siis tulla juuri meidän oma valttikorttimme.
Yli 50 satamaa
- Kaupunkiseudulla on 54 järvisatamaa.
- Ylimpään laatuluokkaan niistä yltää tällä hetkellä kuusi: Nokian Vihola, Ylöjärven Pimeesalmi sekä Tampereella Jänissaari, Mustalahti, Laukontori ja Viinikanlahti.
- Venepaikkoja on yhteensä noin 2 800, joista noin 2000 on Tampereella.
Julkaistu 14.4.2021
Kohti viihtyisämpää keskustaa
Teksti: Tiina Laaninen / Kuvat: Marjaana Malkamäki ja Rami Marjamäki
Kohti viihtyisämpää keskustaa
Autojen kulkureittien ja pysäköinnin suunnittelu on olennainen osa kasvavan Tampereen kehittämistä. Tulevaisuuden keskustassa autot antavat tilaa viihtyisyydelle.
Koska Tampere kasvaa voimakkaasti, lukumäärällisesti autot tuskin vähenevät nykyisestä, päinvastoin. Tämän takia maankäytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota edelleen myös mahdollisimman sujuvaan autoiluun ja pysäköintiin. Esimerkiksi Finnpark huomioi tulevaisuuden kasvavat automäärät, kun se suunnittelee rakenteellista pysäköintiä.
– Tällä hetkellä kaavoitamme Hämpin laajennusta kohti areenaa. Ensimmäinen laajennus on noin 500 autoa. Kokonaisuudessaan Hämppiä on mahdollista laajentaa noin 2 000 paikalla, Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila kertoo.
Vuodenvaihteen tienoilla Finnpark avaa uuden 420-paikkaisen parkkialueen Kaupin alueelle. Uusiin parkkialueisiin varataan entistä enemmän tilaa myös pyöräparkeille sekä latauspisteitä sähköautoille.
– Kun katsomme vuosikymmenen tai kahden päähän, yksityisautoilu Tampereen keskustan alueella on siirtynyt yhä enemmän maanalaiseen verkostoon, Marttila ennakoi.
Tampereen keskusta-alueella on noin 34 000 autopaikkaa, joista julkisessa käytössä on 13 000.
Tiivistyvä keskusta
Tulevaisuudessa Tampereella liikutaan entistä enemmän pyörällä, kävellen ja joukkoliikennevälinein.
– Liikkuminen on murroksessa niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Tampere ja ympäristökunnat ovat sitoutuneet valtakunnallisiin päästövähennystavoitteisiin, ja tämä näkyy Tampereen seudun liikenteen kehittämisessä, sanoo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Tällä hetkellä Tampereen ja sen lähikuntien matkoista 55 prosenttia kuljetaan autoilla. Vuoteen 2030 mennessä osuuden pitäisi olla 40 prosenttia. Siksi kestävälle liikkumiselle tulee luoda edellytyksiä. Maankäytön suunnittelun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Tampereen keskustaalue tiivistyy entisestään, eikä siellä tulevaisuudessa juuri enää näe esimerkiksi autojen parkkialueita. Tilalla voi olla vaikkapa vehreitä kaupunkipuistoja, kuten esimerkiksi Tampereen kokoisessa Freiburgissa Saksassa.
Nyt noin 55 % Tampereen seudun matkoista kuljetaan autolla. 10 vuoden päästä luvun pitäisi olla alle 40 %.
Hyvät sijainnit ihmisten käyttöön
– Hyvät sijainnit kannattaa antaa ihmisten käyttöön. Keskustan parkkipaikat rakennetaan jo nyt keskitetysti pysäköintilaitoksiin, kuten esimerkiksi Tays Keskussairaalan ja aseman seudun alueilla on nähtävissä, Touru sanoo.
Hänen mukaansa maankäytön ja liikenteen suunnittelun keskiössä on entistä taloudellisempi, ekologisempi ja sosiaalisesti kestävämpi kaupunkiseutu. Osoituksia tästä ovat ratikan rakentaminen, pyöräreittien lisääminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen. Kulkutapojen yhdistämisessä pysäköinnillä on tärkeä rooli.
– On tavoiteltavaa, että yhä useammin oma auto jätettäisiin liityntäpysäköintiin eli esimerkiksi ympäristökunnan juna-asemalle tai keskusta-alueen ulkopuolelle ja ytimeen kuljettaisiin muuten, Touru toteaa.
Ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin luodaan viihtyisää kaupunkiympäristöä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä sekä niiden houkuttelevuutta vahvistamalla. Kävelypainotteisuutta voidaan lisätä, kun pysäköintiä siirretään maan alle ja pysäköintilaitoksiin.
Yhteispelillä sujuvasti
Lamminpäässä asuva Jari Lehtonen autoilee tai pyöräilee päivittäin töihin Tulli Business Parkiin. Työmatkaan kuluu suuntaansa tavallisesti vajaa puoli tuntia. Automatkojen sujuvuutta on lisännyt merkittävästi Rantatunneli.
– On hyvä, että Tampereella kehitetään pitkäjänteisesti eri tapoja liikkua. Esimerkiksi uusien pyöräreittien myötä pyörä on entistä useammalle aito vaihtoehto auton tai bussin tilalle.
Lehtola painottaa jokaisen liikkujan vastuuta liikenteessä. Liikennesäännöt ja maankäytön suunnittelu luovat liikkumiselle pohjan, mutta ratkaisevinta on tienkäyttäjien oma käytös.
– Kun huomioimme toisemme, matkanteko on turvallista ja mukavaa. Minusta tamperelaisilla on hyvä pelisilmä: omista oikeuksista ei pidetä härkäpäisesti kiinni, vaan liikenne nähdään kokonaisuutena.
Julkaistu 2.11.2020
En ikävöi kolikoita enkä pysäköintilipukkeita
Teksti: Mari-Anne Aronen Kuva: Rami Marjamäki
En ikävöi
kolikoita enkä pysäköintilipukkeita
Sastamalasta autoileva Laila Jylhä on ahkera Moovyn käyttäjä.
– Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen pärjäämme yhdellä autolla, mutta aiemmin meillä oli molemmat autot rekisteröityinä Moovyyn. Olemme innostaneet ystäväpiiriämmekin sovelluksen käyttäjiksi.
– Käymme säännöllisesti mieheni kanssa joko yksin tai yhdessä asioilla Tampereella ja Ylöjärvellä, joskus ajellaan Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen. Moovya käytämme aina kun mahdollista. Se on niin helppoa ja nopeaa ja pysäköinnistä maksaa vain sen mitä käyttää. Kolikkoautomaatteihin tuli usein laitettua vähän ekstraa, jota ei tietenkään saanut takaisin, jos pysäköinti kestikin aiottua lyhyemmän ajan.
– Kun käytin Moovya ensimmäisiä kertoja, hiukan arvelutti, että toimiiko tämä todella näin yksinkertaisesti, ja toimiihan se! Kadunvarsipaikoille pysäköidessä tosin täytyy olla tarkkana, että pysäköi oikealle alueelle. Erityisen hyvältä tuntuu hallipysäköinnin kätevyys, nopeus ja vaivattomuus Moovyn avulla. Ei tarvitse puomilla kurkotella, tai lippuautomaatilla jonotella esimerkiksi konserttien jälkeen.
Tiesitkö?
Moovy-sovellus on paitsi kätevä, myös ympäristöystävällinen, sillä sen myötä säästyy hämmästyttävän suuri määrä pahvilipukkeita. Etenkin korona-aikana Moovy on hyvin hygieeninen, koska käyttäjän ei tarvitse koskea esimerkiksi erillisiin maksuautomaatteihin.
Julkaistu 2.11.2020
Kuntokadulle uusi pysäköintilaitos
Kuva: BST-Arkkitehdit
Liikkuminen
Kesäkaudella 2021 pesäpallofanien elämä helpottuu, kun auton voi pysäköidä Finnparkin rakenteilla olevaan Kuntokadun Parkkiin, aivan Kaupin urheilupuiston lähelle. Uusi, yli 400-paikkainen laitos helpottaa monen muunkin arkea – sijaitseehan se aivan TAMKin, Finnmedin, Sydänsairaalan ja Coxan vieressä. Vuoden 2020 lopussa valmistuvassa parkkitalossa pysäköinnin voi maksaa helposti Moovy-sovelluksella, joka mahdollistaa sekä lyhytaikaisen että sopimuspysäköinnin. Kuntokadun Parkissa onnistuu myös sähköauton lataaminen. Tilavat pysäköintiruudut ovat samaa kokoa kuin Hämpin parkissa.
Julkaistu 14.4.2020
Liiku, ja säästät selvää rahaa
Liikkuminen
Jos me kaikki ottaisimme tavaksemme kävellä tai pyöräillä työ-, koulu- ja harrastusmatkat ja viettäisimme enemmän aikaa liikuntapaikoilla, kävelyllä metsissä ja pelailemalla puistoissa, voisimme säästää yhteisiä varoja merkittävästi. Säännöllinen liikkuminen ennaltaehkäisee ja hoitaa lukuisia sairauksia. Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu kuntayhteistyönä Seutuliike-ohjelma, joka kannustaa asukkaita liikkumaan.
Liikkuminen on tarkoitus saattaa osaksi kaupunkiseutulaisten arkielämää: bussista voi jäädä pois paria pysäkkiä aiemmin ja saattaa lapset päiväkotiin kävellen. Koulumatkat jalan tai pyöräillen ovat mitä parhainta liikuntaa ja tukevat lasten ja nuorten itseluottamusta.
Liikkumattomuuden pieni sanasto
- Liikkuminen = käytän omia lihaksiani
- Arkiliikkuminen = arkipäivän liikkumiset, työmatkat, kauppareissut, pihan hoito ym.
- Paikallaanolo = vietän aikaani valveilla maaten, istuen tai seisten
- Liian vähäinen liikkuminen = liikun yleisiä suosituksia vähemmän viikoittain
Aiheesta lisää
Tampereen kaupunkiseutu, Seutuliike, ohjelmatyö (pdf)
Julkaistu 14.4.2020
Vähemmän kiirettä – enemmän aikaa
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Emil Bobyrev
Liikkuminen
Kiivas kaupunkikehitys tarjoaa yllättäviä iloja. Roosa Alatalo ennättää lähijunalla Nokialta työpaikalleen Tampereen keskustaan nykyisin lähes vartissa. Junien odottelemisen sijasta hän nauttii kiireettömistä aamuista ja ulkoilusta.
Muutama kuukausi sitten nokialaistuneen Roosa Alatalon vuorokausiin Nokian ja Tampereen välinen, joulukuussa 2019 alkanut lähijunapilotti tupsautti mukavasti lisäaikaa. Lähijunan tiheämmistä vuoroista on hyötyä erityisesti työpäivän jälkeen, sillä aiemmin Porin junalla kulkeminen tiesi usein tunninkin odottelua. Luonnonrauhaisasta Harjuniitystä rivitalokodin avopuolisonsa kanssa ostanut Alatalo matkaa nyt junalla työpaikalleen Tampereen Stockmannille lähes samassa ajassa kuin ennen kävellen Hämeenpuiston kodista. Bussilla matka kestäisi lähes tunnin.
Uuden kodin hankinnassa hyvä julkinen liikenne oli kriteeristön piikkipaikalla asunnon hinnan ja asumisviihtyisyyden kanssa. Työmatkoista herunut lisäaika uppoaa virkistäytymiseen ja kiireettömiin aamuihin. Elämänlaadun kohentumisesta pääsee osalliseksi myös pidentyneistä lenkeistä nauttiva 10-vuotias Oskari-corgi.
– Vaikka matka vilahtaakin nopeasti, ehdin sen aikana rentoutua ja siirtää ajatukset paikasta toiseen. Aamuisin ostan kupin kahvia, kuuntelen äänikirjoja tai musiikkia ja kotimatkalla kuvapäivitän työpaikan somea.
Alatalo hyppää junan vietäväksi usein myös vapaa-ajallaan. Asiointiin ja ystävien tapaamiseen vuorot passaavat, mutta elokuviin ja konsertteihin on mentävä omalla autolla.
– Viimeinen juna lähtee Tampereelta jo iltakymmeneltä. Varsinkin viikonloppuisin ja kesäaikaan saattaisi yksi myöhäisvuoro olla ihan suosittu, Alatalo vinkkaa.
Seutukehitystä yli kuntarajojen
Tampereen kaupunkiseudulla rakenteet eivät natise, vaikka alueen arvioidaan kasvavan noin 90 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. 480 000 asukkaan metropoli on arvannut asettua jo hyvissä ajoin sananmukaisesti raiteilleen, eli laittanut joukkoliikenteensä reilaan raitiotien, lähi- ja taajamajunien sekä bussien yhdistelmällä – kävely- ja pyöräilyverkostoja unohtamatta. Kahdeksan vahvaa kuntakeskusta voimistuvat liikenteen solmupisteinä niissä lisääntyvien palvelujen, työpaikkojen ja kotien myötä.
Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä kuulostaa vähintäänkin tyytyväiseltä kuvaillessaan Tampereen ja ympäryskuntien kauaskatseista ja aikaansaavaa yhteistyötä, jossa on esimerkin aineksia muulle Suomelle.
– Hallitun laajenemisen takeeksi seudun kunnat ovat sopineet viisaasti ja etupainotteisesti esimerkiksi joukkoliikennesatsauksista ja kaikkia hyödyttävistä investoinneista yli kuntarajojen. Elinkeinot, palvelut ja yhdyskuntarakenne edellyttävät asioiden tarkastelua oman kunnan rajoja laajemmasta näkökulmasta, Nurminen sanoo.
Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää on kehitetty jo kymmenen vuoden ajan satsaamalla runkolinjastoihin ja seudulliseen joukkoliikenteeseen. Samaan aikaan kunnissa on kehitetty keskustoja, tiivistetty maankäyttöä ja valettu pohjaa esimerkiksi lähijunapilotille sekä suunniteltu ratikan jatkoja sinne, mihin lähijunayhteyksiä ei ole.
Hyvässä kaupunkisuunnittelussa moni seikka kiertyy kestävyys-sanan ympärille
– Rakennamme kestävään asumiseen, liikkumiseen, elämiseen ja arjen sujuvuuteen pohjautuvaa eurooppalaista kaupunkiseutua. Sellaista toimintaympäristöä, jossa osaajat viihtyvät ja johon yritykset tulevat osaajien perässä, kertoo seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela.
Hiilineutraaliustavoitetta lähestytään panostamalla joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen. Näissä olemme saaneet myös nopeimmin tuloksia aikaan. Uutta asutusta suunnataan joukkoliikennevyöhykkeille ja keskuksiin, Kuusela sanoo.
Naapurit pulskistuvat Tampereen rinnalla
Viime vuosina asukasmäärän voimakas kasvu on näkynyt erityisesti Tampereella. Tulevaisuudessa paremmin saavutettavat naapurikunnat voivat ahmia nykyistä suuremman osan väkeä nauttimaan Roosa Alatalon perheen tavoin edullisemmasta ja väljemmästä asumisesta viihtyisässä ympäristössä, kattavien palvelujen äärellä.
Nopea raideyhteys Tampereelle luo potentiaalia esimerkiksi Nokian asemanseudun ja koko keskusta-alueen kasvulle.
– Uuden keskustavision yhtenä päätavoitteena on keskustan väkimäärän kasvattaminen noin 5 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmissa painottuu muun muassa saavutettavuus eri kulkumuodoilla, kertoo Nokian kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen.
Nokian visiossa asemanseutu toimii luovien alojen ja kehittyvien osaamisalojen, palveluiden sekä asumisen keskittymänä. Alue rakentuu radan varteen ja matkakeskuksen yhteyteen asema-aukion ympärille.
Kaupunkiseudun yhteistyö toimii
Tampereen kaupunkiseutu toimii hyvin yhteen. Kuntaliitto selvitti, miten Suomen eri kaupunkiseudut näkevät seutuyhteistyönsä organisoinnin, tavoitteet ja toimivuuden. Tampereen kaupunkiseutu erottui joukosta kaikin puolin poikkeuksellisen myönteisenä.
Selvityksen mukaan Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön organisointi ja resursointi ovat tarkoituksenmukaisia, ja ne erottuvat positiivisesti muista seuduista. Yhteistyön tavoitteet ovat kunnianhimoisempia, ja viranhaltija- ja luottamushenkilöyhteistyö on onnistuneempaa kuin muilla seuduilla.
Erinomaista tulosta selittää muun muassa se, että Tampereen seudulla yhteistyötä vauhdittaa ja koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jonka kaltaista organisaatiota ei muilla kaupunkiseuduilla ole.
Julkaistu 14.4.2020
Historiaa tekemässä
Historiaa tekemässä: Valtasuonet vapaaksi!
Kuusikymmentä vuotta sitten Tampereen kaupungin kuntasuunnitelmassa linjattiin pysäköinnin suuntaviivoja pitkälle tulevaisuuteen. Oli löydettävä ratkaisu, jossa ydinkeskusta säilyisi asukkaille ja asioimassa käyville viihtyisänä ja toimivana. Ratkaisuna nähtiin pysäköintitilojen kehä ydinkeskustan eli Satakunnankadun, Rautatienkadun, Ratinansillan ja Hämeenpuiston rajaaman alueen ympärillä.
Ensimmäinen pysäköintitalo, P-keskusta, avattiin vuonna 1974 juhlatunnelmissa yhdessä Anttilan tavaratalon kanssa. Aihe kirvoitti eläviä kuvauksia myös Aamulehdessä: ”Kalkkeumat Tampereen liikenteen yhden valtasuonen, Kauppakadun, seinämiltä on poistettu: ei seiso auton autoa tientukkona, ja liikenteen, elinnesteen edessä avautuu puhdas väylä”.
Vuosien myötä pysäköintiteknologia on kehittynyt huikeasti. Vielä 1970-luvulla jokaisessa pysäköintitalossa oli henkilökassa, ja puomi avautui napin painalluksella. 1980-luvulla siirryttiin automaattikassoihin ja keskitettiin kohteiden asiakaspalvelu samaan valvomoon. Nykyisin Finnparkin valvomosta Tampereelta operoidaan pysäköintilaitoksia ympäri Suomen. Erilaiset sähköiset järjestelmät ja mobiilipalvelut, kuten Moovy, lisäävät käyttäjien mukavuutta ja sujuvoittavat pysäköintiä.
Lähde: Pysäköinti hallinnassa – Tampereen Pysäköintitalo 1970–2000.
