Helppo, nopea, edullinen, joustava ja ympäristöystävällinen. Kun näihin autoilijoiden lähettämiin pysäköinnin kehittämistoiveisiin summattiin pysäköintioperaattoreiden haaveet sujuvammasta, skaalautuvammasta ja kustannustehokkaammasta tavasta tuottaa pysäköintipalvelua, olivatkin Moovyn tavoitteet selvillä.

– Myös kilpailijakentän muuttuminen loi paineita oman toiminnan kehittämiseen ja palveluiden digitalisoimiseen. Kehitysorientoitunut henkilökuntamme otti kopin mahdollisuudesta luoda toimialalle kokonaan uudentyyppinen palvelu, listaa Moovyn syntysyitä johtava asiantuntija Ali Lattunen.

Uusi liiketoimintamalli

– Päätimme kehittää Moovya omavaraisesti tamperelaisvoimin ja valitsimme digitaalisen palvelutuotantomme liiketoimintamalliksi alustamallin. Halusimme osallistaa käyttäjiä ja sidosryhmiä palvelun kehittämiseen, minkä seurauksena Moovysta tuli pysäköintipalvelun tuottajien ja autoilijoiden kohtauspaikka.

Autoilijan sujuva pysäköinnin kokonaispalvelu kaikissa ympäristöissä on Moovyn palveluvision punainen lanka.

– Ohjaamme itse kaikkia Moovyn kehitysvaiheita. Käymme kuukausittain läpi asiakasodotuksia ja priorisoimme kehitysputkeen lähtevät osapalvelut, joiden toteutukset etenevät rinnakkain tai peräkkäin omina kehityspolkuinaan.

Toteutusseulan läpäissyt palvelu konseptoidaan eli tavoitellun asiakaskokemuksen lisäksi hahmotellaan tekniset ominaisuudet, tietomalliarkkitehtuuri ja operatiivisen palvelun tuottamiseen liittyvät seikat.

– Ohjelmistototeutuksen valmistuttua ohjelmoijat katselmoivat ohjelmakoodin vertaistyönä. Palvelutoteutusta testataan vielä kahdessa eri testiympäristössä sekä automatisoiduilla että käyttäjien suorittamilla testeillä. Tuotantoon laskemme mielestämme riittävän valmiin version, Lattunen kuvailee kehitystyötä.

Minimipalveluna markkinoille

Lattusen mukaan uusi palvelu pitää uskaltaa päästää tuotantoon sopivasti epätäydellisenä.

– Palvelua on mielekkäämpää täydentää matkan varrella kuin todeta viimeisen päälle hiotun palvelun vastaavan huonosti asiakastarpeisiin. Lähiaikoina tällainen uusi julkistettava palvelu on yritysten sopimushallinnan siirtyminen Moovyyn.

Moovy valtaa valtakunnallisia pysäköintimarkkinoita vauhdilla, mutta entä kansainväliset markkinat, pärjäisikö Mansen Moovy siellä?

– Pärjäisi kyllä, kiinnostuneita yhteydenottoja on jo tullut, mutta laajennamme reviiriä maltilla, Lattunen myhäilee.

Miten asukkaat liikkuvat Tampereen kaupunkiseudulla tulevina vuosikymmeninä? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Tourun mukaan esimerkkejä siihen voisi hakea vaikka Helsingin ja Oulun seuduilta.

− Positiivista esimerkkiä ja vertailukohtaa ei tarvitse hakea sen kauempaa maailmalta.

Helsingin seudulla on jo pitkään satsattu määrätietoisesti muun muassa raideliikenteeseen ja Oulussa pyöräilymahdollisuuksiin. Tämä on tuottanut tulosta: Helsingin seudulla joukkoliikenteen ja Oulun seudulla pyöräilyn osuudet päivittäin tehdyistä matkoista ovat yli kaksinkertaisia Tampereen seudun vastaaviin osuuksiin.

– Joitain määrätietoisia askeleita menestykseen on otettu vähän ennen meitä. Helsingin seutu on kehittynyt raiteiden varaan jo pitkään ja Oulussa alueiden kehittämisessä pyöräily on etusijalla. Kaupunkipyörät ovat olleet suurempi menestys kuin ehkä missään muualla maailmassa, ja asukkaiden yleinen tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen on korkeaa.

Raitiotie ja tihentyvät lähijunavuorot tarjoavat myös Tampereen seudulla tulevaisuudessa aivan uusia vaihtoehtoja liikkumiseen.

− Seudun jokaiseen kolkkaan ei tietenkään ole mahdollista ulottaa kilpailukykyistä joukkoliikennettä. Autoa tullaan varmasti tarvitsemaan jatkossakin. Mutta esimerkiksi sähköpyörät, liityntäpysäköinti ja kutsuohjattu julkinen liikenne mahdollistavat pääsyn runkoreittien varteen. Ja useampia matkoja voi digipalvelujen myötä jatkossa myös jättää tekemättä, Touru visioi.

Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat sitoutuneet yhteiseen rakennesuunnitelmaan vuodelle 2040, ja nimenomaan liikenteellä on suunnitelmassa olennainen rooli.

− Vaikka lähtökohdat kunnissa vaihtelevat, yhdistäviä asioita on paljon. Päästötavoitteisiin pääseminen ja väestön ikääntyminen ovat isoja haasteita kaikkialla. Eikä liikennejärjestelmän tapaista valtavaa kokonaisuutta ole edes mahdollista kenenkään kehittää yksin. Toistensa lisäksi kunnat tarvitsevat tässä työssä myös valtiota, Touru toteaa.

Niin ikään seudun asukkaiden valinnoilla on merkitystä. Jokaisen meistä on mahdollista tehdä pieniä muutoksia omaan liikkumiseen, vaikka välittömästi.

− Tottumukset istuvat meissä tosi tiukassa.

Omaa näkökulmaa voi kuitenkin vähän ravistella. Esimerkiksi autoilun vähentämistä ei välttämättä tarvitse pitää vain hankalana uhrauksena. Sen sijaan voi miettiä, mitä minä ja perheeni siitä hyötyisimme. Kohenisiko terveytemme tai säästyisikö rahaa?

Vaihtoehtoja matkustustapaan

– Alussa palvelusta hyötyvät erityisesti säännölliset työmatkaliikkujat, jotka ratkaisevat pysäköintipulmansa jo junalippunsa oston yhteydessä ja nauttivat sitten matka-ajan hyödyntämisestä haluamallaan tavalla. Laajentuessaan palvelu sujuvoittaa myös vapaa-ajan matkailua. Tavoitteemme on, että asiakas saa kaikki haluamansa matkapakettipalvelut yhdestä kanavasta vaivattomasti ja samanaikaisesti, Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi kuvailee uuden palvelun hyötyjä.

Koivuniemi korostaa pysäköintipalvelun käytön ympäristövastuullisuutta.

– Etsimme toimivia vaihtoehtoja yksityisautoilulle ja kannustamme joukkoliikenteen käyttöön. Palveluiden näppärä saavutettavuus, saumattomuus ja helppokäyttöinen pysäköinti houkuttelevat varmasti monia vihreämpään matkustustapaan.

Moovy vahvistaa yhteistyötä

Koivuniemi toteaa matkustajien liikuttamisen olevan parhaillaan melkoisessa myllerryksessä. Laajan reittiverkon haltijana VR on ottanut suurimman vastuun liikkujien matkaketjuista kuuntelemalla asiakastoiveita, kehittämällä tarpeisiin vastaavia palveluja ja hankkimalla yhteistyökumppaneita.

– VR uudistaa parhaillaan digitaalisia myyntikanaviaan, joiden kautta matkaketjujen uudet lisäpalvelut, kuten pilvipalvelualustaisen Moovyn käyttö, hoituvat ketterästi. Järjestelmien tekninen yhteensopivuus tarjoaa hyvän pohjan kehittää edelleen jo toistakymmentä vuotta jatkunutta yhteistyötämme.

Tamperelaisella raitiotiejärjestelmällä on yksi iso etu. Sitä ei ole ennen ollut. Esimerikiksi radat on voitu vetää mahdollisimman suoriksi ja viedä ratikka juuri sinne, missä se eniten tampere-laisia hyödyttää.

– Olemme voineet eriyttää raitiotien suurimmaksi osaksi omalle kaistalleen ja tehdä hyvin laajoja kaarteita, jotta kurveissakin on mukavaa. Eurooppalaisissa vanhoissa kaupungeissa näin ei ole, ja kompromissien
kirjo on iso. Meillä kaikki on määritelty tamperelaisten tarpeisiin, kertoo Tampereen Raitiotien kalustopäällikkö Ali Huttunen.

Tosivisiot

Täysin uusi ratikka antaa mahdollisuuden suhtautua avoimesti erilaisiin älykkäisiin palveluihin. Ratikkaa varten on tutkittu esimerkiksi mahdollisuutta hyödyntää LED-kalvotekniikkaa, eli lasin pintaan laitettavaa läpinäkyvää näyttökalvoa. Se on kuin ohut, teipattava televisio.

Tällaista tekniikkaa ei ole vielä järkevillä kaupallisilla ehdoilla saatavissa, mutta kehitys on nopeaa. Kalvo voisi olla kaupunki-informaation paikka. Vaunun ikkunaa klikkaamalla saisi tietoa vaikkapa Hämeensillan historiasta tai elokuvateattereiden ohjelmasta, Huttunen visioi.

Edistyksellisen älykästä

Vaunuissa ja pysäkeillä on valvontakamerat matkustusturvallisuuden vuoksi. Kameroiden kuvaa voidaan käyttää myös matkustajalaskentaan. Kamerainformaatiota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi niin, että jos kameroista näkee, että pysäkeillä on ruuhkaa, saadaan paikalle ohjattua muuta joukkoliikenteen kalustoa tai lisää vaunuja. Kamerainformaation perusteella on myös mahdollista selvittää, paljonko tilaa vaunuissa on ja onko lasenvaunu- tai pyörätuolipaikkoja vapaana.

Vaunujen ulkokameratkin palvelevat joustavasti. Vaunu voi esimerkiksi tehdä automaattista kunnonvalvontaa itsestään. Vaunu ulkokameroineen voi niin ikään val-oa raiteiden ja pysäkeiden kuntoa: auraustarpeita tai pysäkkien roskaisuutta.

– Jos vaunu liikkuessaan pystyy reaaliaikaisesti niveltämään oikeastaan kaikkia kunnossapitotoimia, niin sitten meillä on oikea älyvaunu. Kevyen raideliikenteen puolella tätä ei ole kokeiltu aiemmin vielä missään.

Kuosisuunnittelijan valinta tehtiin sekä juryn äänien että verkossa ja helmikuussa järjestetyssä Maketti-näyttelyssä annettujen yleisöäänien perusteella.

– Tuntuu todella hyvältä saada tunnustusta työlleni suunnittelijana ja saada oma kuosi osaksi isoa ja pitkäikäistä hanketta, sanoo Gröndahl.

Kuosisuunnittelijaa lähdettiin etsimään avoimella portfoliohaulla syksyllä 2018. Hankkeeseen nimetty kahdeksanhenkinen jury valitsi osallistujista jatkoon kolme suunnittelijaa: tekstiilitaiteen emerita professori Helena Hyvösen, muotoilija (AMK) Laura Gröndahlin ja kuvataiteilija Pasi Niinisen.

– Valintaprosessi oli mielenkiintoinen, mutta haastava. Laura Gröndahl nousi tuomariston suosikiksi omaperäisen ja raikkaan, tulevaisuuteen suuntaavan tyylinsä ansiosta. Uskomme, että Lauran ja Tampereen Raitiotien yhteistyön hedelmänä valmistuu Tampereen Ratikan näköinen, tyylikäs ja ajanmukainen kuosi, kertoo juryn puheenjohtaja, Tampereen Taidemuseon johtaja Taina Myllyharju.

Lopullisen kuosin suunnittelu jatkuu Gröndahlin ja Tampereen Raitiotien yhteistyönä. Kuosi nähdään vaunuissa, kun ratikka aloittaa liikennöinnin.

Taru Annalan ja Tuomo Hillin perhe asuu Tampereen Kalevassa. Äiti Taru lähtee lähes joka arkiaamu junalla töihin Vantaalle, ja isä Tuomo lähtee joka aamu kahvinkeittimelle – sen jälkeen on hyvä aloittaa yrittäjän työpäivä kotitoimistolla.

Lapset Tino (10) ja Topiantti (8) liikkuvat itsenäisesti bussilla toiselle puolelle keskustaa, Amuriin, kansainväliseen kouluun. Iltaisin pojat kulkevat tai kuljetetaan musiikkiopistolle klarinetti- ja alttoviulu-tunneille ja orkestereihin, joinakin iltoina yleisurheiluun, uimaan ja uimahyppyihin. Etenkin maanantai on tiukka päivä.

– Pahimmillaan palaan vasta iltakahdeksalta Tampereen asemalle. Myöhäinen palaveri Vantaalla tai myöhästynyt juna voi venyttää normaalinkin päivän kuuteen tai seitsemään asti. Onneksi Tuomon toimisto on kotona, Taru kertoo.

Perheen logistiikka muuttui, kun poikien englanninkielinen opetus muutti 300 metrin päästä toiselle puolelle keskustaa, Amuriin. Olisi voinut ottaa vähän päähänkin?

– Harmittihan se, mutta yllättävän itsenäisesti pojat ottivat bussimatkat haltuun. Arki ei ole enää mikään korttitalo, Taru arvioi.

Ratikka on muutos

Tuomo kulkee keskustaan mieluiten pyörällä.

– Kunhan vaan ruuhka-aikaan en tarvitsisi autoa lainkaan. Tampereella on aina joku työmaa tai onnettomuus. Sitten istutaan puolitoista tuntia ruuhkassa, kun kaikki reitit ovat tukossa. Bussi- ja taksikuskit joutuvat tekemään taikojaan.

Rakenteilla olevan ratikan risteyskohta sijaitsee 300 metriä Annalan ja Hillin kodin alaovesta, Kalevan puistotien kohdalla. Vaikka lasten elämä suurelta osin siirtyikin toiselle puolelle keskustaa, ratikan pysäkki rakentuu lähelle.

– Meillä tulee paljon käyttöä ratikalle. Lapsillemme tulee nopea, turvallinen ja toivottavasti aikataulussaan pysyvä yhteys kouluun, harrastuksiin ja kotiin, Taru sanoo.

Perhe aikoo käyttää ratikkaa oikeastaan kaikkeen liikkumiseen:

pojat kouluun ja harrastuksiin, Taru kuoroon ja joogaan, keskustaan kauppoihin, leffaan ja ravintoloihin. Ratikkaan he toivovat valoa, tilaa ja ennen kaikkea omaa väylää ruuhkien ohi.

– Nykyisin pojat ottavat aamulla tosi aikaisen bussin, koska he varautuvat bussin seisomiseen ruuhkassa. Ratikan tullessa pojat voivat toivottavasti ihan vaan nukkua pidempään.

Lupaus aamu-unisille

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo, että ratikka saa valmistuessaan liikennöidä rauhassa, ruuhkista välittämättä. Suurin osa raiteista on omalla kaistalla, ja liikennevaloissa tulee ratikalle melkein aina vihreä.

– Ruuhkaisimpina aikoina Sampolasta eteenpäin Pyynikintorille tulee 3–4 minuutin vuoroväli. Tino ja Topiantti voivat aivan varmasti nukkua aamulla pidempään, Sirviö hymyilee.

– He eivät tarvitse aikatauluja. Pojat kävelevät pysäkille ja odottelevat maksimissaan kolme minuuttia. Päättärille Pyyninkintorille ratikka kulkee vähän reilut 10 minuuttia.

Älykkäät näytöt kertovat pysäkeillä ja ratikassa todellisesta liikennetilanteesta, eivätkä tee kehnoja ennusteita. Hyvin hoidetulta pysäkiltä pääsee kävelemään tai rullaamaan avaraan, lämpimään ja valoisaan vaunuun.

Parkkihalli on tapa

Ihmisillä on taipumus ensin ajaa kohteeseen ja etsiä sitten pysäköinti läheltä. Kaupunkikeskustoissa ajetaan auto valittuun pysäköintiin ja kohteeseen mennään jalkaisin.

Jos Annalan ja Hillin perhe menee keskustaan isommalle kauppa-reissulle, he käyttävät pysäköintihalleja. Hämpin pysäköintitunneli on hyvä vaihtoehto.

– Kadunvarsipaikat ovat niin vähissä, että harvoin kannattaa edes yrittää, Tuomo sanoo.

Lisäksi sovellukset, kuten Moovy, tekevät Tuomon mielestä pysäköin-nistä helppoa, kun parkkiaikaa voi muuttaa lennossa, eikä maksupistettä tarvitse etsiä.

Sujuvaa pysäköintiä

Toimitusjohtaja Antti Marttila sanoo Finnparkin tuovan pysäköinnin pääsääntöisesti sinne, missä ihmisten haluama palvelukin on, eli liikennekehälle ydinkeskustan ympärille tai sen alle.

Pysäköijiä ei voi laittaa yhteen muottiin. Pysäköinnin maksamista sen sijaan voidaan yhdenmukaistaa ja helpottaa mobiilikäyttöisillä sovelluksilla. Finnparkin osalta tämän tekee Moovy. Käyttäjä vain ajaa vapaaseen ruutuun ja siitä pois ilman maksupömpeleiden etsintää. Työ- ja vapaa-ajan pysäköinti voivat mennä eri tileiltä, ja pysäköinti voi olla yhteydessä eri kanta-asiakasjärjestelmiin.

– Kukaan ei tule kaupunkiin pysäköidäkseen, vaan tekemään jotain muuta. Rakennamme asiakkaittemme kanssa koko ajan ratkaisuja, joiden avulla itse asian hoitamisesta tulee sujuvaa. Pysäköinnistä syntyy myös tietoa, jota voidaan käyttää liikenteen sujuvuuden arviointiin.

Viikonloppuna saa hengähtää

Viikonloppuisin perhe katsoo yhdessä leffoja, laittaa popcornia, ja käy joskus oikeissakin elokuvissa.

– Menemme kaikki katsomaan samaa tai jakaannumme kahtia. Useimmiten Tino haluaa iskän kanssa rymyleffaan. Tykkäämme myös retkeillä lähellä ja kauempana. Viikonloppuisin käymme myös brunssilla ja testailemme eri kansallisuuksien ravintoloita, Taru kertoo. ■

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Johanna Lehtinen ja työskentelen Finnparkilla palveluasiantuntijana Moovy-tiimissä.

Moovy on pysäköintisovellus,joka otettiin viime keväänä käyttöön Tampereella. Olen ollut mukana kehittämässä sovelluksen asiakaskokemusta, eli selvittänyt asiakkaiden kanssa, miten sovellusta käytetään pysäköintiin ja miten sitä voisi kehittää.

Mikä on yleisin kysymys, jonka asiakkaat sinulle esittävät?

Moovyssa askarruttaa eniten, miten toimia, kun perheessä on usea Moovy-käyttäjä tai monta autoa. Kaikilla käyttäjillä tulisi ensinnäkin olla puhelimessa oma Moovy-sovellus.

Maksukortti voi olla usealla käyttäjällä sama ja yhden tilin alle voi lisätä perheen kaikki autot rekisteritunnuksella.

Saman Moovy-tilin alla olevilla autoilla voi olla vain yksi hallipysäköinti kerrallaan käytössä, mutta katupysäköinti onnistuu usealla autolla yhtä aikaa.

Millaisia asiakkaita pirkanmaalaiset ovat?

Pirkanmaalaiset ovat loppujen lopuksi aika ennakkoluulottomia ja ottavat uutta vastaan kiinnostuneesti. Esimerkiksi Ratinan kauppakeskuksen pysäköinti on löydetty hienosti.

Samoin Moovy on saanut hirmu hyvän vastaanoton ja suorastaan poikkeuksellisen hyvää palautetta.

Miten irtaudut töistä?

Minulla on kaksi koiraa, valkoinen kääpiösnautseri Heppu ja karkeakarvainen mäyräkoira-mix Kaneli. Niiden kanssa on ihana lähteä metsään Reuharinniemeen, Pyynikille tai Teivoon, nauttimaan ulkoilmasta. Ne pistävät minut liikkumaan kolme kertaa päivässä, kelistä huolimatta!

Mikä on omassa arjessasi parasta Tampereen kaupunkiseudussa?

Koiraihmisenä tykkään siitä, että meillä on mahtavat ulkoilumaastot. Ja onhan täällä loistavat julkiset kulkuyhteydet! Bussit ja junat kulkevat ja jopa lentokenttä on lähellä.

Lisäksi Tampereella on hirveästi erilaisia tapahtumia. Olen monena vuotena viihtynyt Tammerfesteillä kaikki kolme päivää.