Paikalliset palvelut lisäävät viihtyisyyttä
Toimiva arki
Tampereen kaupunkiseudun asukkaat pääsivät kesällä vastaamaan kuntakeskuksia koskevaan kyselyyn. Keskustabarometri on asukkaiden kokemuksiin, kaupalliseen elinvoimaan sekä tilasto- ja paikkatietoihin perustuva tilannekuva seudun kunta- ja alakeskuksista sekä kaupallisista keskittymistä.
– Kunnat hyödyntävät barometria keskustojensa kehittämisessä. Tavoitteena on, että asukkaat viihtyvät niissä yhä paremmin ja että yritykset voivat hyvin, toteaa paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä.
Kyselyn vastausten perusteella asukkaat arvostavat etenkin kuntakeskuksia oleskelupaikkoina, joissa käydään ravintolassa, kampaajalla tai vaikkapa torilla. Tämä on myös se suunta, johon he toivovat keskusten kehittyvän. Samalla tavalla ei koeta merkittäviä asiointikeskuksia. Lielahteen, Partolaan, Lentolaan ja Marjamäen Ideaparkiin mennään ostoksille eikä oleilemaan.
Pääkirjoitus: Tampereella on hyvä munkki
Pääkirjoitus:
Tampereella on hyvä munkki
Näin se on. Tampereen kaupunkiseudulla on käynyt hyvä munkki, eikä se ole sattumaa. Täällä on tartuttu rivakasti tämän päivän keskeisimpään kysymykseen: ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämän aihepiirin vaikutukset eivät ole paikallisia tai alueellisia. Kaupunkiseudun yritykset ja yhteisöt pelaavat ilmastonmuutoksen torjunnassa maailmanliigaa. Ja tämän kisan voitot jaetaan suoraan meille kaikille.
Kestävä Tampere 2030 -ohjelma on Tampereen kaupungin konkreettinen tiekartta hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Tärkeä kohta tuossa kartassa on energiantuotanto ja energian käyttö. Ympäristönäkökulma on ollut lämmöntuotannossa jatkuvan kehittämisen alla jo vuosia – fossiilisista polttoaineista on suurelta osin jo siirryttykin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Katseet ovat kääntyneet myös digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin: älylaitteet voidaan ohjelmoida säästämään lämpöä ja sähköä kodeissamme – jopa niin, ettemme itse edes huomaa säästävämme.
Myös Sulkavuoren keskuspuhdistamon yhteyteen rakentuva biokaasulaitos toteutetaan ympäristönäkökulmat edellä. Jopa 430 000 asukkaan ja alueen teollisuuden jätevesien puhdistamisesta syntyy aikamoinen määrä lietettä, joka valjastetaan nyt hyötykäyttöön.
Niin ikään Viiden tähden keskusta -kehittämishanke kuin muukin kaupunkikehitys pitää sisällään lukuisia tavoitteita ilmastokuormamme taittamiseksi. Tulevaisuudessa niin autoilijat, joukkoliikkujat kuin pyöräilijät ja kävelijätkin saavat tilaa kulkea kaupungissa viihtyisän vehreässä ympäristössä.
Oleellisen tärkeää on myös se pitkäjänteinen työ, jota Pirkanmaan Jätehuolto on tänä vuonna tehnyt jo 25 vuotta. Se mahdollistaa koko kaupunkiseudulle jatkuvasti tehokkaamman ja edistyksellisemmän kierrätys- ja jätehuoltojärjestelmän.
Ilmastokuorman keventäminen ei tietystikään voi olla vain yhteisöjen ja yritysten asia. Se koskettaa jokaista meistä myös yksilönä ja perheenä. Kuluttajalla on valta päättää miten ja millaisia palveluja hän valitsee – ja miten hän niitä käyttää.
Ilmastonmuutoksen torjunta on niin iso tavoite, että se vaatii ilman muuta joukkupeliä. Keskimääräisesti ajateltuna munkkikin maistuu aina paremmalta porukassa.
Tervetuloa mukaan!
Pertti Suuripää
Päätoimittaja
Kolumni: Apuna ja tukena arjen valinnoissa
Kolumni: Apuna ja tukena arjen valinnoissa
Aloitan aamuni keittämällä kaurapuuroa viisihenkiselle perheelleni ja hakemalla kissan kanssa lehden. Perheessämme urheillaan paljon ja tehdään ruokaa monta kertaa päivässä. Teemme pieniä remontteja ja rakennamme kesämökillä. Jätettä siis syntyy. Onneksi olemme tottuneet lajittelemaan.
Työssäni mietin erilaisten asiakkaiden elämäntilanteita. Millaiset tarpeet jätehuollolle on yksin asuvalla, opiskelijalla tai lapsiperheellä. Kokemus lajittelusta auttaa työssäni, mutta paljon on myös kysymyksiä, joihin tarvitaan vastaus asiakkaalta itseltään.
Asiakastyytyväisyyskyselyssämme viime syksynä selvisi, että jäteasemien palveluita käyttävät asiakkaat ovat meihin tyytyväisempiä kuin ne, jotka vastasivat pelkkien mielikuvien perusteella. Käynti jäteasemalla vaatii usein kulkuvälinettä, eikä asiointi ole siitä johtuen kaikille mahdollista. Siksi olemme nyt kehittäneet kotiin tilattavaa Repsikka-noutopalvelua.
Kyselystä selvisi myös, että mielikuvat jätteiden vastaanoton hinnasta ovat usein virheellisiä. Peräkärryllinen sekajätettä jätettynä jäteasemalle maksaa alle 20 euroa. Siihen mahtuu jo isommankin autotallin tai varaston tyhjennys – kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet, metallit ja maalit asemalla otetaan vastaan maksutta.
Pirkanmaan Jätehuolto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuosi tuo asiakkaille paljon hyvää: vuoden alusta alkaen olemme tuoneet asiakkaille maksutta uudet jäteastiat rikkoutuneiden tilalle ja maaliskuussa jaoimme maksuttomia biojätepusseja Kaukajärvellä tavoitteenamme tutkia, onko sillä merkitystä biojätteen tehokkaampaan lajitteluun.
Elämään kuuluu arkea ja juhlaa, suruja ja iloja – haluamme olla joustavasti mukana kaikissa elämäntilanteissa. Kehitämme jatkuvasti asiakaspalvelukanaviamme, jotta yhteydenotto onnistuisi entistä paremmin silloin kun apua tarvitaan, kelloon tai viikonpäivään katsomatta.
Virpi Oksala on Pirkanmaan Jätehuollon asiakkuuspäällikkö ja kolmen lapsen äiti, joka etsii ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös omaan arkeensa.
Kolumni: Jauhelihakastike ei ole jokamiehen oikeus
Kolumni: Jauhelihakastike ei ole jokamiehen oikeus
On olemassa kahdenlaisia ilmastotekoja, helppoja ja vaikeita. Vaikeat eivät ole vaikeita siksi, että niiden toteuttaminen vaatisi astrofysiikan tai mandariinikiinan opintoja. Ne ovat vaikeita siksi, että ne eivät ole kivoja.
Kun puolisoni ehdotti ensimmäistä kertaa, että vähentäisimme lihan syömistä, puhkesin nauruun. Mekö? Miksi ihmeessä? Minähän vihaan kasvisruokaa! Syökäät lehmät soijaa, minähän en sellaiseen ryhdy. Kasvisruoan lisääminen arkiruokalistalle tuntui vaivalloiselta. Olenhan sukupolvea, joka on varttunut jauhelihapaketti toisessa ja makaronipussi toisessa kädessä.
Vaivalloiselta tuntui myös omasta autosta luopuminen, vaikka keskusta-asujan auton omistamista voi verrata seteleiden käyttöön vessapaperina. Kahvimaidon vaihtaminen kaurajuomaan se vasta kenkuttikin. Lentämisen vähentämisestä nyt puhumattakaan. Minä haluan matkustaa! Kukaan ei pysy pimeässä Suomessa järjissään! Minulla on oikeus!
Ilmastoteot ovat vaikeita siksi, että niiden tunnistaminen vaatii omien etuoikeuksien tunnistamista. Asiat, joita me Suomessa pidämme oikeuksina, olisivat lähes missä tahansa muualla valtavia etuoikeuksia. Meidät kolmikymppiset on hemmoteltu lapsena pilalle, kun sotien jälkeiset sukupolvet ovat halunneet lapsilleen enemmän ja parempaa. Koko identiteettimme rakentuu esineiden ja kuluttamisen varaan.
Tietenkään emme sano sitä ääneen. Hoemme tarvitsevamme näitä. Tarvitsemme kaksi autoa, tarvitsemme valtavasti elektroniikkaa, tarvitsemme proteiinia, tarvitsemme joka kevät uudet tennarit. Istumme kaikkien näiden tarvitsemiemme asioiden keskellä ja huokaamme, miten ikävää on, ettei kerrostalossa voi itsenäisesti vaikuttaa lämmitysjärjestelmäänsä. Sitten nousemme ylös, otamme pitkän suihkun ja napsautamme Netflixin päälle. Siellä kun on niitä hyviä ilmastonmuutoksesta kertovia dokumentteja.
Emmi Nuorgam on tamperelainen yrittäjä ja Tampereen ruokalähettiläs, joka rakastaa kauniita vintagemekkoja ja pitkiä illallisia.
Kaupinmetsän Venla
Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Rami Marjamäki
Toimiva arki
Kun Venla Harju harjoittelee suunnistuksen MM-kisoja varten, menee hän metsään. Kun hän tarvitsee omaa aikaa, menee hän metsään. Metsän läpi taittuu myös hänen työmatkansa.
Metsä ja erityisesti juuri Kauppi–Niihaman metsä on suunnistaja Venla Harjun lempipaikka. Hän on Instagramin nimimerkkiä myöten läpeensä metsän Venla.
Harju työskentelee Tampereen yliopistossa bioteknologian väitöskirjatutkijana ja on nyt äitiysvapaalla. Hänen esikoistyttärensä syntyi lokakuussa 2018. Suunnistaja, äiti ja huippu-urheilija ottaa tarvittaessa tyttärensä mukaan treeneihin.
– Treenit ovat lähteneet hyvin käyntiin. Treenaan noin 8–12 tuntia viikossa. Muun harjoittelun lisäksi tulee paljon vaunukävelyä, Harju nauraa.
Tavoitteita ja joustoa
Ensi kesän tavoitteet ovat nyt kirkkaana mielessä. Isoin tavoite on mitali suunnistuksen MM-kisoissa elokuussa Norjassa. Kesäkuussa kisataan suunnistuksen maailmancup Helsingissä, ja sen jälkeen Harju suuntaa Tampereen Pyrinnön joukkueessa Kangasalle, Jukolan Venlojen viestiin.
Jukolan muistot saavat Harjun hymyilemään. Vuosi sitten hän osallistui Venloihin äitins. kanssa samassa joukkueessa. Se kuvastaa Harjun mukaan Jukolaa ja Venlojen viestiä: tärkeintä on yhteishenki.
Huippu-urheilijalle yhteishenki tulee positiivisena lisänä muun tekemisen päälle. Uupumusoireista aikaisemmin kärsinyt Harju tarkkailee nykyään, että ankara suorittaminen pysyy raameissa.
Suunnistus on todellista tarkkuutta vaativa laji, jossa tunnollisuudesta on hyötyä. Mutta myös joustoa tarvitaan.
Mitä muuta?
– Keskittymiskyky on suunnistuksessa oleellinen. Menestynyt kilpaura edellyttää myös hyvin toimivaa arkea, jotta keskittymisen voi kohdistaa oikein.
Tampereella homma pelittää
Harju on Nurmissa syntynyt, Sammon lukiossa ja Tampereen yliopistossa opiskellut, Itä-Tampereella kotiaan pitävä täystamperelainen.
– Täällä kaikki toimii, hän kuittaa.
Erityisesti jätehuolto kerää tarkkaan kierrättävältä Harjulta kiitosta.
– Kun reissaa ulkomailla, tajuaa aina ihmetellä Suomen siisteystasoa.
Palataan takaisin metsään. Harjulle erityisen tärkeä Kaupin latureitti kätkee polkujen lomaan paljon muistoja.
– Pienenä pääsin muutaman kilometrin hiihtopyrähdysten jälkeen Niihaman Majalle mehulle. Se oli mahtava palkinto. Samaa reittiä olen sittemmin kulkenut kouluun ja töihin.
Kauppi–Niihaman metsän latureitin varrella elävät toiveet mitaleista, hiki virtaa ja ajatukset tuulettuvat.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Trendit. Joka kaudelle en tarvitsisi uusia varusteita ja vaatteita. Samoilla pärjää hyvin useamman vuoden!
- Oma sauna. Tarvitseeko jokaisessa asunnossa tosiaan olla oma sauna?
- Jokapäiväinen lihansyönti. Tämän muutoksen olenkin jo osittain toteuttanut.
Venla Harju
Syntynyt Tampereen Nurmissa, täystamperelainen.
Työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistolla bioteknologian laitoksella.
Tavoittelee mitalia suunnistuksen MM-kisoissa Norjassa elokuussa.
Osallistuu Tampereen Pyrinnön Punahilkoissa Kangasala–Jukolan Venlojen viestiin 15.–16.6.2019.
Kun kiire vie, täytyy kulkuyhteyksien toimia
Teksti: Saara Ignatius / Kuvat: Rami Marjamäki
Toimiva arki
Lari Halme tietää, missä on yksi Tampereen komeimmista näkymistä. Maisemaa on pakko pysähtyä ihailemaan edes hetkeksi, vaikka työt vievät miestä tänä syksynä moneen eri suuntaan.
Näyttelijä Lari Halme on juuri päässyt Tampereen Teatterissa syksyllä esitettävän Leo Tolstoin Anna Karenina -näytelmän kiivastahtisista harjoituksista. Puhelimeen vastaa energinen mutta hengästynyt mies.
– Kovaa vauhtiahan tässä edetään, Halme kertoo 25. lokakuuta ensi-iltansa saaneesta näytelmästä.
Pyöritys on kovaa meneillään olevien Cats- ja Sademies-esitysten, Anna Kareninan valmistelujen ja tv-kuvausten välillä. Niin vauhdikasta, että Halme on herännyt aamuseitsemäksi maskeeraustuoliin Tampereella kuvattavaa tv-sarjaa varten, viettänyt aamun kuvauksissa ja kiirehtinyt kuvausten välillä keskustaan harjoituksiin.
Työmatka kulttuurimaiseman läpi
Kun välittömät kiireet repivät miestä eri suuntiin, toimiva liikenne on tärkeää. Halme kulkee päivittäin Petsamosta Tammelan torin läpi Tampereen Teatterille. Matka taittuu parhaiten pyörällä. Tällaisina kiireisinä päivinä vaihtoehdoista viimeinen, eli oma auto, on käytössä.
Reitti kodista töihin päättyy teatterin pukuhuoneeseen, josta avautuu näkymä Tammerkoskelle.
– On muuten yksi kaupungin komeimpia näkymiä! Ra-kastan Tammerkoskea.
Kestävien valintojen tekeminen puhuttaa Halmeen perheessä. Luontoa tulee kunnioittaa. Ehkä siksi miehen on myös helppo nauttia punaisena ja oranssina ohitse vilisevistä syysmaisemista.
Palvelut sen kun paranevat
Halmeen mukaan Tampere on parantanut juoksuaan koko ajan muun muassa kaupunkilaisille tarjottavien palveluiden suhteen.
– Täällä on mielestäni herätty hienosti kansainväliseen meininkiin, mistä kertoo tämä ratikkahanke. Koska työt vievät usein Helsinkiin, on raideliikenne tällöin ykkösvaihtoehto liikkumiseen.
Halme muistelee, että vielä 15 vuotta sitten Tampere–Helsinki-väliä säännöllisesti suhaavaa pidettiin kummallisena. Eipä pidetä enää.
– Bussilinjoista käytän tasan kahta. Toisella kuljen Tohloppiin ja toisella Petsamosta töihin teatterille.
Kolmas talo Petsamossa
Lari Halme muutti Tampereelle hieman yli 20 vuotta sitten päästessään opiskelemaan Tampereen yliopiston näyttelijäntyön tutkinto-ohjelmaan. Pian tämän jälkeen alkoivat työt Tampereen Työväen Teatterissa.
Elämä keskustassa vaihtui Petsamoon pari vuotta sen jälkeen, kun hän tapasi vaimonsa – myös Anna Kareninan Tampereen Teatteriin ohjaavan – Marika Vapaavuoren.
– Tämä on kolmas talomme Petsamossa. Ihastuin alueeseen vuosia sitten, kun olimme käymässä täällä vaimoni vanhempien luona. Silloin jo mietin, että jos jossain pitää ihmisen asua, niin täällä.
Metsän reunassa sijaitsevan talon pihalla käyvät kauriit syömässä talvisin. Sijainti on muutenkin Halmeen mukaan erittäin hyvä. Entistä paremman siitä tekee tulevaisuudessa Kaupin alueelle sijoittuva Tampereen ratikan pysäkki.
– Pääsen metsän reunalta noin viidessä minuutissa kävellen ratikalle, Halme kertoo ja kaarta autonsa kotipihalleen.
– Onhan tämä Tampere ihan superhieno! Tämä on aina kotipaikka.
Kaksi asiaa, joista luovun:
- Olemme vakavasti harkinneet, että kattoremontin yhteydessä laitettaisiin katolle aurinkopaneelit. Saaressa sijaitsevalla mökillämme näin jo onkin. Tätä samaa ideaa pitäisi voida lisätä myös kotioloissa.
- Muovi. Siitä pitäisi päästä eroon. Kotona kierrätämme paljon, löytyy kestokasseja kauppareissuille ja biohajoavia pesuaineita pyykille. Muutenkin pyrimme elämään, joka ei kuormittaisi luontoa.
Lari Halme
- Syntynyt Hollolassa.
- Valmistunut näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön tutkintoohjelmasta vuonna 2001.
- Tehnyt monipuolisen uran eri puolilla Suomea: Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Turun Kaupunginteatteri, Uusi Iloinen Teatteri, Helsingin Kaupungin teatteri.
- Esiintyy syksyllä 2018 useissa eri näytelmissä: Cats, Sademies, Anna Karenina.
- Tunnetaan Uusi Päivä ohjelman Terona.
- Kuvaa parhaillaan syksyllä 2019 alkavaa tv-ohjelmaa.
Kestävästi ja keskustellen
Toimiva arki
Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen nimeää kolme isoa kaupunkisuunnitteluun vaikuttavaa asiaa: kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja tamperelaisten toiveet mutkattomasta arjesta.
Tampere on erityisen vetovoimainen ja sen asukasluku tulee kasvamaan huomattavasti tulevina vuosina.
– Varaudumme kaavoja ja tontteja tarjoamalla, sekä suunnittelemalla liikenteen ja joukkoliikenteen sujuviksi. Ratikka on tästä tunnetuin esimerkki, Nurminen sanoo.
Ratikasta tulee tamperelaisen joukkoliikenteen selkäranka. Tämä näkyy myös aluekeskuksissa, joita ollaan yhdistämässä ratikalla tai busseilla. Myös pyöräilyllä ja jalankululla on iso rooli kaupunkiliikkumisessa.
Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Ilmaston kannalta kestävä kaupunkirakenne on tiivis. Mitä tiiviimpi rakenne, sitä vähemmän syntyy liikkumistarvetta ja päästöjä. Kaupunkirakenteen tiiviys on myös taloudellisesti järkevää, koska silloin hyödynnetään ja kehitetään alueella olemassa olevia palveluita.
Kasvun on oltava tasapuolista ja palveluita viedään myös keskustan ulkopuolelle.
– Eri alueiden, keskustan ja luonnon saavutettavuus luovat tasapainoa. On mahtavaa, kun kaupunkilaiset osallistuvat arkensa suunnitteluun! Sama yhdessä pohtimisen meininki vallitsee, kun seudun muiden kuntien kanssa tavataan, Nurminen kiittelee.
Kalliohyppijöiksi kasvaneet
Teksti ja kuvat: Miika Kaukinen
Toimiva arki
Se on kuin iloinen hyökyaalto metsästä. Ylöjärveläiset partiolaistytöt Nelly Anttonen, 14, ja Kaisa Manninen, 14, juoksevat vastaan letit heiluen.
– Vaellustehtävällä meidän piti tehdä juustokakku keskellä metsää ja tuli siitä jotenkin syömäkelpoinen, Nelly selittää.
Kaisa pidättelee naurua vieressä.
– Yhdellä leirillä loppuivat teltat kesken, ja änkesimme nukkumaan neljä tyttöä kahden hengen telttaan, Kaisa selostaa, ja Nelly tirskuu.
– Ja viisi minuuttia vaelluslähdön jälkeen alkoi sataa kaatamalla ja sitä kesti viisi päivää, Nelly muistaa.
Paikalle kerääntynyt tyttöjoukko nauraa toistensa olkapäihin.
Vanhempien, Partiolippukunta Ylöjärven Otavan ja Tampereen Sähkölaitoksen tuella on rakennettu aika moni muukin jutunjuuri.
Pääkirjoitus: Mutkatonta arkea luodaan yhdessä
Pääkirjoitus:
Mutkatonta arkea luodaan yhdessä
”Mikä tää on? Kakskytkolkyt – sehän on Yle Uutiset! Vai tarkoittaako se vuotta 2030?” saatat ihmetellä lehtemme kantta ja sivuja käännellessä.
Ei sen väliä, liitätkö lehtemme tähän hetkeen vai tulevaisuuteen – olet näet oikeassa kummassakin tapauksessa. Tämä on lehti sinulle, joka arvostat kestävää ja sujuvaa arkea tänään ja huomenna, tulevina vuosina ja vuosikymmeninäkin. Me, tämän lehden julkaisijat, tuotamme palvelujen ja ratkaisujen verkostoa, joiden päälle sinun ja perheesi on hyvä rakentaa arjestasi mahdollisimman mutkatonta.
Mistä verkostosta nyt puhun? Puhun niistä konkreettisista ja lähes itsestäänselvyyksinä pidetyistä asioista, jotka ovat välttämättömiä hyvin rullaavalle arjelle. Näitä ovat kotisi energian- ja vedenkäyttöön liittyvät palvelut. Samoin jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen ratkaisut. Ja tietysti mutkaton liikkuminen arjessa, eli yksityisen ja joukkoliikenteen palvelut. Näistä muodostuu se palvelujen ja ratkaisujen verkosto, jota kehitämme Tampereen kaupunkiseudun nykyisten ja tulevien asukkaiden tarpeisiin. Käytännössä sen tekevät Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Vesi, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo, Pirkanmaan Jätehuolto, Finnpark ja Tampereen Raitiotie.
Nämä yhtiöt tekevät tiivistä ja hyvää yhteistyötä – yhtenä osoituksena siitä tämä 2030-lehtikin. Kun hommat ovat isoja ja töitä paiskitaan yhteistuumin, on lopputuloskin useimmiten parempi kuin yksin yrittäessä: siitä kiittää niin kaupunkilainen kuin luontokin.
Yksi tämän lehden keskeisistä teemoista ovatkin kestävät ratkaisut yhtiöiden toiminnassa, mutta myös jokaisen kaupunkilaisen arjessa. Lehden aiheet katsovat siis pitkälle tulevaisuuteen – eri hankkeiden tilannepäivityksiin emme tässä julkaisussa keskity.
Laajalla yhteistyöllä rakennetaan Tampereen kaupunkiseudulle myös kulmakunnan näkyvintä kaupunkikehityshanketta, ratikkaa. Lehden pääjutussa puhutaan kaupunkisuunnittelun – ja niin ikään myös liikennesuunnittelun – merkityksestä yksittäisen perheen arjelle. Miksi se kiinnostaa? Koska kyse on sinun arjestasi.
Hyviä lukuhetkiä!
Pertti Suuripää
Päätoimittaja
Kolumni: Eihän lasta voi kasvattaa kerrostalossa!
Kolumni: Eihän lasta voi kasvattaa kerrostalossa!
Parhaita lapsuusmuistojani ovat kesäpäivät, joina juoksentelimme naapurin lehmiä pakoon.
Metsässä kilpajuoksu oli turvallisempaa, mutta metsän takana levittyvä suo silmäkkeineen teki leikistä jännittävän. Jos isäntä oli oikein hyvällä tuulella, saimme ulkoiluttaa eläkkeelle jäänyttä ravuria ja salaa kavuta sen selkään.
Kun ensimmäinen lapseni ilmoitti tulostaan, sekosin. Asuimme puolisoni kanssa Tampereen keskustassa, pikkuruisessa vuokrayksiössä, ja perheenlisäys herätti voimakkaan tarpeen muuttaa maalle.
Kiersimme vaaleanpunaiset lasit silmillämme purkukuntoisia rintamamiestaloja ja kuvittelimme itsemme omenapuiden katveeseen tarjoilemaan oman pihan viinimarjamehua.
Lopulta päädyimme rivitaloon, jota ympäröivät sekä lähiö- että maalaismaisema.
Kuukaudet ja vuodet kuluivat, ja mehumaija nökötti yksinäisenä varastossa. En nauttinut takapihalta alkavasta pururadasta tai vienyt jälkikasvuani ihastelemaan hevosia. Häntä koipien välissä palasimme takaisin keskustaan.
Neljän vuoden aikana olen juurtunut Iidesrantaan. Vitsailen usein saavani puutaloidyllin parhaat puolet. Asun modernissa kerrostalossa, jonka parvekkeelta avautuu näkymä pitsihuviloihin ja kaupungin upeimmalle lintujärvelle.
Usein meiltä kysytään, että eikö meitä ahdista asua niin tiiviisti. Vaikka syksyisin kaipaan kuraeteistä, en voisi koskaan luopua kaupungista, olohuoneestamme. Kesäisin kotimme laajenee Tammelantorille ja Rauhaniemeen, talvisin vietämme aikaa kirjastoissa ja kahviloissa.
Keskustassa voimme elää arvojemme mukaista elämää. Suosia pienyrittäjiä, kasvattaa lapsista kulinaristeja ja luopua yksityisautoilusta.
Sunnuntaisin on meidän seikkailupäivämme. Pakkaammeko kuumaa kaakaota mukaan ja pyöräilemme Arboretumiin, vai hyppäämmekö bussiin ja vietämme päivän Lastenkulttuurikeskus Rullassa?
Ennen lapsia olin vakuuttunut, ettei lapsia voi kasvattaa kerrostalossa. Onneksi nykyään tiedän paremmin.
Emmi Nuorgam on tamperelainen yrittäjä ja Tampereen ruokalähettiläs, joka rakastaa kauniita vintagemekkoja ja pitkiä illallisia.