2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Teksti: Tiina Makkonen
2030-julkaisu loppuu, työ jatkuu
Lämpimät kiitoksemme sinulle, joka olet seurannut työtämme kestävän ja toimivan arjen puolesta tämän lehden kautta. Vaikka 2030-lehti jää nyt historiaan, työmme jatkuu kohti samoja tulevaisuuden tavoitteita. Tavataan jatkossa muilla kanavilla!
Vuosi 2030 on pian täällä. Silloin meitä Tampereen kaupunkiseudulla asujia on jo 440 000 asukasta, ja seudun kasvu jatkuu. Kansainvälistymme lisää, mutta myös ikäännymme. Houkuttelemme nuoria aikuisia uusilla työpaikoilla, kestävällä liikkumisella ja sinivihreällä kaupunkiympäristöllä. Päätöksenteossa näkyy yhä useammin luonnon monimuotoisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Kuntarajaton kaupunkiseutu, Tampere naapurikuntineen, kasvaa Vehreän metropolin hengessä. Seudun asukkaat otamme jatkossa yhä enemmän mukaan yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun.
tampereenseutu.fi
Vuonna 2030 myymämme energia on hiilineutraalia. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on mahdollista. Sen lisäksi olemme päättäneet pyrkiä vieläkin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen: olemme hiilinegatiivisia vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämpö on ainoa tulevaisuudessa hiilinegatiivinen lämmitysmuoto tiheästi asutuissa ja kehittyvissä kaupungeissa, kuten Tampereella. Olemalla asiakkaamme olet mukana tässä muutoksessa. Pysäytämme ilmastonmuutoksen yhdessä asiakkaidemme kanssa.
tampereenenergia.fi/hiilineutraali-tampere
Tampereen Vesi jatkaa osakeyhtiönä kohti vuotta 2030. Huolehdimme jatkossakin vastuullisesti vedenhankinnasta ja -jakelusta Tampereella ja Pirkkalassa. Puhdistamme jätevedet tehokkaasti vuoteen 2025 saakka, kunnes Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo aloittaa varsinaisen toimintansa ja ottaa vastuun kaupunkiseudun jätevesien käsittelystä. Kaupungin kasvaessa rakennamme suunnitelmallisesti vesi- ja viemäriverkostoa, jotta vedenkäyttäjät saavat koteihinsa turvallista hanavettä toimintavarmasti ympäri vuorokauden ja jätevedet saadaan johdettua puhdistamolle.
tampereenvesi.fi
Vuonna 2030 olemme siirtyneet kiertotalouteen. Seutumme asukkaat ovat entistä tiedostavampia kuluttajia – tuotteilla on pitkä käyttöikä, niitä arvostetaan, jaetaan ja huolletaan. Jätettä syntyy vain vähän ja asukkaat lajittelevat innokkaasti kaikki raaka-aineet kiertoon. Jätteiden kierrätysaste lähenee 65 prosenttia ja lopusta jätteestä tehdään paikallista energiaa. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasulla, jota tuotamme seudun biojätteistä. Voimalaitoksissa hiilidioksidin talteenotto on arkipäivää ja iso askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta.
pjhoy.fi/tutustu
Vuonna 2030 tarjoamme kokonaisvaltaisia, järkeviä ja ympäristötietoisia liikkumisen palveluita. Autot käyttävät yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja pysäköintipaikat siirtyvät maan päältä maanalaisiin luoliin jättäen tilaa vehreälle kaupunkikeskustalle. Ihmiset pysäköivät fiksusti ja välttävät turhaa autolla liikkumista. Tampereen keskusta on entistäkin saavutettavampi autolla maanalaisten yhteyksien vuoksi. Ydinkeskustassa liikutaan pääsääntöisesti jalan ja kevyttä liikennettä käyttäen, liityntäpysäköinti on vakiintunut toimintatavaksi.
Maine syntyy teoista
Teksti: Tiina Makkonen
Maine syntyy teoista
Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Pasi Muurinen on ehtinyt vuodessa oppia talon ja toimialan tavoille. Nyt suunta on vahvasti eteenpäin.
Siirryit reilu vuosi sitten energiatoimialalta jätehuollon puolelle. Mitä on jäänyt vuodesta päällimmäisenä mieleen?
Isoihin muutoksiin on varauduttava nykyään kaikilla toimialoilla, sama koskee jätehuoltoakin. Jotta Pirkanmaan Jätehuolto saa pidettyä edelläkävijän maineensa, emme voi käpertyä siiliksi ja nostaa piikkejä pystyyn, vaan meidän pitää uusiutua ja hyödyntää toimintaympäristön muutokset. Kiertotalous on nyt vahva trendi. Se on meidän kotikenttämme.
Minkälaisia haasteita jätehuollolla on edessään?
Yleinen ilmiö on se, että asiakkaiden odotuksen kasvavat. Meidän on pystyttävä tarjoamaan yhä parempaa palvelua. Se mikä asiakkaille riitti 10 vuotta sitten, ei riitä enää tänä päivänä.
Vaikka Tampereen ydinkeskusta tiivistyy, kiinteistöt ovat korkeampia, kadut ahtaampia ja porttikongit pienempiä, jätehuollon on pystyttävä hoitamaan tehtävänsä yhtä huomaamattomasti kuin ennenkin. Erilaisiin yhteiskunnan odotuksiin on siis kyettävä vastaamaan myös.
Tämän päivän jätehuoltoyhtiö on monenlaisten markkinoiden ja verkostojen kanssa vuorovaikutuksessa. Meidän tehtävänämme on hallita koko tämä arvoketju ja mukautua myös muutoksiin, joita muuttuvat markkinat ja lainsäädäntö tuovat tullessaan. Jo nyt jätehuolto on vahvasti säännelty toimiala.
Mitä olet oivaltanut jätehuollosta toimialana?
Arjen peruspalveluille on tyypillistä, että kun ne toimivat, niihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jos vaikkapa jäteastian tyhjennys myöhästyy päivänkin, se herättää vahvojakin tunteita. Tämä osoittaa sen, että teemme todella merkittävää työtä. Ihmiset pitävät jätehuollon toimivuutta tärkeänä asiana.
Työmme alkaa siitä, että opetamme pienille koululaisille, miten vähennetään ruokahävikkiä ja lajitellaan jätteitä. Ketjun lopussa Tammervoiman loppukuonasta kerätään talteen arvometallit ja Biomyllyn mädätejäännös levitetään peltoon lannoitteeksi. Arvoketjumme on pitkä ja haastaa joka päivä.
Mitä teet, kun et tee töitä?
Asumme perheen kanssa Nokialla. Harrastan ennen muuta lasten harrastuksia. Kun on kaksi koululaista, niin sehän tarkoittaa, että on paljon kuljettamista ja kannustamista ja vähän kustantamistakin. Harrastan myös itse viikoittain hikiliikuntaa pelaamalla sählyä. Kun minulta kysytään, kannatanko Tapparaa vai Ilvestä, vastaan aina, etten kumpaakaan. Olen kotoisin Porin seudulta ja siten luonnollisesti Porin Ässien kannattaja.
Lue myös: Kiertotalouden asialla
Lue myös: Kakka sentään! Mitä kaikkea saa laittaa biojätteeseen?
Kiertotalouden asialla
Teksti: Tiina Makkonen
Kiertotalouden asialla
Jotta luonnonvarat riittävät tulevaisuudessa, täytyy kehitellä yhä fiksumpia toimintamalleja, joiden avulla voidaan kuluttaa yhä kestävämmin.
Reilu vuosi sitten Pirkanmaan Jätehuolto päätti lisätä panostusta kiertotalouden edistämiseen ja haki kehitysyksikköönsä alan erityisosaajaa. Kiertotalousasiantuntijan tehtävää on siitä lähtien hoitanut ympäristötekniikan diplomi-insinööri Maarit Särkilahti.
– Kiertotalous on uusi ja nopeasti kehittyvä ala. Seuraan työssäni alan tutkimusta ja kehitystä ja olen itsekin mukana monenlaisissa verkostoissa, Maarit Särkilahti kertoo.
– Kehitämme Pirkanmaan Jätehuollossa järjestelmiä, joiden avulla saamme materiaalit entistä paremmin kiertoon. Erityisesti muovien ja biojätteen kierrättämistä voidaan vielä parantaa.
Viime vuonna yhtiö keräsi kokeiluna jätekeskuksissa kovamuovia. Yhteistyökumppanina toimiva kierrätysyritys kehitti omaa käsittelyprosessiaan muovin koostumuksesta saadun tiedon perusteella.
– Yhteistyö on tärkeää, jotta saamme kiertotalouden ratkaisuja kehitettyä eteenpäin. Tämä on mielenkiintoista työtä, jolla on aidosti merkitystä.
Kiertotalous Pirkanmaa -kehittämiskeskus
Maakunnallinen Kipi on perustettu vuonna 2023 tukemaan kuntia ja yrityksiä kiertotalouden edistämisessä. Tilaamme keskukselta erilaisia asiantuntijapalveluita.
Yritykset
Materiaalin kierrätykseen erikoistuneet yritykset hoitavat Pirkanmaan Jätehuollon keräämän materiaalin käsiteltynä uusiokäyttöön.
Tutkimuslaitokset
Pirkanmaan Jätehuolto osallistuu moniin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä muun muassa tarjoaa materiaalia erilaisiin testauksiin.
Kunnat
Jätehuoltoyhtiön 17 omistajakunnalla on kullakin omia ympäristö- ja kiertotaloustavoitteita, jotka on otettava huomioon kiertotalousasiantuntijan työssä. Kunnat saavat jäteyhtiöstä tietoa muun muassa jätemääristä ja jätteiden käsittelytavoista.
Suomen Kiertovoima ry
Yhdistys edistää kiertotaloutta uudistamalla jätehuoltoa ja innovoimalla materiaalien kierrätystä kuntien jätelaitosten kanssa. Pirkanmaan Jätehuolto saa KIVOsta muun muassa vertailukelpoista tietoa eri alueilta.
Ympäristöhallinto
Jätehuoltoyhtiö käy keskusteluja kiertotalouden tavoitteista ja keinoista ympäristöhallinnon kanssa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Siinä esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Tätä voi jo hieman hehkuttaa” – Biojätteen osuus sekajätteestä putosi
Teksti: Saara Ignatius
”Tätä voi jo hieman hehkuttaa” – Biojätteen osuus sekajätteestä putosi
Biojätteen osuus sekajätteessä on pienentynyt edellisvuoden 38 painoprosentista 34 prosenttiin. Suunta on toivottu, asia selviää Pirkanmaan Jätehuollon teettämästä lajittelututkimuksesta.
– Tätä voi jo hieman hehkuttaa: Kiitos kaikki pirkanmaalaiset lajittelijat hyvästä työstä!, iloitsee Pirkanmaan Jätehuollon laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala.
Taustalla on vuosien järjestelmällinen jäteneuvontatyö, keräysastioiden lisääminen ja tätä kaikkea tekemistä ohjaava tiukentunut jätelaki.
– Olemme viime vuosina tehneet todella kovaa rummutusta lajittelun eteen. Nyt tulokset näkyvät sekajätteen koostumuksessa vastaanottamassamme jätemäärässä, Ojala sanoo.
Olemme viime vuosina tehneet todella kovaa rummutusta lajittelun eteen.
Sadan kilon tutkimuspöytä kerätään kotitalousjätteestä
Lajittelututkimus tehtiin Tarastenjärvellä tutkimushalleilla kahden viikon ajan useamman henkilön vuoroissa. Sekajätteen koostumuksen analysointi vaatii tarkkuutta, ja tulokset voivat yllättää.
– Tänä vuonna pisti silmään sekalaisen jätteen kasvanut osuus. Se kielii oikeasta ja hyvin onnistuneesta lajittelusta kodeissa, Ojala kertoo.
Käytännössä tutkimus alkaa suunnittelusta ja päättyy sekajätteen 34 eri alakategorian jätetaulukkoon. Ensimmäiseksi jäteautot keräävät tutkittavaksi otettavan näytemassan satunnaisotannalla valituista kiinteistöistä. Tutkimuksessa on kaksi ryhmää: yli viiden huoneen kiinteistöt sekä alle viiden huoneen kiinteistöt.
Jätekuormasta kerätään noin 100 kilogramman verran jätenäytettä, joka tutkitaan perinpohjaisesti tutkimuspöydän päällä.
– Puramme kaiken atomeiksi. Tutkimuksessa on 11 pääluokkaa, jotka jakautuvat yhteensä 34 eri alakategoriaan.
– Ämpäreitä ja saaveja on ympäri hallitilaa, koska joka ikinen pullonkorkki ja topsitikku jaotellaan käsin omiin laareihinsa. Lopuksi jokainen jätelaji punnitaan, jotta saamme sen painoprosentin kokonaismäärästä, Ojala kertoo.
Yksi pääluokista on biojäte, joka jakaantuu ruokahävikkiin, muuhun keittiöjätteeseen, risuihin ja oksiin, puutarhajätteeseen sekä vielä muuhun biojätteeseen.
– Biojätteestä erottuu lajittelupöydällä olevan seulan läpi kahvinpurut ja muut pienet jätteet. Tämäkin alite punnitaan.
Puramme kaiken atomeiksi.
Jätteissä näkyy elämänkirjo
Tutkijat suojautuvat hyvin, kuten tupla- ja viiltosuojahanskoin, sillä lajittelun yhteydessä voi löytyä monenlaista.
– Jätepusseissa näkyy koko elämänkirjo. Meillä on parhaillaan tekeillä muutama diplomityö, joissa selvitetään lajittelukäyttäytymisen taustoja. Yritämme päästä jätteen lajittelun juurisyiden jäljille, Saana Ojala kertoo.
Ojala on itsekin ympäristöpuolen diplomi-insinööri, jolle jäteala on sydämenasia. Hän painottaa lajittelun helpoksi tekemistä.
– Sen pitäisi olla niin helppoa, ettei sitä voi tehdä väärin.
Pirkanmaan Jätehuolto tutkiikin jatkuvasti vaihtoehtoja lajittelun helpottamiseksi.
– Olemme esimerkiksi järjestäneet yhdessä Ekokumppaneiden kanssa suunnittelukilpailun, jossa haettiin lajittelua käytännössä helpottavia ratkaisuja kotiin: keittiöön ja parvekkeelle. Tuotevalikoimaa on kyllä paljon. Ihmiset pitävät jätteiden sijoittamista perinteisesti keittiön allaskaappiin niin luontevana vaihtoehtona, että esimerkiksi parvekkeelle sijoitettavat säilytysjärjestelmät eivät tule välttämättä mieleen. Saimme kuitenkin hyviä ideoita eteisen kaapin hyödyntämiseen laittelussa.
Lajittelututkimuksesta selviää, että eniten tilaa sekajätteen joukossa vie painoltaan kevyt muovi, painavinta sen sijaan on biojäte.
– Muovi on kuitenkin helppo pakata ja puristaa kokoon. Tärkeintä on, että lajittelee kaikki selkeät jätekappaleet oikein. Jos jonkun roskan lajitteluohje mietityttää, voi etsiä paikallisen lajitteluohjeen netistä tai laittaa roskan sillä kertaa sekajätteeseen.
– Biojätteet on tärkeää saada kiertoon, sillä jätteistä tehdään kotimaista lannoitetta ja biokaasua. Kaikki tämä hyötyjäte hukataan sekajätteen joukossa, Ojala muistuttaa.
Sekajätteen koostumustutkimusta tehdään pienin alueellisin variaatioin myös muissa kunnallisissa jäteyhtiöissä.
– Tämä on meille konkreettinen tapa tutkia viestinnän ja neuvonnan vaikuttavuuden sekä tehostetun keräyksen tuloksia. Tutkimuksen avulla näemme oikeasti pirkanmaalaisten sekajätteen laadun ja koostumuksen, kertoo Ojala.
– Vaikka tuoreet tulokset kertovat oikeasta suunnasta, on työtä silti vielä paljon, hän summaa.
Saana Ojalan vinkit helppoon lajitteluun
Miten Ojala itse varmistaa, että kodin sekajätepussista ei löydy sinne kuulumatonta jätettä?
- Huolehdin, että lajittelulle on tilaa.
- Oma innovaationi on sellainen, että käytän muovisia leipäpusseja, joihin kerään kaikki muovipakkaukset. Leipäpussipakkaukset ovat käteviä, sillä ne mahtuvat ekopisteen puristimen pienestä aukosta sisään helposti.
- Biojäte on hyvä olla keittiössä kätevästi. Jos tilaa on kahdelle jäteastialle, voi pohtia, tarvitseeko toisen ison astian olla sekajäte, vai voisiko se olla kartonki- tai muovijätettä varten?
Kodin lajitteluhaku: lajittele.se
Biojätteestä biokaasuksi: Biomylly
Lue myös:
Kakka sentään? Mitä kaikkea saa laittaa biojätteeseen?
Julkaistu 31.10.2023
We will sort this! -kampanja haastaa nuoret mukaan lajittelemaan
We will sort this! -kampanja haastaa nuoret mukaan lajittelemaan
Jokainen oikein lajiteltu jäte on ympäristöteko, josta hyötyvät sekä luonto että ihmiset.
Nuorena opittu lajittelun taito kantaa vanhaksi saakka. Pirkanmaan Jätehuolto kutsuu nuoret mukaan lajittelemaan Kierrätetään Tää -kampanjallaan.
Kurkkaa @wewillsortthis Instassa ja tee biolupaus jo tänään!
→ Lue lisää ja osallistu Kierrätetään Tää -kampanjaan.
Julkaistu 31.10.
Tuhansien jäteastioiden koordinaattori Piia Kuusinen kertoo kiristyneiden jätehuoltomääräysten kasvattaneen työmäärää
Teksti: Saara Ignatius / Kuva: Laura Vesa
Tuhansien jäteastioiden koordinaattori
Logistiikkakoordinaattori Piia Kuusinen on työskennellyt 12 vuotta Pirkanmaan Jätehuollossa. Viime vuoden kaltaista kovaa urakkaa hän ei muista tehneensä. Uudet jätehuoltomääräykset kasvattivat päivittäistyön määrää. Viime vuonna tuhannet jäteastiat kulkeutuivat Piian koordinoimina ihmisten pihoihin.
Mitä logistiikkakoordinaattorin työpäivään kuuluu?
Eniten työaikaa minulla kuluu jäteastiahallintaan ja poistotekstiilityöhön. Vastaan meidän keräysvälineiden hankinnoista, kuten jäteastioiden, sekä puristimien, vaihtolavojen ja pintasäiliöiden koordinoinnista.
Yleisesti ottaen teemme uusia astiahankintoja jatkuvasti. Nyt, kun jätehuoltomääräykset ovat kiristyneet ja keräysalueet laajentuneet, on ollut hektistä. Muovi- ja kartonkipakkausten keräysastiat piti tilata kaikille vähintään viiden asunnon kiinteistöille aprillipäivään mennessä. Biojätteen keräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä, myös vapaa-ajan asuntoja, yli 10 000 asukkaan keskustaajamassa 1. syyskuuta 2023. Olemme tehneet kovan työn tilausten kanssa, kuten ovat myös tehneet kuljettajat ja astioiden toimittajat.
Missä tilanteissa toimitatte astioita?
Jätteiden keräysastiat kuuluvat meillä tyhjennyshintaan. Kun kiinteistön omistaja tai taloyhtiön edusta- ja liittyy asiakkaaksemme, toimitamme heille tarvittavat jäteastiat. Tämä on hyvin kätevää. Toisinaan astioita rikkoontuu, ja saammekin näissä tapauksissa ilmoituksen usein kuljettajilta. Meidän ei tarvitse erikseen tiedottaa rikkinäisen astian vaihtotarpeesta, vaan käym- me vain vaihtamassa astian.
Näin pystymme varmistamaan sen, että astiat ovat työ- turvallisia. Jätehuoltomääräysten mukaan jäteastioiden on oltava nykyisin pyörällisiä. Vielä 10 vuotta sitten ei läheskään kaikissa jäteastioissa ollut pyöriä. Voi vain kuvitella, millaista on ollut siirtää 60 kiloa painavaa astiaa.
Tämä on melkoista astiarallia. Millaista määristä puhutaan?
Tilaamme uusia astioita ulkomailta ja ne saapuvat varastoillemme merikonteissa. Juuri nyt on kova menekki. Viime vuoden aikana, vuonna 2022 toimitimme asiakkaillemme yhteensä lähes 10 000 erilaista jätteen keräysastiaa.
Miten optimoitte kuljetuksia ja noutoja?
Jäteastioiden vajaatäyttö on asia, jota tarkkailemme tälläkin hetkellä. Toivommekin asiakkailta yhteistyötä, ettei jäteautojen tarvitsisi turhaan käydä tyhjentämässä tyhjiä astioita. Uusien asiakastilausten yhteydessä pyrimme haastattelemaan asiakkaat ja selvittämään tarpeet, jotta voimme tarvittaessa opastaa asiakasta oikean tyhjennysvälin arvioinnissa. Jäteastioiden tyhjennysväliä voi muuttaa verkkopalvelussamme.
Kun jäteastiat on saatu kiinteistöille, alkaa asukkaiden tärkeä työ: jätteiden lajittelu. Sen avulla saadaan materiaalit kiertoon: biojätteet biokaasuksi ja lannoitteiksi ja pakkausjätteet uusiksi pakkauksiksi. Loppujäte eli sekajäte hyödynnetään energiana Tammervoimassa.
Mitä teet, jos et ole tekemisissä jätteiden kanssa?
Kolmea en vaihda: mökki, sauna ja Tapparan pelit.
Mikä on ollut mieleenpainuvin kokemuksesi jätteiden parissa?
Biojätteen lajittelu on minulle tärkeää. Tekee ihan pahaa nähdä jonkun heittävän biojätettä sekajätteeseen. Viime syksynä olin mukana sekajätteen lajittelututkimuksen tekemisessä. Sen mukaan töitä vielä riittää siinä, että saadaan ihmisten lajitteluinnostus nousuun. Materiaalihyötykättöön kelpaavia jätteitä oli sekajätteestä 79%. Ja pelkästään biojätteen osuus sekajätteessä oli vielä 38%
Lue myös: Lassin tiimi ratkoo pysäköijän ongelmat huomaamattomasti
Julkaistu 27.4.2023
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Pääkirjoitus: Yhteiskunnan palveluksessa
Julkisesti omistetut ja infrastruktuuriamme kehittävät yhtiöt ovat merkitykseltään enemmän kuin niiden nimet antavat ymmärtää. Kuntien yhteistyö maankäytön, energian, vesihuollon, jätehuollon ja joukkoliikenteen toteuttajina on yhteiskunnan kohtaamien haasteiden kannalta oleellista. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen hillitseminen edellyttävät määrätietoista politiikkaa ja tekemistä. Lisäksi huoli huoltovarmuudesta on Venäjän sotatoimien seurauksena noussut aiempaa paremmin kaikkien tietoisuuteen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä.
Hyvin hoidetut ja näkemyksellisesti kehitetyt palvelut helpottavat asukkaiden arkea, vastaavat yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin, mahdollistavat yritysten kehittämisen ja ovat kustannustehokkaita. Tampere ja Tampereen seutu ovat tässä työssä onnistuneet hyvin.
Pirkanmaan Jätehuollon toimintamalli perustuu kotona tehtävään lajittelutyöhön, palvelujen kilpailutukseen, osaaviin yrityksiin, yhteistyöhön, optimoituihin investointeihin ja kustannustehokkaaseen kokonaisuuden hallintaan. Jos joku keskeinen osa kokonaisuudesta pitäisi nostaa esille, se on onnistuminen biojätteen lajittelussa. Biojätteestä saadaan tuotettua huoltovarmuuden kannalta tärkeää biokaasua muun muassa jäteautojen käyttöön sekä lannoitteita maanviljelykseen.
Kun biojäte ei enää sotke sekajätettä, voidaan sitäkin käsitellä laitosmaisesti ja parantaa kierrätystä. Kotona tehdyllä lajittelulla voi arjessaan pienellä vaivalla tehdä isoja asioita kierrätyksen ja huoltovarmuuden hyväksi.
Jäteyhtiön syksyn teemana onkin neljä B:tä: biolajittelu, Biomylly, BIG-biokaasu ja bees (mehiläiset). Tammerkosken Konsulinsaaressa meillä on ollut kesän ajan tuhansia mehiläisiä turvaamassa kaupunkikasvien lisääntymistä. Hunajaakin tuli tuotettua noin 60 kiloa.
Lajittelu – pieni vaiva ja iso merkitys!
Harri Kallio
toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 27.10.2022
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Kuvat: Laura Vesa
Gallup: Lajitteletko biojätteet?
Tuija Tanhuansuu, Ylöjärvi
Kotona ei toistaiseksi ole erikseen biojätteen keräysastiaa. Mutta tiedän, että se tulee pian pakolliseksi myös meille omakotitalossa asuville. Naapureiden kanssa on jo ollut alustavasti puhetta yhteisen astian hankkimisesta.
Puutarhajätteet menevät nytkin omaan pihakompostiin. Paperin ja lasin lajitteleminen, pullojen palauttaminen sekä käytettyjen vaatteiden vieminen UFF:lle ovat tuttuja juttuja. On tosi järkevää, että roskat saadaan kierrätettyä hyötykäyttöön.
Janne Niittymaa, Lempäälä
Yritän opetella koko ajan tarkemmaksi lajittelijaksi. Muut perheenjäsenet tosin taitavat hallita sen puuhan vähän minua paremmin. Asumme rivitaloyhtiössä, jossa on omat keräysastiansa kaikille eri jätelaaduille.
Itseltä sekajätteeseen saattaa varmaan välillä lipsahtaa ihan vahingossa jotain, mikä kuuluisi bioastiaan. Sikäli osittain ymmärrän tutkimustuloksia, joiden mukaan parannettavaa lajittelemisessa olisi vielä.
Lumi Lukkarinen, Tampere
Kotona kaupungissa lajittelen kaiken biohajoavan tarkasti biojätteeseen. Mökillä kompostiin ei voi laittaa ihan kaikkia samoja asioita, sillä esimerkiksi biopussit maatuvat hitaasti.
Joskus kyläillessä joutuu tilanteisiin, ettei bioroskista ole. Silloin tuntuu tosi oudolta laittaa kaikki sekajätteeseen.
Omaan kotiin muuttaminen on pian ajankohtaista. Haaveilen kimppakämpästä, jossa olisi oikein kunnollinen lajittelupiste.
Lue myös: Vain parin euron ympäristöinvestointi
Julkaistu 26.10.2022
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Teksti: Mari Vehmanen / Kuvat: Laura Vesa
Vain parin euron ympäristöinvestointi
Omakotitalon oman biojäteastian hankkiminen on Elina Aholan ja Harri Haapaniemen mielestä helppo ja edullinen ympäristöteko.
Kuoret ja siemenkodat sujahtavat paperiseen pussiin, kun Elina Ahola ja Harri Haapaniemi pilkkovat keittiössään oman kotipihan omenoita kuivattaviksi. Pian on aika lähteä iltalenkille Pilvi- ja Miisa-koirien kanssa. Samalla on hyvä hetki tipauttaa täysi pussukka portinpielen biojäteroskikseen.
Pariskunta on asunut omakotitalossa Nokialla reilut kolme vuotta, ja yhtä pitkään heillä on ollut oma biojäteastia. Sen hankkiminen oli Elinan ja Harrin mukaan helppo päätös.
– Ei olisi tullut mieleenkään lopettaa biojätteiden lajittelemista omakotitaloon muuttamisen jälkeen. Kierrättämisestä oli jo tullut rutiinia aiemmin kerrostalossa asuessa.
”Keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta.”
Biojätteen lisäksi Elina ja Harri lajittelevat metalli-, lasi-, kartonki- ja paperiroskat.
– Kaikille eri lajeille ei mahdu isoa astiaa tähän keittiön jätevaunuun. Lasi ja kartonki vievät eniten tilaa, joten niitä varastoimme kellariin odottamaan jätepisteeseen viemistä. Mutta keinot kyllä löytyvät, kun on kiinnostusta, Elina sanoo.
Keittiön biojätepussi täyttyy keskimäärin kolmesti viikossa hedelmien ja vihannesten kuorista, kahvinporoista sekä muusta arkisesta biojätteestä. Lisäksi omaan keräysastiaan mahtuu mukavasti rikkaruohoja ja muuta pihatöissä kertyvää puutarhajätettä.
– Isommat risu- ja lehtikuormat viemme sitten pari kertaa vuodessa Koukkujärven jätekeskukseen. Tonttimme on sellainen, ettei kompostille oikein ole riittävän suojaista nurkkaa. Ylipäänsä on huolettomampaa, ettei tarvitse seurata oman kompostorin toimimista, Elina toteaa.
Sujuu jokaiselta
Biojätteen suuri osuus kotitalouksien sekajätteen joukossa kuulostaa Harrin mielestä yllättävältä ja jopa surulliselta.
– Mitään vaikeaahan lajitteleminen ei ainakaan ole. Jos vaikka viikon verran uhraa asian opettelemiseen vähän ajatuksia, homma alkaa sujua ihan itsestään.
Myös ennakkoluulo omakotiasujan oman biojäteastian korkeista kustannuksista on pariskunnan mielestä väärä.
– Pari euroa tyhjentämisestä on mitätön summa asumisen muihin kuluihin verrattuna. Mieluusti maksamme sen verran siitä, että biojätteemme päätyvät näin vaivattomasti hyvään käyttöön. Sitä paitsi lajittelemisen ansiosta sekajätettä syntyy tosi vähän, ja se on kesäkuumallakin hajutonta, Harri pohtii.
Nokialla neljän osallistujan biokimpassa 140-litraisen astian yhden tyhjennyksen hinta on 1,04 euroa per osallistuja.
Elinan mielestä lajitteleminen on helppo matalan kynnyksen keino toimia ympäristön hyväksi. Tuntuu mukavalta tietää, että omasta jätteestä syntyy biokaasua ja muita hyödyllisiä tuotteita.
– Vaikkapa päästöttömän auton hankkiminen ei ole kaikille mahdollista. Mutta omat roskat voi jokainen lajitella, ja palkkioksi saa heti hyvää mieltä.
Ensi vuonna voimaan tulevaan biojätteiden keräämisvelvoitteeseen Elina ja Harri toivovat kaikkien omakotiasujien suhtautuvan avoimin ja positiivisin mielin.
– Pidetään yhdessä huolta tästä meidän hienosta luonnosta.
Pieni vaiva, iso hyöty
Tsempattavaa riittää edelleen. Näin kertovat Pirkanmaan Jätehuollon viimeisimmän lajittelututkimuksen tulokset.
– Kotitalouksien sekajätteessä on yhä keskimäärin 37,7 painoprosenttia biojätettä. Siitä merkittävä osa on syystä tai toisesta syömättä jäänyttä hävikkiruokaa, laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta kertoo.
Biojätteen lajittelemiseen on monta erinomaista syytä. Koukkujärven Biomyllyssä jätteestä valmistetaan muun muassa luomukelpoisia lannoitteita viljelijöiden käyttöön ja biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.
– Jos lajittelee vain yhden asian, kannattaa valita nimenomaan biojäte. Pieni vaiva tuo ison hyödyn koko yhteiskunnalle, kun ravinteet kiertävät käyttöön, Saana Ojala tähdentää.
Biomyllystä saadaan vuosittain 500–1 000 peltohehtaarin luomukelpoiset lannoitteet.
Ensimmäinen ja tärkein teko on pyrkiä vähentämään omaa ruokahävikkiä. Tähän voi pyrkiä miettimällä, mikä omassa taloudessa pääsee vanhenemaan helpoimmin: leivät, hedelmät, valmistetun ruoan rippeet vai jokin muu.
Seuraava askel on järjestää biojätteen kerääminen kotona mahdollisimman vaivattomaksi.
– Ellei roskiskaapissa ole tilaa, tiskipöydällä voi pitää pientä kannellista keräysrasiaa. Tavaksi voi ottaa viedä sanomalehteen käärityt biojätteet vaikka päivittäin ulos lähtiessä, Saana Ojala antaa esimerkkejä.
Omakotitaloissa asuvien velvoite järjestää biojätteen kerääminen tulee Pirkanmaalla voimaan 1.9.2023. Se koskee kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvia. Saana Ojalan mukaan nyt onkin hyvä hetki viritellä biojätekimppaa naapureiden kanssa.
– Muutaman talouden yhteinen astia on helppo ja edullinen. Kulut eritellään valmiiksi jokaisen laskulle.
Uutta on niin ikään kompostointi-ilmoitus, joka on tehtävä keittiössä syntyvän biojätteen kompostoimisesta. Velvollisuus koskee myös vapaa-ajan asuntoja ja haja-asutusalueita. Puutarhajätteen kompostoimisesta ei tarvitse täyttää ilmoitusta.
– Ilmoitukset jätetään alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle, Saana Ojala kertoo.
Biojätteen keräys laajenee
Biojätteen keräys laajenee 1.9.2023 koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä 10 000 asukkaan taajamissa Tampereella ja Tampereen ympäryskunnissa.
Vaihtoehdot keräykselle
- muodosta naapurien kanssa biokimppa eli tilatkaa yhteinen biojäteastia
- tilaa oma biojäteastia
- kompostoi asianmukaisessa kompostorissa – muista tehdä kompostointi-ilmoitus
Tutustu biokimppaan ja tee kimppasopimus
Pirkanmaan Jätehuolto tuo kiinteistöille maksutta biojäteastian. Tyhjennys maksaa 4,15-6,30 euroa/kerta. Biojäteastia voidaan tyhjentää kesäisin kahden viikon välein ja talvella neljän viikon välein. Kimpassa kustannukset jaetaan osallistujien kesken ja Pirkanmaan Jätehuolto lähettää jokaiselle oman laskun.
Tee tilaus Oma jätehuolto -palvelussa
Mistä tiedän, kuuluuko kiinteistöni alueelle?
Voit tarkistaa oman asuinalueesi tilanteen jätehuoltoviranomaisen karttapalvelusta. Karttalinkin ja muut tiedot muutoksesta löydät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta.
Pitääkö minun tehdä kompostointi-ilmoitus?
Kyllä, jos kompostoit elintarvikejätteitä. Jos kompostoit pelkästään puutarhajätteitä tai käymäläjätteitä, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia elintarvikejätteen kompostoijia koko Pirkanmaalla, myös vapaa-ajan asuntoja.
Ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle 31.12.2022 mennessä: tampere.fi/jatehuoltolautakunta.
Lue myös: Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Julkaistu 26.10.2022
Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Mihin lajiteltu jäte päätyy?
Pirkanmaalla syntyvistä jätteistä 99 prosenttia hyödynnetään materiaalina tai energiana. Biojätteet Pirkanmaan Jätehuolto käsittelee Biomyllyssä Nokialla ja sekajätteet Tammervoimassa Tampereella. Muut jätelajit käsitellään eri puolilla Suomea.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen.
Miksi jokaisen kannattaa kierrättää?
Kierrättäminen on helppoa, ja se säästää rahaa ja lajitellut jätteet ovat paikallista energiaa ja arvokkaita raaka-aineita. Viime vuonna voimaan tulleen uuden jätelain mukaan vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulee lajitella erikseen seitsemän eri jätelajia eli sekajäte, biojäte, paperi, metalli, kartonki-, muovi-, ja lasipakkaukset.
Viestintäpäällikkö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jätehuollosta kannustaa aloittamaan kierrättämisen pienin askelin. Yksi tärkeimmistä on biojäte.
– Biojäte on paikallista, vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa. Jo yhdestä biojätepussukasta Pirkanmaan Jätehuolto saa valmistettua Nokian Biomyllyssä BIG-biokaasua neljän kilometrin kulkemiseen autolla. Kaasun lisäksi biojätteestä valmistetaan muun muassa arvokkaita lannoitteita, jotka kelpaavat luomutuotantoon.
Kun biojätteen erottelee sekajätteestä, myös sekajätteen hyödyntäminen Tammervoimassa tehostuu, koska kostea biojäte palaa huonosti ja hankaloittaa siksi sekajätteen hyödyntämistä energiana.
– Vaikka Tampereen seudun jätehuoltomaksut ovat Suomen edullisimmat, kierrätys on hyvä tapa nipistää myös kuluista, Suomalainen sanoo.
Taloyhtiössä kierrättämisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi vastikkeen suuruuteen, omakotitalossa sekajäteastian tyhjennysvälin pidentymiseen.
Kodin vaaralliset jätteet, kuten akut, öljyt, loisteputket, maalit, sähkölaitteet ja metallit vastaanotetaan maksutta jäteasemilla ja Repe & Romu kierroksella. Pirkanmaan Jätehuolto tarjoaa asiakkailleen lisäksi maksuttoman metallin ja lasin keräyksen, jos kiinteistöllä on myös biojäteastia.
– Omakotiasujien, mökkiläisten ja pienten taloyhtiöiden kannattaa tutustua myös biokimppaan, jossa jäteastian tyhjennysmaksu jaetaan mukana olevien kesken.
Teksti: Tiina Laaninen
Lue myös: Nyt löytyvät jo lajitteluastiat lasille, biojätteelle ja metallille
Julkaistu 20.4.2022