Tunnetko nämä julkiset taideteokset?
Tunnetko nämä julkiset taideteokset?
Pyysimme julkisen taiteen asiantuntijaa, kuvataiteilija Tuula Lehtistä valitsemaan kolme kiinnostavaa teosta Tampereen katukuvasta. Valitut teokset on tehty eri aikoina.
Lehtinen nostaa esiin yhteisen ympäristön merkityksen – sen käyttämisen edellytyksenä on oltava riittävän monitahoinen ja keskusteleva päätöksenteko.
Lisäksi Lehtisellä on kaupungille pyyntö: tarvitaan julkisen taiteen strategia, jossa taide otetaan mukaan jo hankesuunnitteluun.
Hämeensillan pirkkalaisveistokset, Wäinö Aaltonen, 1929
”Veistokset ovat iso osa Tampereen kaupunkikuvaa. Kun teokset olivat kunnostettavina 2020, tuli selväksi, että jotain tärkeää puuttuu.”
Tampereen Rantatunnelin taideohjelma, useita tekijöitä, kuten Freizimmer, 2016
”Taideinterventio toteutettiin perinteisen tierakennushankkeen yhteydessä. Ilman sitä rantatunneli olisi harmaata betoniseinää. Taide on nostanut tunnelin visuaalista ilmettä. Kokonaisuuteen kuuluu Melutaidegalleria sekä valotaideteos Falls.”
Tuulensilmät, ratikkapysäkki Pyynikin torilla, Jaakko Himanen, 2021
”Teos on värikäs, leikkisä ja rohkea. Veistotaideteos on hyvä esimerkki siitä, miten teos voi syntyä monen eri tahon yhteistyönä, kuten säätiöiden, tässä tapauksessa Majaojan, ja yritysten. Tampereen taidemuseota vastapäätä saatiin tavallista merkittävämpi pysäkki.”
Julkaistu 21.4.2022
Kolumni: Millaisessa kaupungissa haluat asua?
Kolumni: Millaisessa kaupungissa haluat asua?
Kuva: Laura Vanzo
Haluaisitko asua kaupungissa, jonka jotkut kaupunginosat ovat niin pelottavia, ettei sinne kellä tahansa ole asiaa? En minäkään. Tällaisia kaupunginosia on olemassa jo naapurimaissa.
Vaarallisiksi äityvät kaupunginosat ovat seuraus kaupunginosien välisestä erilaistumisesta ja heikoimmassa asemassa olevan väestön syrjäytymisestä. Sitä voi tapahtua kaikkialla. Ilmiön taustalla olevat syyt ovat moninaiset, mutta karkeasti ne liittyvät yleiseen elintason nousuun ja väestön hyvinvointierojen kasvuun.
Kaupunkia tulee sekoittaa kaikin keinoin.
Meidänkin seudullamme yllättävän moni käy läpi polun, jossa pieni kerrostaloasunto vaihtuu varallisuuden kasvaessa rivitalonpätkään ja lopulta omakotitaloon rauhallisessa naapurustossa. Jäljelle jäävillä alueilla painottuvat hauraassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten ikäihmiset, seudulle vielä juurtumattomat nuoret aikuiset ja maahanmuuttajaperheet. Väestö, joita ilman seutu ei kasvaisi eikä menestyisi, mutta jonka on saatava tuntea yhteisön lämmin vastaanotto, jotta alussa kuvailtu tilanne vältetään.
Selvitimme Tampereen kaupunkiseudulla oman taajamamme nykytilan eriytymisen suhteen. Kävi ilmi, että asuinalueiden väliset erot ovat kuluneen 20 vuoden aikana kasvaneet. Ilmiön taustalla olevat rakenteelliset syyt ovat selkeät. Uudet omakotitalot ovat fyysisesti kaukana vanhoista lähiöistä. Henkisesti näiden alueiden asukkaat ovat jatkuvasti kauempana toisistaan. Tämä ei ole hyvä asia, jos haluamme välttää alussa kuvatun tilanteen.
Mitä asialle on tehtävissä? Paljonkin. Asuntopolitiikka ja kuntien kaavoitukset ovat tässä työssä keskeisessä roolissa. Jos tilanne on se, että varakas väestönosa haluaa asua omatonttisessa omakotitalossa, näitä tontteja tulee tehdä vanhojen kerrostaloalueiden keskelle. Sinne tulee tuoda myös uusia rivitaloja, sitä tiivistä ja matalaa. Kaupunkia tulee sekoittaa kaikin keinoin. Eriytymistä ehkäistään myös pitämällä huolta asuinrakennuksista, korjaamalla ja uudistamalla niitä.
Minä haluaisin asua kaupungissa, jonka monimuotoiset ja alati uusiutuvat kaupunginosat tarjoavat kodin sosiaalisesti sekoittuneelle väestölle ja tasokkaat palvelut luovat vetovoimaa koko seudulle. Millaisessa kaupungissa sinä haluaisit asua?
Kirjoittaja Kaisu Kuusela on Tampereen kaupunkiseudun seutusuunnittelupäällikkö.
Julkaistu 20.4.2022
Kolumni: Harppiympyrän sisältä löytyi valtava kapasiteetti
Kolumni: Harppiympyrän sisältä löytyi valtava kapasiteetti
Muutama vuosi sitten kokoonnuimme Tampereen tapahtumatoimijoiden kesken Tampere-talolle tavoitteenamme rakentaa Tampereesta yhä kiinnostavampi tapahtumakaupunki. Analysoimme maailman vetovoimaisimpia kaupunkeja.
Visioimme katettuja katuja, asemaseudun kokonaisvaltaista uudistamista ja jopa keskustan siirtämistä. Suunnittelu keskittyi paljon siihen, mitä pitäisi vielä kehittää. Tyytymättömyys olemassa olevaan tilaan on hyvä kehityksen moottori. Kaikille yhteistä oli voimakas tarve löytää konkreettisia ratkaisuja. Juuri tapahtumallisuus ja elämykset ovat menestyneimpien maailman kaupunkien taustalla.
Meille Tampereen seudulla se kelpaa. Kongressivieraat käyttävät keskimäärin 475 euroa vuorokaudessa vieraillessaan Suomessa. Urheilukisa- ja festivaalivieraat ovat lähes yhtä anteliaita. Vieraat tuovat osaamista ja uusia mahdollisuuksia yrityksille sekä organisaatioille.
Eräs suunnitteluryhmän jäsen pyysi meitä katsomaan harpilla piirtämänsä karttaympyrän sisälle: ”Tämän ympyrän sisällä, puolentoista kilometrin säteellä on kahden vuoden päästä uusi monitoimiareena, Pohjoismaiden suurin, palkittu konsertti- ja konferenssikeskus,
yhden Pohjoismaiden suurimman yliopiston pääkampus, lukuisia muita upeita tapahtuma- ja juhlatiloja, useita ostoskeskuksia, lukemattomia ravintoloita sekä tuhansien huoneiden hotellikapasiteetti ainakin kuudessa eri hotellissa.
Jengi meni hiljaiseksi. Sitten aloimme toimia, kuten meillä Tampereella on tapana. Tampere CED eli Tampere Events District -konsepti ja tuotteistus rakennettiin hetkessä. Alueen toimijat kontaktoitiin mukaan.
On hämmästyttävää, että alueella on todella 2 150 huoneen hotellikapasiteetti, 200 erilaista tapahtumatilaa ja vähintään 70 ravintolaa 10 minuutin kävelymatkan sisällä.
Maailmanluokan tapahtumakaupunki.
Hiljattain eräs tamperelainen kertoi iloisena, kuinka oli konferenssin aikana päässyt yllättäen nauttimaan maailmanluokan konsertista, jota ei koskaan tule unohtamaan. Tuskin maltan odottaa, mistä kaikesta kevään MM-kisavieraat pääsevät nauttimaan.
Paulina Ahokas on Tampere-talon toimitusjohtaja, joka innostuu ihmisistä. Hänelle kulttuuri, koulutus ja tasa-arvo ovat ratkaisu maailman viheliäisimpiin ongelmiin.
Julkaistu 20.4.2022
Siivousvaikuttaja Auri Kananen kertoo, kuinka kodin saa puhtaaksi luontoa kuormittamatta
Teksti: Saara Ignatius / Kuva: Laura Vesa
Siivousvaikuttaja Auri Kananen kertoo, kuinka kodin saa puhtaaksi luontoa kuormittamatta
Rakkaudesta siivoamiseen uransa rakentanut Auri Kananen muistuttaa, että siivouksessa pätee kolme yksinkertaista asiaa: aika, väline ja aine. Ekologinen siivooja jaksaa nähdä vaivaa.
Auri Kananen tunnustaa, että on oikeastaan aina ollut aika sotkuinen. Hän on puhtausalan restonomi ja siivousvaikuttaja, jonka siivoamista seuraa somessa miljoonajoukko.
– Äitini Sanna Kananen on pitkän linjan siivousyrittäjä, häneltä olen saanut vaikutteita. Opiskeluaikana siivosin kavereideni koteja ja tein heille lyhyitä snäppivideoita siivouksesta. Sain palautetta, että näiden katseleminen on niin tyydyttävää! En tuolloin vielä tiennyt videoilmiöistä, mutta hoksasin, että tässä voisi olla rako tehdä mun juttua.
Lisäksi Kananen halusi näyttää maailmalle, miten siivotaan. Nyt hänellä on yhteensä yli kahdeksan miljoonaa seuraajaa sometileillään. Kananen siivoaa ilmaiseksi eri- tyisesti syrjäytyneiden nuorten asuntoja. Hänen mukaansa siivous voi parhaimmillaan tuoda toivoa.
Kaikki alkaa vedestä ja mikrokuituliinasta
Kanasen mukaan ekologiseen siivoamisen lähtökohtia ovat vesi ja mikrokuituliina.
– Aineiden suihkiminen esimerkiksi pölyjä pyyhkiessä ei hyödytä. Toisaalta ekologisella tiskiaineella voi pestä käytännössä kaiken: vessanpytyn, tiskialtaan, suihkun lattian. Itse käytän sitä kaikkeen. Lisäksi ekologisen tiskiaineen rasvanpoistomekanismi on todella tehokas.
Kalkkitahrojen ja -jäänteiden poistaminen onnistuu parhaiten happamalla aineella. Luontoystävällinen vaihtoehto on etikka. Puhdistusainetta ei välttämättä tarvita ollenkaan.
– Mekaanisesti kovat välineet, kuten teräspallo, terässieni tai puhdistuskivi toimivat kalkkiin hyvin. Niillä saa puhdistettua myös esimerkiksi likaisen uuninlasin, kun lorauttaa mukaan tilkan vettä liukasteeksi.
Kylpyhuonekalusteiden kunnosta ei myöskään tarvitse olla huolissaan, vaikka siivoamisessa käyttäisikin mekaanisesti kovaa puhdistusvälinettä.
– En ole koskaan saanut naarmuja kalusteisiin näillä välineillä. Kannattaa kuitenkin välttää liian kovaa hinkkaamista.
Pese mikrokuituliinat oikein
Kananen suosii mikrokuituliinoja. Hänellä itsellään on niitä satoja. Niiden puhdistaminen on oma lajinsa.
– Käytetyt mikrokuituliinat voi pestä pesukoneessa, mutta ne pitää pestä erikseen muusta likapyykistä. Mikrokuituliinat keräävät sisäänsä pölyä ja likaa, käytännössä kaiken muista tekstiileistä irtoavan nöyhdän. Tällaisella mikrokuituliinalla pyyhittäessä pyyhe luovuttaa likaa ja siksi ihmisillä jää nukkaa tasoille. Väärin pesty pyyhe on käyttökelvoton. Ekologisinta on pestä siivouspyyhkeet kerralla oikein.
– Itse pesen mikrokuituliinat 90 asteessa, sillä bakteerit kuolevat 70 asteessa 10 minuutissa, eikä pesukoneissa usein ole 70 asteen ohjelmaa. Kova pesuohjelma puhdis- taa samalla konetta, puhtaus puolestaan pidentää koneen käyttöikää, Kananen ohjeistaa.
Enemmän aikaa kuin aineita
Kananen muistuttaa, että perussiivouksen lähtökohtana on kolme asiaa: aika, mekaaninen puhdistusväline ja puhdistusaine. Ekologisessa siivouksessa nimenomaan siivoukseen käytettävä aika ja välineen käyttö ratkaisevat.
– Jos halutaan säästää aikaa, käytetään enemmän ainetta ja välinettä. Jos halutaan siivota ilman puhdistusainetta, siivoukseen on käytettävä aikaa ja mekaanista hankausta.
Tehokkuus kiehtoo – myös kaupunkirakenteessa
Auri Kananen kertoo olevansa tehokkuutta arvostava kaupunkiautoilija. Tampereella häntä kiehtoo keskustan alue ja toimivat palvelut.
– Tampereella liikkuessani autoilen, sillä minulla on usein siivousvälineet mukana, ja niitä on paljon. Tykkään liikkua nopeasti ja vauhdilla.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Turhasta kuluttamisesta.
- Energian käyttöä voisin miettiä tarkemmin.
- Olen luopunut kovista kemikaaleista kodissani.
Auri Kananen
- Ammatti: Siivousvaikuttaja
- Perhe: Hiljattain kihlautunut poikaystävänsä kanssa.
- Asuu: Ylöjärven Siivikkalassa
- Ajankohtaista: Kehittää omaa siivoussovellusta kaikille kotitalouksille yhteistyössä pelisuunnittelija Johannes Linnaman kanssa. Sovelluksen tuotoista osa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Sovelluksen avulla Kananen haluaa tavoittaa erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria.
Lue myös: Arto Rastas: Kuljen Tampereen keskustassa kävellen tai skuutilla
Julkaistu 20.4.2022
Suunnittelulla melu kuriin
Suunnittelulla melu kuriin
Yksi kaupunkielämän kinkkisimmistä riesoista on liikennemelu. Onneksi sen hillitsemiseen on keinoja, joista tärkein on suunnittelu.
Liikennemelua hillitään parhaiten maankäytön ja liikenteen suunnittelulla. Meluhaittoja voidaan pienentää väylien suunnittelulla, kunnossapidolla ja rakentamisella sekä rajoittamalla liikenteen määrää ja ajonopeutta.
Melun leviämistä voidaan estää maaston muotoilulla, rakenteiden sijoittelulla tai erilaisilla melusuojauksilla. Vilkkaiden teiden varsille voidaan sijoittaa teollisuusrakennuksia, kauppoja tai pysäköintialueita. Asuntoalueilla varastot ja autotallit voivat toimia melusuojina.
Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen pienentävät liikennemelua.
Julkaistu 19.4.2022
Tulevaisuuden lähijunaliikennettä suunnitellaan nyt
Kuva: Rodeo
Tulevaisuuden lähijunaliikennettä suunnitellaan nyt
Valmistumassa oleva lähijunaliikenneselvitys hahmottaa Tampereen kaupunkiseudun junaliikenteen tulevaisuutta kahdessa vaiheessa: vuosille 2030 ja 2050. Tulevaisuuden hahmottaminen pitkälle on tärkeää, sillä lähijunaliikenteen kehittäminen kytkeytyy koko seudun suunnitteluun, kehitykseen ja kasvuun, vaatii eri toimijoiden organisoitumista sekä sitoutumista mittaviin investointeihin.
– Seuraavien kahdeksan vuoden aikana lähijunaliikenteessä tavoitteena on ottaa tehot irti nykyisestä infrasta. Se tarkoittaa esimerkiksi joidenkin uusien seisakkeiden rakentamista ja junavuorojen lisäämistä, kertoo Tapani Touru, Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö.
Jotta kehitys olisi jatkuvaa, tarvitaan konkreettisten tekojen lisäksi näkymää. Vuoden 2050 näkymässä keskeistä on rataverkko ja sen kapasiteetti.
– Tarvitaan tarkempia selvityksiä, millaisia junamääriä raiteille mahtuu, tarvitaanko lisää rautateitä, millaisella aikataululla hankkeita toteutetaan ja miten ne rahoitetaan. Lisäksi täytyy olla näkymä millä aikavälillä junaliikenteelle kysyntää on niin paljon, että siihen kannattaa investoida, Touru kuvailee.
Junaliikenteen osuus seudun joukkoliikennematkoista on suhteellisen pieni. Tällä hetkellä junaliikenteen tarjonta vastaa hyvin kysyntää.
– Jotta junaliikennettä on perusteltua lisätä, täytyy matkustajamäärien kasvaa. Juna on kilpailukykyinen liikenneväline, mutta esimerkiksi liityntäpysäköinti vaatii kehittämistä. Junaliikenteen kehitystä on arvioitava rinnakkain muun joukkoliikenteen kanssa.
Lähijunaliikennettä on kehitetty jo tuloksellisesti.
– Nokialla, Lempäälässä, Tesomalla ja Tampereen keskustassa on toteutettu merkittäviä hankkeita. Pilottina alkanut M-juna liikenne on nyt hankittu yhdeksäksi vuodeksi.
Julkaistu 13.4.2022
Seutuluotsi tuottaa tulevaisuustietoa päätöksenteon tueksi
Seutuluotsi tuottaa tulevaisuustietoa päätöksenteon tueksi
Miten me tulevaisuudessa elämme, liikumme tai työskentelemme? Millainen on tulevaisuuden kaupunkiympäristö, ja millaisia palveluja tarvitaan tukemaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin hahmotellaan Tampereen kaupunkiseudun ennakointityössä, Seutuluotsissa.
Seutuluotsi tuottaa tietoa muutostekijöistä, ilmiöistä ja trendeistä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden kehitykseen. Tiedon ja ymmärryksen pohjalta Seutuluotsi luo erilaisia vaihtoehtoja siitä, millainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuudessa voisi olla. Tätä tietoa hyödynnetään tulevaisuutta koskevien seudullisten päätösten tekemisessä esimerkiksi uuden seutustrategian ja kuntien strategioiden valmistelussa.
Ennakoimalla tulevia muutoksia voidaan vaikuttaa tulevaisuuden kehitykseen vahvistamalla haluttuja suuntia ja toteuttaa muutokset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Seutuluotsissa ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä kumppaneina Pirkanmaan liitto, Business Tampere, kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät ja yliopisto.
Lisätietoa: tampereenseutu.fi/seutuluotsi
Julkaistu 28.10.2021
Pääkirjoitus: Jotta meillä olisi jatkossakin neljä vuodenaikaa
Pääkirjoitus: Jotta meillä olisi jatkossakin neljä vuodenaikaa
Tampereen kaupunkiseudun kasvu on yltänyt 400 000 asukkaaseen. Olemme yhden sukupolven eli 25 vuoden aikana kasvaneet 100 000 asukkaalla. Seudun kunnat ovat luoneet yhteisen tarinan Suomen kakkoskeskuksesta, tiivistäneet rakennetta, nousseet raiteille ja kasvaneet ylöspäin. Olemme rakentaneet yhteisiä palveluja ja rajatonta kaupunkiseutua asukkaille ja yrityksille.
Tarinamme visio on eurooppalainen kestävän kasvun kaupunkiseutu. Mitä se tarkoittaa? Olemme kaupunkiseutuna sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Haluamme kokea neljä vuodenaikaa myös jatkossa. Seudun asukkaille on tarjolla paljon kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja. Moni asia tuleekin melkein huomaamatta hoidettua fiksusti – liikkumisessa, energiantuotannossa, jätehuollossa tai kaavoituksessa. Seudulliset toimijat, kuten sähkölaitos, vesilaitos, jätehuolto ja Nysse tekevät töitä seudun asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Mutta tämä ei vielä riitä.
Asukkaiden voima on suuri. 400 000 asukasta mahdollistaa valtavan määrän päivittäisiä päätöksiä kestävän kehityksen puolesta. Työmatka, ostoskori, roskat, valaistus ja lämmitys jäävät viime kädessä jokaisen itsensä valittavaksi. Tottumuksia ei ole helppo muuttaa, mutta uskallan luvata, että muutos palkitsee. Tunne siitä, että on tehnyt oman osuutensa hiirenkorvien, syysruskan, lasten pulkkamäkien ja puhtaan järvi-luonnon puolesta, on palkitseva. Toinen huomaa kestävien valintojen parantavan omaa hyvinvointia, terveyttä ja mielialaa. Kolmannelle kestävät valinnat tarkoittavat arjen taloudellisempaa elämäntapaa ja mahdollisuutta panostaa johonkin muuhun. ”Haistan, näen, kuulen” – se on tärkeää!
Kasvavalla kaupunkiseudulla päästöjen nujertaminen on äkkiä ajatellen isompi työ kuin muualla. Toisaalta meillä on resursseja – niin yhteisillä toimijoilla kuin kansalaisissakin. Asukkaiden omat toimet ovat voimaa.
Kestävä kehitys on valtavirtaa. Se on mahdollisuus, ei uhka. Kannetaan jokainen kortemme yhteiseen kekoon!
Päivi Nurminen
Seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Julkaistu 28.10.2021
Kolumni: Samaa jengiä, vaikka Hakamettän pihassa tunnustetaan väriä
Kolumni: Samaa jengiä, vaikka Hakamettän pihassa tunnustetaan väriä
Tapasin aviomieheni kahvilan jonossa ensi kerran kesällä 2016. Olin 31-vuotias ja elämäni ehkä kuudetta kertaa Tampereen seudulla. Kahdeksan kuukauden päästä tuosta hetkestä olin pakannut laukkuni, esikoiseni ja elämäni Helsingissä ja katselin uuden kotini ikkunasta ulos. Sieltä näkyi Näsinneula – ainoa edes etäisesti tuttu asia uudessa kotikaupungissani kahvilan jonossa tapaamani, hassua Kummeli-kieltä puhuvan miehen lisäksi.
Ensimmäisenä vuotena huomasin, että tamperelaiseksi opettelussa oli muutamia erikoispiirteitä, jotka täytyi yksinkertaisesi käydä läpi. Kun tyttäreni tuli ensimmäisen eskaripäivänsä jälkeen kotiin, puuskaisi hän Kirkkopuistoon päästyämme tuskaisesti: ”Siis kumpaa me nyt oikein ollaan?” Naulakkomerkkiin oli pitänyt valita Tapparan tai Ilveksen logo. Uusi kaupunki toi eteen Hakametsän jäältä kumpuavan kaksintaistelun, uudet ystävyyssuhteet ja kummat Nysse-pysäkit. Sekin piti tietää, millä tavalla halusi siivet syödä: mediumina, kaksiluisina vai ravistettuina? Siippareissa tietenkin, ja jos joku ehdotti Hookia, piti asiasta kinastella edes näennäisesti.
Vaikka Tampere on ensi vilkaisulla kahtiajakojen kaupunki, jota halkoo yksi silta itään ja länteen, ei todellisuudessa ihmisten välillä ole leirejä. Itse asiassa tärkein seikka, jonka tamperelaisuudesta olen näiden vuosien aikana oppinut, on, että tamperelaisilla ei ole klikkejä! Kun olin ensimmäisenä tamperelaisvuotenani töissä suunnittelutoimistossa, Hallituskadun ovistamme saattoi paukahtaa työntekomme keskelle kadunmiehiä kilisevien kassiensa kanssa. Sen sijaan, että heidät olisi ajettu ulos, pipopääkollegani tarjosivat heille hipsteri-sumpit ja pullaa. Aluksi toiminta hämmensi minua, mutta sitten tajusin kaiken tämän olevan osa sitä tamperelaisuutta, jota rakastin. Siinä pyöreän pöydän ääressä – kuten Tampereella muutenkaan – ei tuntunut olevan väliä koulutustaustoilla tai lähtökodilla. Oli yksinkertaisesti kaupunkilaisia, joille me vastaan te -asettelu oli turhaa.
Karoliina Pentikäinen on kolmen tyttären äiti, bloggaaja ja Sidosteen sukkatehtaan markkinointipäällikkö, joka haluaisi asua loppuelämänsä Pyynikillä.
Julkaistu 28.10.2021
”Kuljen Tampereen keskustassa kävellen tai skuutilla”
Teksti: Tiina Laaninen / Kuva: Marjaana Malkamäki
”Kuljen Tampereen keskustassa kävellen tai skuutilla”
Ravintoloitsija ja kokki Arto Rastaan työpäivät ovat hektisiä ja liikkuvia. Kotoaan Lempäälästä mies suuntaa aamuisin Tampereen keskustaan autolla. Keskustassa matkat taittuvat autoa näppärämmin sähköpotkulaudalla eli skuutilla tai jalkaisin.
Vähintään yksi työvuoro viikossa kokkina ravintolan keittiössä. Siitä Arto Rastas pitää kiireenkin keskellä kiinni, sillä kokkaus on asia, josta hän nauttii ammatissaan eniten.
– Työni on hektistä, mutta mielenkiintoista ja itseni näköistä. Viihdyn Pirkanmaalla hyvin. Tampere kehittyy jatkuvasti, ja täällä on hyvä virtaus niin ravintola-alalla kuin yleisesti, Rastas sanoo.
Vastuullisesti skuutilla
Rastaan työpäivä alkaa tavallisesti vähän ennen kahdeksaa, jolloin Rastas hyppää kotonaan Lempäälässä auton rattiin ja suuntaa Tampereen keskustaan, toisinaan myös Helsinkiin.
– Käyn tavallisesti ensimmäisenä aamulla Aleksanterinkadulla sijaitsevassa Dining26 by Arto Rastas -ravintolassani katsomassa, että kaikki on kunnossa ja ravintola on valmiina ottamaan asiakkaita vastaan.
Seuraavana matka vie Vuolteenkadulla sijaitsevaan Rastaan silmäterään Periscopeen, muttei suinkaan autolla.
– Vien auton tavallisesti aamulla Ratinan parkkihalliin ja kuljen Tampereen keskustassa siirtymät kävellen tai skuutilla.
Rastas ei pidä skuutteja vaarallisina kulkuneuvoina, mutta toteaa, että etenkin keskusta-alueella niillä on maltettava ajaa tarpeeksi hiljaa.
– En laittaisi pahakseni, että keskustoissa skuuttien vauhtia rajoitettaisiin. Toisaalta niissä voisi olla ominaisuus, että rauhallisemmilla alueilla ne kulkisivat keskustaa nopeammin, Rastas visioi.
Päivän hengähdyshetkeeni kuuluvat usein kahvit jossakin Laukontorin kahviloista. Voin istua hetkisen, katsella ohi käveleviä ihmisiä ja vetää henkeä.
Hengähdyshetki Laukontorilla
Toisinaan skuutti vie Rastaan Laukontorille, jonka tunnelmaan mies on erityisesti mieltynyt.
– Päivän hengähdyshetkeeni kuuluvat usein kahvit jossakin Laukontorin kahviloista. Voin istua hetkisen, katsella ohi käveleviä ihmisiä ja vetää henkeä.
Mikäli Rastas kaipaa pidemmän rentoutumishetken, hän suuntaa mielellään Pyynikinharjun maisemiin.
– Kävelen harjulla verkalleen ja ihailen upeita järvimaisemia. Rovaniemeläisenä olen tottunut lataamaan akkuja metsässä ja kulkemaan luonnossa itsekseni. Pyynikki on tähän tarkoitukseen hyvä.
Helsinki-päivinään Rastas taittaa matkat autoillen, sillä hänellä on usein mukanaan monenlaista tavaraa. Jos edessä on esimerkiksi koulutuksen pitäminen, samalla onnistuu tukkukäynti ja tavaran tuominen Tampereen ravintoloihin.
– Pyrin siihen, että autoillessani hoidan samalla matkalla mahdollisimman monta asiaa. Se säästää sekä aikaa että luontoa.
Kolme asiaa, joista luovun:
- Luovuin dieselautosta ja vaihdoin ympäristöystävällisempään dieselhybridiin. Lyhyet matkat taitan nykyään ilman autoa.
- Ruokahävikin minimointi on ollut ravintoloissa arkea jo pitkään ja nykyään myös moni kotitalous kiinnittää asiaan huomiota. Ravintolakeittiössä raaka-aineet käytetään kokonaan: porkkanan hyödynnän kuoria myöten.
- Haluan välttää muovia mahdollisimman pitkälti. Ruokakaupassa se on toisinaan vaikeaa, sillä liian monen elintarvikkeen pakkausmateriaali on edelleen muovi.
Arto Rastas
- Ammatti: ravintoloitsija ja kokki
- Perhe: kaksi lasta
- Asuu: omakotitalossa Lempäälässä, kotoisin Rovaniemeltä
- Ajankohtaista: Arto Rastas omistaa 13 ravintola-alan yritystä ja kokkikoulun. Rastaan silmäterään, Periscopeen, terassille rakennetaan parhaillaan huhtikuussa 2022 avautuvaa pohjoismaiden suurinta kattoterassia saunamaailmoineen.
Julkaistu 28.10.2021