Paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki istuu raportti sylissään. Kuva: Laura Vesa

Arki sujumaan paikkatiedon avulla

Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Laura Vesa

Arki sujumaan paikkatiedon avulla

Paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki haluaa kehittää viihtyisää kaupunkiseutua.

Mitä kuuluu paikkatietoasiantuntijan työhön?

Paikkatiedolla tarkoitetaan tietoa, jolla on kartalta osoitettavissa oleva sijainti. Työssäni käsittelen esimerkiksi maankäyttöä, asuntorakentamista tai väestönkasvua koskevia aineistoja. Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyödyntävät tietoja seudun kehittämisessä ja yhteistyönsä suunnittelemisessa. Asukkaiden kanssa olen suoraan tekemisissä lähinnä erilaisten asukaskyselyiden kautta.

Millaista kaupunkiseutua haluat olla mukana kehittämässä?

Työskentelemme sen hyväksi, että tulevaisuuden kaupunkiseutu olisi mahdollisimman viihtyisä ja toimiva. Viihtyisyyttä luovat monet asiat, kuten viheralueet sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuudet. Sujuvassa arjessa liikkuminen ja palveluiden saaminen on helppoa yli kuntarajojen. Lisäksi kaupunkiseutumme kasvun tulee olla kestävää niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Mikä työssäsi on parasta?

Tämä on monipuolinen työ, jossa saa olla mukana käsittelemässä isoja, koko seudun tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Seututoimistolla meillä on mukava ja innostunut työyhteisö. Lisäksi pääsen tapaamaan omien alojensa huippuasiantuntijoita, ja saan oppia joka päivä uutta.

Mitkä ovat lempipaikkasi vapaa-ajalla?

Tampereen keskustassa on jo nyt kävelyetäisyydellä tarjolla valtavasti nähtävää ja tekemistä. Ja keskustaa rakennetaan koko ajan yhä houkuttelevammaksi. Lisäksi Kauppi on mahtava paikka, jossa pääsee luontoon ihan kaupungin kupeessa.

Julkaistu 19.4.2021


Kaksi pyöräilijää keskustelee ajaessaan kesäisellä pyörätiellä

Keskustellaan!

Kuva: Laura Vanzo

Keskustellaan!

Digitaalisessa kansalaispaneelissa voit vaikuttaa kaupunkiseudun kehittämiseen

Pian Tampereen seudun asukkaiden mielipiteitä alueen kehittämisestä kuullaan entistä tarkemmalla korvalla, kun digitaalinen kansalaispaneeli aloittaa toimintansa. Kuntalaisista koottu paneeli keskustelee moderaattorien avulla teemoista, joiden avulla kerätään tietoa seudulliseen päätöksentekoon.

Asukkaat saavat keskustelun pohjana olevasta selkeästä tietopaketista faktoja, ja he voivat keskustelun edetessä ja muita kuultuaan muodostaa aiheesta oman näkemyksensä. Nämä keskustelussa ilmi tulleet asukkaiden kokemukset ja näkemykset ovat kunnille tärkeää aineistoa, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa. Näin saadaan tehdyksi asukaslähtöisempiä ja parempia ratkaisuja.

Keskustelut helposti verkossa

Kansalaispaneelin keskustelut käydään digitaalisessa ympäristössä. Osa niistä on etäyhteyksin toteutettavia ryhmäkeskusteluja, ja osa on ajasta ja paikasta riippumatonta kirjoitettua verkkokeskustelua.

Kansalaispaneeli ei ole pelkästään uudenlainen keino kuulla asukkaiden näkemyksiä, vaan ennen kaikkea keino saada lisätyksi kaikkien osapuolten ymmärrystä. Keskustelusta hyötyvät siis niin kunnat kuin asukkaat. Osallistujiksi kutsutaan satunnaisotannalla Tampereen kaupunkiseudun asukkaita.

Mukaan keskusteluihin toivotaan saavan noin 500 henkilöä eri puolilta kaupunkiseutua. Mikäli kutsu saapuu, tarttumalla siihen pääset osallistumaan seudun kehittämiseen aivan uudella tavalla. Ensimmäiset testikeskustelut alkavat kevään aikana.

→ Lue lisää: tampereenseutu.fi/tietoa-asukkaille/ osallistu-ja-vaikuta/

Julkaistu 19.4.2021


Taija Holm

Kolumni: Ulkomailla Tampereella

Kolumni: Ulkomailla Tampereella

Muutama vuosi sitten perheeseemme syntyi traditio. Harvoista vapaista viikonlopuista halusin varata tälle aina yhden lauantain. Heräsimme ajoissa, puimme päällemme ja siirryimme lähimmälle pysäkille kotiseudullamme Ylöjärvellä odottamaan bussia. Bussin saapuessa oli tärkeää, että ala-astelainen poikamme sai nousta ensimmäisenä kyytiin ja varata meille takapenkin.

Matka kohti naapurikaupunkia Tamperetta tuntui elämykseltä. Maisematkin kiinnostivat pikkumiestä enemmän kuin puhelimen ruutu. Sokoksen luona kapusimme ulos linjurista.

Askel vei kohti Kauppahallia ja Linkosuon lauantaibrunssia, jota nautimme aikuisten kesken pidempään kuin perijän maltti kesti. Hän sai 5 euroa shoppailurahaa tehdäkseen ostoksia samalla käytävällä, jossa me vanhukset nautimme vielä kahvimme rauhassa. Kauppiaat ja tuotteet alkoivat käydä hänelle tutuiksi, ja sama pään kokoinen korvapuusti lähti usein Pullapuoti Wileniukselta paperipussissa mukaan.

Kauppahallista matka jatkui Laukontorin ympäristön kirpputoreille, joissa niin ikään perijän budjetti oli muutamia euroja. Ostoksia hän teki syvästi harkiten ja kolikkoja laskien. Kirpputorihankintojen jälkeen reitti kulki kosken yli kauppakeskuksiin.

Tiimellyksen edetessä välillä tuli jano. Oli rentouttavaa istahtaa lähimpään kahvilaan ilman aikatauluja, katsella ihmisiä, miettiä heidän taustojaan ja tarinoitaan. Koin hetkittäin lyhyitä välähdyksiä entisiltä ajoilta istuessani Pariisin katukahviloissa. Mielen valtasi lämpö.

Ei tarvitse lähteä kauas saadakseen sen hyvän olon, josta matkailussa syvimmillään on kyse. Odotan seuraavaa virussirkuksen jälkeistä kaupunkiseikkailua malttamattomana, sillä lähimatkailu tekee hyvää. Se saattaa synnyttää tämänkaltaisia traditioita, jotka jättävät muistijälkiä, siirtyvät sukupolvelta toiselle ja elävät kuin tarinat.

Taija Holm on palkittu viihdealan PR- ja markkinointialan tekijä, joka myös tuottaa tapahtumia, konsertteja ja kiertueita. Hänen musiikkialan muutoksiin ja tarinoihin pohjautuva Loppuunmyyty! -kirjansa julkaistiin maaliskuussa. Aiemmin häneltä on julkaistu Rohkein menee ensin -kolumnikirja.

Julkaistu 15.4.2021


Sirkku Peltola nojaa kaiteseen Pispalan portaissa. Maassa on lunta, Peltola on pukeutunut vaaleanpunaiseen tupsulliseen pipoon sekä mustaan villakangatakkiin ja mustaan kaulahuiviin.

”Pispalanharjun järvimaisemiin ei kyllästy koskaan”

Teksti: Tiina Laaninen / Kuva: Laura Vesa

”Pispalanharjun järvimaisemiin ei kyllästy koskaan”

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Sirkku Peltola kulkee neljä kertaa päivässä kotinsa ja työpaikkansa, Tampereen Työväen Teatterin, välin. Pispalanharjulta avautuva järvimaisema on joka kerta erilainen – ja aina yhtä rauhoittava.

Sirkku Peltola kävelee talvisella kadulla Tampereen Pispalassa

Sirkku Peltola rakastui miehensä Heikki Salon kanssa keväällä 2007 Tampereen Pispalassa sijaitsevaan Lauri Viidan syntymäkotiin. Se oli huonokuntoinen, mutta taitelijapariskunnan omistuksessa rakennus sai uuden elämän.

– Melkein kaikki muu paitsi runko, perustukset ja uunit tehtiin käsityönä uusiksi.

Peltolalla on kodistaan noin 2,5 kilometrin matka pääasialliselle työpaikalleen Tampereen Työväen Teatteriin. Koska käsikirjoittaja-ohjaajan työpäivä on kaksiosainen, Peltola kulkee matkan päivän aikana tavallisesti neljästi.

– Pyöräilen, kävelen tai juoksen matkan sään, kiireen ja mukana olevan tavaran määrän mukaan.

Työmatka omaa aikaa

Peltola kertoo hakeutuneensa asumaan aina kävelymatkan päähän itselleen tärkeimmistä kohteista, kuten työpaikasta.

Kun perheen lapset olivat pieniä, työmatka tarjosi omaa aikaa, jolloin ajatukset sai siirrettyä kodista työhön ja toisinpäin.

Työmatkan maisemat rauhoittavat, antavat perspektiivin asioille ja suhteuttavat oman olemisen johonkin ikiaikaiseen ja suureen.

– Työmatka on minulle edelleen oma, yksinäinen ajatushetkeni. Sen maisemat rauhoittavat, antavat perspektiivin asioille ja suhteuttavat oman olemisen johonkin ikiaikaiseen ja suureen.

Erityisen tärkeitä Peltolalle ovat Pispalanharjulta avautuvat näkymät Näsi- ja Pyhäjärville.

– Näsijärvi on kiehtovimmillaan illalla, kun aurinko laskee. Pyhäjärvi hurmaa erityisesti aamuisin ja lokakuussa, jolloin taivaanranta on täynnä hienostuneita värisävyjä.

Lastenlapset sydämessä

Reittiä kulkiessaan Peltola ohittaa monen työtoverinsa ja ystävänsä kodin. Hän saattaa katsoa tutun talon ikkunaan ja miettiä, onko asukas kotona ja mitä tälle kuuluu.

Nyt keinu on tyhjä, mutta katseeni tavoittaa sen yhä usein.

– Eräs naapureistani istui vuosikaudet pihakeinussa ja kommentoi tai kysyi minulta aina jotakin, kun kuljin ohi. Nyt keinu on tyhjä, mutta katseeni tavoittaa sen yhä usein.

Peltola suree sitä, että pikkulinnut ovat vähentyneet työmatkan varrelta, kuten Pirkanmaalta yleisemminkin.

Tällä hetkellä työmatkalla korvaan pistää myös Pispalan remontissa olevan koulun hiljaisuus.

– Kun lapseni olivat pieniä, pysähdyin aina Wivi Lönnin koulun kohdalla tutkailemaan, ovatko he välitunnilla. Sittemmin vilkuilin Tykin ikkunoihin.

Nykyään Peltolan vanhin lapsenlapsi on samassa alakoulussa kuin äitinsä aikanaan, ja tutkailu on taas osa työmatkaa.

Vaikka olisin kuinka kiireinen, ajatukseni ovat aina myös lastenlapsissani.

– Vilkuilen myös Koulukadun päiväkodin suuntaan, näkyisikö pienempää lapsosista siellä. Vaikka olisin kuinka kiireinen, ajatukseni ovat aina myös lastenlapsissani.

Karttakuva, johon on punaisella viivalla merkitty Sirkku Peltolan kävelymatka Pispalasta Tampereen Työväen Teatterille.

Kolme asiaa, joista luovun:

  1. Lyhytjänteisestä ja hetkellisestä ostamisen ilosta.
  2. Tehotuotetusta ruoasta, kuten monista eläinkunnan tuotteista.
  3. Päätin kolme vuotta sitten, etten lennä kuin välttämättömät työmatkat, joita on toistaiseksi ollut vain yksi. Arjessa liikun kävellen, sähköpyörällä tai hybridiautolla.

Sirkku Peltola

  • Ammatti: käsikirjoittaja ja ohjaaja
  • Perhe: puoliso Heikki Salo, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta
  • Asuu omakotitalossa Pispalassa
  • Ajankohtaista: Koiran morsiamista tehty kuunnelma on ladattavissa TTT:n verkkosivuilta. Näytelmänä sen ja Peltolan uudelleen kirjoittaman ja ohjaaman Ikiliikkujan esitykset jatkuvat TTT:ssä syksyllä 2021.
  • Myös Tampereen Komediateatterin Mummun saappaissa soi fox odottaa koronarajoitusten helpottamista.

Julkaistu 14.4.2021


Alina Aarnio

Millaista arkea elän vuonna 2030?

Teksti: Lea Penttilä Kuvat: Emil Bobyrev

Millaista arkea elän vuonna 2030?

Alina Aarnio

Alina Aarnio
17-vuotias lukiolainen
Tampere

Toivon olevani kansainvälisessä työssä ja asuvani kerrostalossa Tamperetta isomman kaupungin keskustassa, koska rakastan isojen kaupunkien sykettä.

Luonnon ja rahan säästämiseksi liikun mieluiten kävellen, sähköpyörällä tai julkisilla liikennevälineillä. Jos ostaisin auton, haluaisin sähköauton.

Erityisen ihanaa olisi hyvät junayhteydet muihin maihin

Arvostaisin hyvää kirpputori- ja kasvisruokatarjontaa elääkseni itselleni sopivalla kestävällä elämäntavalla. Erityisen ihanaa olisi hyvät junayhteydet muihin maihin, jotta voisin jatkaa rakasta matkustusharrastustani lentämistä välttäen.

Tampereen toivon panostavan ratikkaverkoston laajentamiseen, bussilinjojen sähköistykseen ja sujuvuuteen sekä pyöräilyreittien lisäämiseen.

Uusi asutus tulisi rakentaa ympäristölle kestävällä tavalla ja sähköistää uusiutuvalla energialla.

Charlie Cruz Kauppila

Charlie Cruz Kauppila
18-vuotias abiturientti
Tampere

Asun todennäköisesti Helsingissä tai Tampereella. Pidän kaupungissa asumisesta lyhyiden välimatkojen sekä hyvien palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Matkat keskustassa taittuvat helposti kävellen tai pyörällä.

Kauemmas voi kulkea julkisilla kulkuvälineillä tai ehkä jopa omalla sähköautolla. Sähköautoa ladataan luonnollisesti samalla uusiutuvalla energialla, jota käytetään asuntojenkin lämmitykseen.

Puhtaan energian käyttäminen on erityisen tärkeää.

Energiasektori on Suomen suurin päästölähde, ja siksi puhtaan energian käyttäminen on erityisen tärkeää tulevaisuudessa.

Toivottavasti kaupunkilaisia kannustetaan vaihtoehtoisten kulkuvälineiden käyttöön yksityisautoilun vähentämiseksi, erityisesti keskustoissa. Hyvässä pyörätieverkostossa pyöräily on autoilua nopeampaa, terveellisempää ja vie autoja vähemmän tilaa.

Matti Mustonen

Matti Mustonen
18-vuotias abiturientti
Tampere

Vuonna 2030 haluan elää Tampereella, joka on kaunis ja monipuolinen kaupunki. Tampere on Hinku-kuntana sitoutunut päästövähennyksiin. Lämmön ja sähkön tuotanto on yksi isoimmista päästöjen aiheuttajista.

Tulevaisuuden Tampereen tulee tuottaa puhtaasti kaukolämpöä ja sähköä. Pienydinvoimala ratkaisisi ongelman, biopolttoaineita voi tuottaa vain rajallisesti.

Tulevaisuudessa raideyhteydet korvaavat lentoreittejä.

Vähäpäästöisen matkailun ei tarvitse vuonna 2030 tarkoittaa pyöräilyä. Toivon silloin kulkevani yöjunalla Rail Balticalla tehokkaasti Berliiniin. Tulevaisuudessa raideyhteydet korvaavat lentoreittejä, kunhan raiteet vain rakennetaan tarpeeksi nopeiksi – ja nopeasti.

Julkaistu 14.4.2021


Muusikko Costello Hautamäki

”Samanlaisia maisemia ei löydä edes New Yorkista”

Teksti: Tiina Laaninen / Kuva: Laura Vesa

Tampere vs. New York

Puiden reunustamia teitä. Kansiareena, yliopisto ja Tampere-talo. Costello Hautamäki kiittää Tampereen kaupunkisuunnittelua: täällä voi tuntea olevansa samaan aikaan kaupungissa ja melkein kuin maalla.

Costello Hautamäki Kalevankankaalla moottoripyörän kanssa.

Yksi ensimmäisistä Taysissa syntyneistä. Sellaiseksi itseään kuvaa muusikko Costello Hautamäki.

– Isäni oli rakentamassa Taysia, jonka päärakennus valmistui vuotta ennen syntymääni eli 1962. Kauaksi en ole päässyt vieläkään, sillä olen asunut koko elämäni Tampereella, Hautamäki toteaa.

Lapsena ja nuorena Costello kolusi Kaupin metsiä, koska asui niiden tuntumassa Taysin henkilökunnalle tarkoitetussa asunnossa. Nykyään erityisen tärkeää seutua hänelle ovat Kaukajärven maisemat.

– Kaukajärven rannalla sijaitseva mökki on henkireikäni, jossa voi kulkea verkkareissa ja crocseissa. Mökillä rauhoitun ja pääsen hetkeksi eroon hälinästä, mutta voin toisaalta katsella laiturilta Näsinneulaa, Hautamäki kuvaa.

Kuin ulkomailla

Muusikon reitti kulkee Kaukajärven maisemista usein rautatieasemalle, josta hän suuntaan junalla keikkamatkoille. Puolen tunnin mittaisen reitin varrelle mahtuu miltei koko elämä: kiskot kohti maailmaa, uusi areena, yliopisto, upea konserttitalo, tuttu keikkapaikka Pakkahuone ja KalevankanKalevankankaan hautausmaa, jonne Costellon isovanhemmat ja äiti on haudattu.

Erityisen upeita reitin varrella ovat Costellosta maisemat. Puut reunustavat tietä pitkin matkaa ja vaikka ollaan kaupungin ytimessä, vaikutelma on puistomainen.

Suomalaiset ovat tottuneet metsään ja puihin, mutta kun reitin varren puut huomioi, huomaa ajavansa kuin kunniakujalla. Tuntuu kuin olisi ulkomailla, paitsi ettei vastaavaa maisemaa ole edes New Yorkissa tai Rio de Janeirossa, maailmalla paljon reissannut mies toteaa.

Costello on oppinut arvostamaan myös suoraan hanasta tulevaa juomavettä. Hassummalta ei tunnu sekään, että pyöräteitä on – Costellosta vihdoin – ryhdytty rakentamaan lisää. Sähköpotkulaudat kuuluvat katukuvaan ja sähköpyöriäkin näkee jo. Moderni kotikaupunki

Lähellä Costellon mökkimaisemia sijaitsee Kaukajärven yleinen sauna. Mies iloitsee, että moni uinnista ja saunomisesta nauttiva on löytänyt kirkasvetisen Kaukajärven, jossa voi nähdä useamman metrin eteensä. Siitä kun Hautamäki oli pikkupoika, Tampere on kasvanut paljon. Costello seuraa isoja hankkeita hyvillä mielin ja kertoo, että kun kesällä oli kavereidensa kanssa Pyhäjärvellä uistelemassa, hän havahtui kaupungin hienoon siluettiin.

– Hämeenkadulla kulkiessa keskusta tuntuu suurelta työmaalta. Järveltä näki kokonaisuuden ja sen, kuinka modernin ja melkein kuin suurkaupungin oloinen Tampere on.

Hautamäen arjen reitti kulkee rautatieaseman ja Kaukajärven välillä.

Kolme asiaa, joista luovun:

  1. Harvemmin yksin ja useammin nyssellä. Kokonaan autosta tai moottoripyörästä keikkamies ei voi luopua, koska kaikille esiintymispaikoille ei julkisilla pääse. Haluan kuitenkin tehdä asiassa voitavani ja hankkia sähköauton sen ekologisuuden vuoksi.
  2. Haluan kuluttaa vähemmän sähköä. Kotini lämpiää maalämmöllä ja aion hankkia mökille ilmalämpöpumpun.
  3. Olen luopunut muovipusseista. Otan kauppaan omat kankaiset ostoskassit mukaan.

Costello Hautamäki

  • Ammatti: muusikko
  • Perhe: vaimo ja kaksi lasta
  • Asuu: omakotitalossa Tampereella, mökki Kaukajärven maisemissa
  • Ajankohtaista: Popedan perinteinen itsenäisyyskeikka Tampereen Pakkahuoneella 5.12.2020.
  • Costellon uusin soolobiisi Märkä betoni ilmestyi sinkkuna toukokuussa

Julkaistu 2.11.2020


Antti Lippo on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kehittämispäällikkö

Kolumni: Paluu tulevaisuuksiin

Kolumni: Paluu tulevaisuuksiin

Tampereen kaupunkiseutu vuonna 2044. Puolen miljoonan väestöstä 80 prosenttia asuu ydin- keskustassa ja viihtyisissä lähikeskuksissa kävelyetäisyydellä nopeista raitiotie- tai lähijuna- yhteyksistä. Asuminen, työpaikat ja palvelut ovat saavutettavissa lihasvoimin 15 minuutissa. Yhteiskäyttöiset ajoneuvot kulkevat energiaosuuskuntien tuottamalla aurinko- ja tuulisähköllä tai tankkaavat maatalouden ja kotitalouksien jätteistä tuotettua biokaasua.

Kesän hellekausina seniorit ja riskiryhmät virkistäytyvät viilennetyissä julkisissa tiloissa. Samat tilat tarjoavat talven sateessa ja pimeydessä kirkasvaloa ja hyvinvointiharrastuksia. Rankkasateet johdetaan hulevesialtaisiin, jotka ovat osa seudullisia sini- ja viherverkostoja ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Kasvaneet sademäärät ja tuulet vaativat rakennuksilta ja infrastruktuurilta uudenlaista kestävyyttä. Tätä osaamista viedään myös ulkomaille. Kansainvälisiä yrityksiä seudulle houkuttelevat toimintavarmuus ja turvallisuus, sekä uudet elinkeinot kuten uusiutuva energia ja hiilinielut. Kaupunkiseudun kunnat ovat hiilineutraaleja.

Tulevaisuuden Tampereen kaupunkiseutu voi olla kuvatun kaltainen – tai sitten ei.

Skenaariot eli kertomukset mahdollisista tulevaisuuksista ovat ennakoinnin menetelmiä. Ennakointi tuottaa järjestelmällistä tietoa ja ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista nykyhetken päätöksenteon tueksi.

Ennakointityössä tarkastellaan globaaleja kehityssuuntia eli megatrendejä, kuten väestön ikääntymistä, kaupungistumista, digitalisaatiota ja ilmastonmuutosta. Kun ennakoimme, vahvistamme sopeutumiskykyä tulevaisuuteen.

Skenaarioiden ja megatrendien lisäksi ennakoinnissa kerätään tietoa heikoista signaaleista, eli nykyhetken pienistä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti vahvistuvista ilmiöistä. Eräs heikko signaali on joidenkin yritysten vetäytyminen uusista toimitilahankkeista, koska koronan ja etätyön myötä tarve tiloille on vähentynyt.

→ Osallistu sinäkin kaupunkiseudun tulevaisuustyöhön jakamalla hiljaisia signaaleja osoitteessa tampereenseutu.fi/havaintohaavi.

Antti Lippo on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kehittämispäällikkö

Julkaistu 2.11.2020


Rautatienkadun ja Suvantokadun risteys 1900-luvulla.

Historiaa tekemässä

Historiaa tekemässä: Elämää kahdella vuosituhannella

Rautatienkadun eteläiseksi päätteeksi rakennettiin 1910-luvulla kaksikerroksinen puinen asuintalo, joka saa 2020-luvulla naapurikseen tornitalojen ja kansiareenan korkealle kurottavat siluetit. Vuoden päästä seuraamme urheilua ja tapahtumia monitoimiareenalla, ehkä samaan aikaan joku purkaa uudessa kodissaan muuttolaatikoita, toinen heittäytyy hotellin pehmeille lakanoille.

Uros Live

Rautatienkadun ja Suvantokadun risteys 1900-luvulla.
Rautatienkadun ja Suvantokadun risteys 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Julkaistu 2.11.2020


Uusia taloja Ranta-Tampellassa.

Mikä ihmeen MAL?

Teksti: Mari-Anne Aronen Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Mikä ihmeen MAL?

Tampere naapurikuntineen on jälleen neuvotellut Suomen valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudulla. Katse on riittävän kaukana tulevaisuudessa, jotta kunnat pystyvät varautumaan uusiin asukkaisiin, liikenneyhteydet toimivat ja yrityksillä on kiinnostavia sijoittumispaikkoja. Etenkin halutaan tukea hankkeita, jotka vaikuttavat myönteisesti ilmastoon.

Valtio tukee isojen kaupunkiseutujen kestävää kasvua neljän vuoden aikana merkittävillä rahasummilla. Tampereen seutu saa esimerkiksi 15 miljoonaa euroa ratikan rakentamiseen ja laajentamiseen, 4,5 miljoonaa euroa lähijunaliikenteen tueksi tehtäviin Tesoman, Lempäälän, Nokian ja Oriveden asemanseutujen parantamishankkeisiin, arviolta noin 10 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamiseen sekä saman verran kohtuuhintaisten asuntojen toteuttamiseen.

Lähijunaliikenteen vakiinnuttaminen on tärkeä seudullinen ponnistus.

– Lempäälän ja Tesoman hankkeet ovat valmiita käynnistettäviksi heti. Lempäälässä nousee aseman yhteyteen Lempäälä-talo ja Tesoman alikulku on jo valmiiksi tehty. Nokian asemanseudun toteutukseen edetään suunnittelun kautta, ja Oriveden osalta kyseessä on vielä suunnitteluvaihe, summaa seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä.

Entä mitä kuuluu vuosi sitten käynnistyneelle lähijunapilotille?

– Parhaillaan neuvotellaan lähijunaliikenteen jatkosta seuraavaksi yhdeksäksi vuodeksi liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n kesken, Nurminen vastaa.

Joukkoliikenteen tukemisen lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn laatutasoa ja käyttöastetta nostetaan yhdessä kuntien kanssa. Tampereen seutu on suuren liikennemurroksen edessä.

Tampereen kaupunkiseutu

Julkaistu 2.11.2020


Emmi Nuorgam

Kolumni: Anna meille meidän jokapäiväinen saunamme

Kolumni: Anna meille meidän jokapäiväinen saunamme

Tamperetta ympäröivät kauniit vesistöt, jotka punaisin tiilin reunustettu koski yhdistää toisiinsa. Tampere ei turhaan ole maailman saunapääkaupunki, sillä seudulla on kymmeniä julkisia saunoja. Saunaseikkailija voi matkustaa pitkin Pirkanmaata savusaunan, mutakylvyn tai vaikka turvesaunan perässä. Kehittyvällä kaupunkialueella paras tapa nauttia luonnosta onkin saunominen.

Ja kun sanon sauna, tarkoitan koko pakettia. Ihmisiä, saunajuomaa, huopahattua ja laudepaikkaa. Sauna on paljon muutakin kuin löylyhuone. Se on yhteisö, johon kuka tahansa on tervetullut ja paikka, jossa me aidosti olemme yhdenvertaisia. Saunassa alastomuus ei tunnu turvattomalta, kun tittelit on riisuttu jo pukuhuoneessa. Saunassa jokainen on ihan tavallinen.

Konkarit tietävät, että ensimmäinen kerta on pahin. Keho huutaa jokaisella solullaan, että hullu! Älä mene siihen mustaan aukkoon! Askel ensimmäiselle rappuselle on vaikein, mutta sen jälkeen iho ei enää tajua pelätä. Pään painuessa pinnan alle koko kehon valtaa rauha.

Säärien paleleminen on merkki siitä, että nyt on noustava. Jääkylmä tihkusade tuntuu siltä, kuin tuhannet pienet neulat kutittaisivat paljasta ihoa. Iho muuttuu laikukkaaksi ja oman kehon ääriviivat todellisemmiksi. Vastaantulijoiden höyryävän vartalon kaaret erottuvat valoa vasten.

Saunassa lämpö leviää ensin niskaan. Sieltä se hiipii kohti sormenpäitä, välillä polttava kuumuus piiskaa olkapäitä ja hartioita. Toisinaan on pakko painaa pää jalkoihin ja väistää lämpöä, joskus taas kaipaan löylyjen tuomaa kipua. Kun pitää päänsä pystyssä, ei voi keskittyä murehtimaan.

Silti sitä löytää itsensä kalliolta. Siltä samalta kalliolta, jolla sadat ja tuhannet ihmiset, sukupolvet ja tarinat ovat seisseet ennen minua ja tulevat seisomaan minun jälkeeni. Siinä hetkessä on jotain taianomaista. Silloin sydämen lyönnit tuntuvat ympäri kehoa, järveltä hiipivä harmaus kaappaa tiukkaan syleilyyn ja korvissa kuuluu pelkkä veren kohina.

 

Emmi Nuorgam on tamperelainen yrittäjä ja Tampereen ruokalähettiläs, joka rakastaa kauniita vintagemekkoja ja pitkiä illallisia.

Julkaistu 2.11.2020