Kolumni: Jäteveden puhdistusta ympäristön hyväksi
Kolumni: Jätevedenpuhdistusta ympäristön hyväksi
Kun Sulkavuoren uusi keskuspuhdistamo aloittaa toimintansa, sillä on kuusi asiakasta. Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven asukkaat, yritykset ja muut toimijat pysyvät samojen vesilaitosten asiakkaina kuin tähänkin asti. Keskuspuhdistamon asiakkaita ovat mainittujen kuntien vesihuoltolaitokset.
Vaikka Tampereen seudun väkiluku ja sen mukana jätevesien määrä kasvaa, vesistöjen kuormitus vähenee ja virkistyskäyttöarvo nousee. Hankkeella on myönteinen vaikutus myös seudun kilpailukykyyn, sillä puhdistamo luo osaltaan edellytyksiä etenkin vettä käyttävän teollisuuden sijoittumiselle seudulle.
Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön typpikuormitus vähenee vuositasolla lähes 70 prosenttia.
Nykyisilläkin Tampereen puhdistamoilla pystytään jo tehokkaasti poistamaan vedestä esimerkiksi fosforia. Kokonaistypenpoistolle ei nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla ole vaatimusta. Uuden puhdistamon prosessissa jätevedestä pystytään poistamaan tehokkaasti myös typpeä. Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön typpikuormitus vähenee vuositasolla lähes 70 prosenttia. Tällä on suuri merkitys laajemminkin tarkasteluna, koska koko läntisen Suomen jätevesistä aiheutuva typpikuormitus vähenee näin yli viidenneksellä.
Keskuspuhdistamon rakentaminen on omistajakunnilta merkittävä investointi ympäristöön, eikä pelkästään puhdistustuloksen näkökulmasta. Keskuspuhdistamolle rakennetaan Sulkavuoreen oma biokaasulaitos. Biokaasua tehdään jätevedestä erotetusta lietteestä. Näin saadaan sähköä ja lämpöä puhdistamon tarpeisiin.
Koko jätevedenpuhdistamon arvioidusta sähköntarpeesta saadaan biokaasun avulla tuotettua noin puolet ja laitoksen tarvitsema lämmitysenergia kokonaisuudessaan. Suuri puhdistamo käyttää paljon sähköä. Kun siitä puolet saadaan tuotettua itse, on sillä merkittäviä vaikutuksia myös käyttökustannuksiin.
Biokaasun käyttö laitoksen omassa energiantuotannossa on myös hiilidioksidipäästöjen kannalta paras vaihtoehto. Oma biokaasulaitos on investointi uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan.
Me Keskuspuhdistamolla ajattelemme, että asiakkaitamme ovat oikeastaan myös alueen vesiluonto ja kaikki asukkaat.
Eveliina Langenoja on Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n ympäristöinsinööri.
Julkaistu 26.10.2022
Terästä riittää Keskuspuhdistamon työmaalla Ukrainan sodasta huolimatta
Kuva: keskuspuhdistamo.fi
Terästä riittää Keskuspuhdistamon työmaalla Ukrainan sodasta huolimatta
Rakennusteräksen saatavuus heikkeni välittömästi Ukrainan kriisin puhjettua viime keväänä ja näytti ajoittain hyvinkin heikolta. Keskuspuhdistamo-hankkeen etenemiseen saatavuushaasteet eivät kuitenkaan ole ratkaisevasti vaikuttaneet.
— Urakoitsijoiden aktiivisuudella ja luovuudella tilanne on saatu siedettävälle tasolle. Teräksen riittävyys on varmistettu muun muassa työstämällä terästä itse työmaalla, kertoo talouspäällikkö Kirsti Toivonen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä.
Teräksen hinnan jyrkin nousu on jo tasoittunut, mutta hintataso on silti jäämässä viime helmikuuta korkeammalle.
Puhdistamohankkeen jatkon kannalta oleellista on huolehtia, että tarvittavat koneet ja laitteet saadaan työmaalle sovitussa aikataulussa Ukrainan tilanteesta ja sen vaikutuksista huolimatta.
Lue myös: Jätevesijätin palapeli
Julkaistu 26.10.2022
Jätevesijätin palapeli
Teksti: Lea Penttilä / Kuva: Emil Bobyrev
Jätevesijätin palapeli
Painevälpät, UV- ja kaasunkäsittelylaitteet, välpepuristimet, pohjakaapimet, kemikaaliasemat, lingot – laitteita riittää. Pian jätevedet soljuvat Sulkavuoren keskuspuhdistamolla valtavan laitejoukon läpi.
Huippumoderni koneistorepertuaari ja satapäinen kontaktiverkosto hirvittää maallikkoa, mutta projektipäällikkö Veli-Matti Hatvala on selvillä vesillä. Hän vastaa keskuspuhdistamon sekä Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden prosessitekniikan rakentumisesta.
– Laitteista on hyvä tietää perusasiat. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta onneksi ympärillä on mahtava työyhteisö ja huippuammattilaiset. Kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeintä. Projekti on osattava palastella riittävän pieniin, loogisiin osiin, joita voi ratkoa pala kerrallaan.
– Näin ainutlaatuinen hanke opettaa paljon isojen projektien kompleksisuudesta ja niiden ratkaisemisesta. Sisäisten ja ulkoisten muuttujien vuoksi varasuunnitelmia on hyvä säilöä useampaankin taskuun.
Hatvalan verkostoyhteydet risteilevät Teams-palaverien, sähköpostien ja työmaakäyntien kolmiossa. Parin vuoden kuluttua hän muuttaa mappinsa Sulkavuoren maanpäälliseen hallintorakennukseen yhdessä Keskuspuhdistamon muun väen kanssa.
Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo
Rakennuttaa vuosina 2018–25 Sulkavuoreen jätevedenpuhdistamon, jossa puhdistetaan Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevesiä
keskimäärin 100 000 kuutiota vuorokaudessa. Vuonna 2040 laitoksen läpi virtaa arviolta noin 430 000 asukkaan jätevedet.
Urakoitsijat
Käyn pääkoneurakoitsijan kanssa läpi prosessilaitevalintoja. Urakoitsija kontaktoi edelleen lukemattomien alihankkijoidensa kanssa.
Suunnittelijat
Eri suunnittelutoimistojen sekä heidän alihankkijoidensa kanssa tutkimme, stemmaavatko laitevalinnat ja urakoitsijan tekniset ratkaisut suunnitelmien ja käyttötarpeiden kanssa.
Rakennuttajat ja valvojat
Toimivat hankkeen alusta loppuun tilaajan ja urakoitsijan välissä. Poimivat mahdolliset rakennusaikaiset poikkeamat ja huolehtivat töiden etenemisestä sovittujen pelisääntöjen
mukaisesti.
Hankintakonsultit
Taitavat julkisen hankinnan salat. Ovat auttaneet meitä kaikkein tärkeimmässä:
hyvän koneurakoitsijan, rakennuttajien ja valvojien hankinnassa. Parhaillaan hankintaprosessissa on pumppaamoiden koneistourakka.
Työkaverit
Käyttöpäällikkö Lauri Valtialan kanssa ratkomme Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden sekä Sulkavuoren prosessiteknisiä ratkaisuja. Moniammatillisessa sakissa
pohdimme laajempia kuvioita.
LeKi-futis
Oman pojan ja muiden 10-vuotiaiden junnujen vastuuvalmennus pyyhkii työt mielestä 3–4 kertaa viikossa.
Lue myös: Kohti jätteetöntä tulevaisuutta
Julkaistu 20.4.2022
Lukijakysymys: Keskuspuhdistamon kustannukset
Lukijakysymys
Ovatko Keskuspuhdistamon rakentamisen kustannukset nousseet?
Rakennuskustannusten nousu näkyy myös Keskuspuhdistamo-hankkeen rahoitustarvearvioissa. Rakentamisessa tarvittavien raaka-aineita ja komponentteja hinnat ovat nousseet huomattavasti parin viime vuoden aikana, joidenkin jopa 20–40 %. Vuonna 2017 hankkeen rahoitustarvearvio oli 318,3 miljoonaa euroa. Nyt se on 346 miljoonaa euroa. Kustannusten nousu ei edellytä omistajilta lisärahoitusta, koska siihen oli varauduttu.
Julkaistu 19.4.2022
Keväiset vedenkäyttövinkit kotipihan multasormille
Kuva: iStock
Keväiset vedenkäyttövinkit kotipihan multasormille
Kevätkesän puuhastelu kotipihalla voi näkyä myös vesilaskussa. Esimerkiksi puutarhan kasteluun sekä paljujen ja lasten uima-altaiden täyttämiseen kuluu paljon vettä. Vesilasku voi yllättää, jos veden kulutusta ei seuraa.
Omaa vedenkulutusta voi seurata vesimittarilta ja lukema kannattaa ilmoittaa säännöllisesti eteenpäin, jotta kulut pysyvät kurissa ja ajan tasalla.
Näin käytät vettä järkevästi:
- Istutusten ja nurmikon kastelu kannattaa tehdä illalla. Varsinkin kuumana hellepäivänä vesi haihtuu auringon paahtaessa nopeasti pois.
- Sadevettä voi kerätä tynnyriin, ämpäriin tai suoraan kastelukannuun ja käyttää se nurmikon ja kasvien kasteluun.
- Tarkista, että hanojen liitokset eivät vuoda ja puutarhaletkut ovat ehjiä, jottei vesi valu hukkaan.
- Muista juoda itse vettä riittävästi. Mukana menoissa kannattaa pitää vesipulloa.
Julkaistu 13.4.2022
Kolumni: Puhdasta vettä virtaa kaikille
Kolumni: Puhdasta vettä virtaa kaikille
Oletko ajatellut, millaista elämä olisi, jos hanasta ei tulisi vettä? Entä jos jätevesiä ei viemäröitäisikään, vaan ne pääsisivät sellaisinaan vesistöihin?
Näin ei onneksi enää ole ollut yli sataan vuoteen. Korkeat laatuvaatimukset täyttävää puhdasta vettä virtaa kaikille toiminta-alueemme noin 250 000 vedenkäyttäjälle ympäri vuorokauden. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamoille, joissa ne puhdistetaan tehokkaasti ja palautetaan takaisin luonnon kiertokulkuun. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan sen eteen tehdään meillä Tampereen Vedessä paljon töitä.
Vesi- ja viemäriverkoston toimintavarmuuden vuoksi sitä täytyy huoltaa ja korjata. Verkoston pituus Tampereen alueella on yhteensä noin 1 500 kilometriä. Samaan aikaan rakennetaan uutta, sillä kaupunki kasvaa ja uudet asukkaat ja yritykset tarvitsevat vesihuoltoa.
Putkimateriaalit valitaan niin, että verkoston elinkaari on mahdollisimman pitkä. Materiaalien mitoitusikä on noin sata vuotta. Saneerausten tarve jaksottuu näin ollen pitkälle ajanjaksolle. Toimintavarmuuden takaamiseksi pitää vuosittain uusia noin 1,5 kilometriä vesihuoltoverkkoa.
Korjaamisissa käytetään eri tekniikoita, välillä kaivetaan ja välillä käytetään kaivamattomia menetelmiä kuten putkien pinnoitusta sisäpuolelta eli sukitusta. Valintaan vaikuttavat hankkeista muodostuvat ympäristönäkökulmat, esimerkiksi kasvihuonekaasujen määrä.
Verkoston rakentaminen näkyy välillä asukkaille tai tienkäyttäjille niin, että vedenjakelu katkeaa töiden ajaksi tai katu joudutaan kaivamaan poikki. Toivomme ymmärrystä tilapäisiin häiriöihin. Kun putken uusimistyöt on tehty, puhtaasta vedestä voi taas nauttia keskeytyksettä vuosikymmeniä.
Saneerauksista pyrimme tiedottamaan mahdollisimman ajoissa. Jos vesi on poikki yllättäen, kannattaa tarkistaa ensin, onko omassa taloyhtiössä mahdollisesti meneillään huoltotöitä.
Häiriöistä ilmoitamme tampereenvesi.fi -sivuston häiriökartassa ja nauhoitetulla tiedotteella vikailmoitusnumerossamme 0800 90 172. Tänä keväänä otamme käyttöön tekstiviestipalvelun, jolla asiakkaille ilmoitetaan häiriöistä. Käyttöönotosta tiedotetaan erikseen.
Liisa Mustaniemi on Tampereen Veden viestintäasiantuntija.
Jukka Palonperä on Tampereen Veden rakennuttajainsinööri.
Julkaistu 13.4.2022
Tulevaisuuden vesihaasteet ovat hallinnassa
Kuva: Sami Helenius
Tulevaisuuden vesihaasteet hallinnassa
Suomessa jätevesien käsittely on kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista. Mistä tämä johtuu?
Suomessa on kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellisen hyvät vesivarat. Tampereen seudulla tilanne on suomalaisenkin mittapuun mukaan vielä normaalia parempi.
Kuluneena talvena hyvä vesitilanne näkyi korkeina lumihankina.
– Keväällä jätevedenpuhdistamolla jännitetään aina sitä, kuinka paljon lumesta haihtuu taivaalle, valuu vesistöihin, imeytyy pohjavesiin ja mikä osa valuu muun muassa sekaviemärien sekä pihojen kautta jätevedenpuhdistamoille, kertoo Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja.
Jätevedenpuhdistamolle valuvat sulamisvedet aiheuttavat päänvaivaa. Vettä tulee kerralla paljon, ja kylmän veden käsittely on tavallista haastavampaa.
Sulamisvedet sujuvasti
Sulkavuoren keskuspuhdistamon mitoitusvesimäärästä merkittävä osa on sadeperäistä hulevettä.
– Keskuspuhdistamon huippuvirtaaman mitoituksessa taivaalta tulevalla vesimäärällä on suurempi merkitys kuin varsinaisella jätevedellä, mikä on haastava yhtälö. Ilmastonmuutoksen vuoksi on odotettavissa ääriolosuhteita, eli entistä rajumpia sateita, Heinonen sanoo.
Sulkavuoren puhdistamon läpi on varauduttu johtamaan maksimitilanteessa jopa 11 300 kuutiometriä puhdistettavaa vettä tunnissa. Normaalisti vettä kulkee puhdistamolla keskimäärin noin 4 200 kuutiometriä tunnissa.
Keskuspuhdistamon läpi virtaa normaalisti keskimäärin 4 200 m3 ja poikkeustilanteissa jopa 11 300 m3 vettä tunnissa.
Oma viemäri hulevesille
Suomalainen vesiosaaminen on kansainvälisesti arvostettua. Suomessa on rakennettu systemaattisesti kahta viemäriputkea jo kymmeniä vuosia: toista varsinaiselle jätevedelle ja toista hulevesille.
– Maailmalla on paljon alueita, jossa hulevesiviemäröinnissä ei ole päästy eteenpäin edes siinä määrin kuin Suomessa.
Tulvatilanteessa puhdistamoille otetaan vettä sisään sen verran kuin pystytään ja loppu ohitetaan.
– Onneksi jätevesi on tuolloin normaalia laimeampaa, Heinonen sanoo.
Järvien luonne ratkaisee
Suomessa jäteveden puhdistamisen tekniikka ja siihen liittyvät vaatimukset ovat kehittyneet erityisen korkeatasoisiksi johtuen suomalaisten järvien luonteesta.
Maamme pinta-alasta noin 10 prosenttia on järviä, mutta vesistöt ovat matalia, joten niiden sisältämä vesimäärä on verraten pieni. Suomalaisten järvien kemiallinen laatu edellyttää sinne päästettävien jätevesien korkeatasoista puhdistamista.
Haasteellisuutta lisää osaltaan myös järvien jääpeite talvisin. Tämä estää ilman hapen pääsemisen veden kanssa kontaktiin.
– Sulkavuoren keskuspuhdistamolla vastataan nimenomaan näihin kotimaisten vesistöjen haasteisiin. Meillä myös tulevaisuus on otettu vahvasti huomioon.
Tiesitkö tätä?
Makea vesi on vaalimisen arvoinen
Maapallolla on noin 1 400 miljoonaa kuutiokilometriä (km3) vettä. Lähes kaikki vesi on suolaista.
Vain alle 3 prosenttia maapallon vesivaroista on makeaa. Makeasta vedestä kaksi kolmasosaa on jäätynyttä, ja vain 12 miljoonaa km3 nestemäistä. Maanpinnan yläpuolella makeaa vettä on 0,2 miljoonaa km3, josta 1 000 km3 on eliöiden, kuten ihmisten, sisällä.
Onneksi vesi on kiertolainen. Paikoin vesi vaihtuu kuitenkin erittäin hitaasti ja sitä löytyy yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi Saharassa, Nubian hiekkakivialtaassa on ikivanhaa vettä enemmän kuin kaikissa maailman järvissä ja joissa yhteensä.
Tutustu jättimäiseen hankkeeseen: keskuspuhdistamo.fi
Julkaistu 13.4.2022
Keskuspuhdistamo: 99 prosenttia louhinnoista valmiina
Keskuspuhdistamo: 99 prosenttia louhinnoista valmiina
Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisen louhintatyöt ovat loppumetreillä. 99 prosenttia louhinnoista on nyt valmiina. Viemäritunneleiden louhintatöissä otettiin merkittäviä etappeja, kun sekä tulo- että purkuviemäritunneli puhkaistiin läpi.
Mistä kyse?
- Keskuspuhdistamon rakentaminen alkoi kesällä 2018 alueen rakentamista valmistelevilla urakoilla.
- Jätevedenpumppaamoiden rakentaminen Raholaan ja Viinikanlahteen alkaa vuonna 2022
- Sulkavuoren louhintojen jälkeisten urakoiden urakkasopimukset solmittiin syksyllä 2021.
- Jätevedet käännetään Sulkavuoren keskuspuhdistamolle kesällä 2025.
- Sulkavuoren keskuspuhdistamossa käsitellään Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet. Keskitetty jätevedenpuhdistus on Tampereen seudun merkittävimpiä ympäristöinvestointeja, jolla omistajakunnat edistävät alueellaan vesiensuojelua ja kestävää kehitystä sekä parantavat kiertotalouden toteuttamisen edellytyksiä.
Tutustu: keskuspuhdistamo.fi
Julkaistu 4.11.2021
Kolumni: Oikein toimien vesi ei kulu, se kiertää!
Kolumni: Oikein toimien vesi ei kulu, se kiertää!
Suomessa vesivaroja hallinnoidaan fiksusti. Järvistä ja pohjavesistä hyödynnetään vai vähän vettä niiden tilavuuteen ja uusiutumiseen verrattuna. Lupakäytännöillä ohjataan, että vedenotto ei ylitä vesivarojen uusiutumisnopeutta. Luvilla säädellään myös jätevesien päästämistä purkuvesistöihin. Tämä turvaa osaltaan luonnossa tapahtuvaa veden kiertokulkua. Tavalla tai toisella käytetty vesi palaa haihdunnan ja sadannan kautta takaisin pinta- ja pohjavedeksi, luonnon ja ihmisten hyödynnettäväksi.
Sulkavuoreen valmistuva uusi jätevedenpuhdistamo turvaa veden kiertokulkua. Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ennen päästämistä takaisin Pyhäjärveen ja siitä edelleen järven alapuolisiin vesistöihin. Jätevesien hyväkään puhdistaminen ei riitä, vaan Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön hyvä tila edellyttää toimenpiteitä myös veden käyttäjiltä. Viemäriin ei saa päästää sinne kuulumatonta nestettä tai kiinteää ainetta! Kansalaisten rooli on tässä tärkeä, mutta niin on myös isojen, esimerkiksi teollisten veden käyttäjien. Keskuspuhdistamo tuleekin seuraamaan huolellisesti teollisuuden jätevesiä ja esimerkiksi raskasmetalleille on tiukat raja-arvot.
Suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla käsitellään vielä nykyisinkin paljon sade- ja hulevesiä – koko maassa noin kolmannes kaikesta käsitellystä vedestä. Vaikka jätevesi ja hulevesi virtaavat periaatteessa eri putkissa, erityisesti keskustoista ja vanhojen kiinteistöjen pihamailta ja katoilta tulee vanhojen tontti- viemäreiden takia edelleen paljon sadevesiä jätevesiviemäriin. Jos näitä ei-toivottuja hulevesiä saadaan vähennettyä, Sulkavuoren keskuspuhdistamon kapasiteetti riittää pitkälti yli suunnitellun vuoden 2040. Asukkaat voivat vaikuttaa puhdistamon kapasiteettiin myös fiksulla veden käytöllä. Vaikka vesi kiertää takaisin käyttöön, sitä ei saa törsätä. Ei, vaikka meillä vettä onneksi riittää
– päinvastoin kuin monessa muussa maassa.
Vesiympäristön ylläpidon lisäksi viemäröinnillä ja jätevesien käsittelyllä on toinenkin tärkeä tehtävä: jätevedet kerätään pois ihmisten nurkista pääosin painovoimaisesti toimivalla viemäröintijärjestelmällä. Tämä on keskeinen osa nykyaikaista ympäristöterveydenhuoltoa ja niin itsestään selvyys, ettei sitä tule juuri ajatelleeksi. Voidaankin perustellusti sanoa, että Sulkavuoren keskuspuhdistamoa rakennetaan ”luonnon ja ihmisen parhaaksi”!
Kirjoittaja Timo Heinonen on Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus vesihuoltoalalta.
Julkaistu 1.11.2021
Laatua joka pisara
Teksti: Lea Penttilä / Kuvat: Marjaana Malkamäki
Laatua joka pisara
Tampereen Vesi varautuu ilmastonmuutoksen vesihuollolle tuomiin riesoihin samoilla konsteilla kuin muihinkin mahdollisiin häiriöihin ja poikkeuksiin. Prosessit ovat valmiina pitkälle tulevaan.
Viime kesän rutikuivina viikkoinakin Tampereen Veden asiakaspalvelussa oli normaalin leppoisa tunnelma. Tästä voi päätellä, että kaupunkilaisilla on varsin luja luotto vesihuollon toimivuuteen. Toimitusjohtaja Petri Jokelan mielestä asiakkaiden huoleton suhtautuminen on parasta palautetta.
– Me mietimme vesihuoltoa joka päivä. Lähtökohtana on, että laadukasta vettä riittää aina, eikä asiakas hanansa luona edes huomaa mahdollista poikkeustilannetta.
Tamperelaisten vesi on peräisin kahdesta hyvälaatuisesta, toisistaan erillisestä vedenottovesistöstä – Roineesta ja Näsijärvestä. Ruskon ja Kaupinojan päävedenpuhdistuslaitosten lisäksi vettä saadaan viidestä pohjavedenottamosta, joiden yhteiskapasiteetti on vajaa kolmannes vedenkäytöstä.
– Tämän vuoden lopulla saneerauksesta valmistuvan Kaupinojan laitoksen kapasiteetti on suunniteltu niin, että se pystyy tarvittaessa korvaamaan Ruskon laitoksen ja vielä osan pohjavesilaitoksistakin. Normaalitilanteessa meillä on siis osa laitosten kapasiteetista käyttämättä, mitä hyödynnämme niin huolto- kuin poikkeustilanteissa. Vesitorneissamme on säilössä useamman tunnin vesivara. Vedenjakeluverkosto on rengasmainen, eli jos joku vesijohto jää tilapäisesti pois käytöstä, vesi kierrätetään kuluttajille toista kautta. Häiriöitä varten meillä on 24/7-varallaolo.
Prosessit valmiina
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, tulvat ja pitkittyvät kuivuuskaudet, vaikuttavat veden laatuun ja vesiluontoon monin tavoin. Vesistöjen lämpeneminen lisää bakteeri- ja leväpitoisuuksia sekä vaikuttaa veden happitilanteeseen ja sekoittumiseen. Rankkasateet ja tulvat puolestaan huuhtovat maata ja ravinteita vesistöihin. Ongelmaa pahentaa se, että lauhtuvina talvina sateet tulevat vetenä paljaaseen maahan. Kuivina kausina järviveden laatua heikentää virtaamien vähäisyys.
Tuotantojohtaja Riitta Kettusen mukaan pintavesien lisääntyvä käsittelytarve on huomioitu pitkäjänteisessä kehittämistyössä.
– Sään ääri-ilmiöihin varaudumme hyvin samanlaisin keinoin kuin muihinkin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tarvittavat vedenkäsittelyprosessit ovat siis jo olemassa. Meillä on ollut hyvin aikaa kehittää toimintavarmuuttamme, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmastonmuutos on lisännyt humuspitoisuuksia sekä sinilevä- ja mikrobimääriä varsin maltillisesti.
– Harjun sisällä virtaavien pohjavesien mahdollisiin laadunmuutoksiin on varauduttu tuplavarmistuksella eli UV-käsittelyllä ja kloorauksella. Aktiivihiilisuodatus on laitoksillamme mahdollisia levämyrkkyjä ja muita haitta-aineita varten.
Katse sadan vuoden päähän
Tampereen Veden strategisena hankkeena on korvata 50-vuotiaan Ruskon laitoksen pintavedentuotanto teko- pohjavedellä. 2020-luvun loppupuolella Kangasalan ja Pälkäneen harjualueelle valmistuvaan tekopohjavesilaitokseen virtaa tamperelaisille tuttua Roineen raakavettä.
– Se käsitellään harjuun imeyttämällä, jolloin se on luonnonmukaista ja vähemmän kemikaaleja sisältävää. Vesi on paremmin suojassa harjun sisässä ja veden 1–2 kuukauden viipymä sekä vesivarasto harjussa lisäävät toimintavarmuutta. Ruskoon rakennettava happamuudensäätö- ja desinfiointiyksikkö varmistaa esimerkiksi sen, etteivät vesijohdot ruostu eikä erinomainen vesi pilaannu putkistossa kulkiessaan, Jokela tiivistää suunnitelmia.
– Tekopohjaveden käyttö on myös ilmastoteko. Jos saneeraisimme Ruskon laitoksen ja toiminta jatkuisi nykyiseen malliin, hiilijalanjälki olisi seitsemänkertainen tekopohjaveteen verrattuna. Etenemme sadan vuoden päähän ulottuvissa suunnitelmissamme Tampereen hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti ja olemme siitä ylpeitä.
VETTÄ RIITTÄÄ AINA
- Tampereen Vesi tuottaa vettä noin 250 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa.
- Vesijohtovedestä pintavettä on noin 73 % ja pohjavettä noin 27 %.
- Keskimääräinen vedenkulutus on vuorokaudessa noin 140 litraa/asukas.
- Vettä käytetään eniten touko–kesäkuussa ja klo 21–22.
Helle vaati tuplakastelut
– Viheralueiden jatkuvaa kastelua muiden kunnossapitotöiden kustannuksella, tuplamäärä kastelukalustoa, nuupahtaneita maisemapeltoja, puumenetyksiä ja istutusten uudistusrumba, summaa viime kesän vitsauksia työpäällikkö Teemu Kylmäkoski Tampereen Infra Oy:stä.
Sateettomuus kurittaa tasapuolisesti nurmikoita ja vanhoja puita.
– Vain keskustan puistojen kesäkukkamaat kostuvat tihkukastelulla, joten päivittäin käsin tehty kastelu-urakka Keskustorin kesäkeitaineen oli valtava. Normaalisti sadevedellä virkistyvät keskustan nurmialueet selvisivät nyt pitkälti manuaalisen kastelun avulla, sillä vain muutamassa puistossa on automaattinen kastelulaitteisto.
– Kuivuus näkyy kustannuksissa, maisemassa ja menetettyinä investointeina. Tuoreita istutuksia joudutaan uusimaan esimerkiksi ratikkareittien varrella. Puistoissa vanhojen puiden korvaaminen taimilla vaikuttaa ilmeeseen vuosia. Kuivuus lisää kasvien tautiherkkyyttä, heikentää vuosikasvua ja latistaa viheralueiden vehreyttä.
Kuivuus näkyy kustannuksissa, maisemassa ja menetettyinä investointeina.
Viheralueiden suunnittelussa sään äärioloihin varaudutaan monin tavoin. Katupuiden oloja on parannettu muun muassa laajemmilla juuristoystävällisillä kasvualustoilla.
– Niemenrannan pilotissa hulevedet johdetaan biohiiltä sisältäviin kasvualustarakenteisiin ennen verkostoon purkamista. Biohiili sitoo itseensä vettä ja luovuttaa sitä vähitellen puiden käyttöön. Tutkimme sekä hulevesien hyödyntämistä että niiden viivyttämistä katurakenteissa, selvittää suunnittelupäällikkö Mirjam Larinkari.
– Puulajikokeiluilla haemme yhdessä Mustilan arboretumin kanssa uusia, kestäviä ja monimuotoisuutta lisääviä lajeja, joilla pyrimme saamaan puskuria kasvitauteihin, tuhohyönteisiin ja ilmastollisiin muutoksiin. Paahteiden lisääntyessä puut ovat entistä tärkeämpiä kaupunkilaisille kosteuden sitojina ja varjostajina.
Julkaistu 1.11.2021